R-K-S: Miten kaupungit voivat kasvattaa elinvoimaisuuttaan maahanmuuton avulla?

Joulukuun R-K-S:ssä keskustelimme osaavan työvoiman saatavuudesta kansainvälistymisen ja työperäisen maahanmuuton näkökulmasta. Tilaisuudessa aihetta avasivat Pasi Saukkonen, Heikki Helve ja Laura Koivisto-Khazaal. Poimimme keskeisiä nostoja jokaisesta puheenvuorosta. 

R-K-S tulee sanoista Ruskean Kassin Seminaari. Termi on käännetty englannin kielen ilmauksesta Brown Bag Seminar, jolla viitataan lounasseminaariin.

Pasi Saukkonen

Erikoistutkija, dosentti, Helsingin kaupunki, kaupunkitietopalvelut

Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka ennen ja nyt

Väestönkehityksestä ja maahanmuuton tuomista ratkaisuista on käyty keskustelua aaltomaisesti jo 1980-luvun lopulta lähtien. Viimeisen parin vuoden aikana keskustelu maahanmuutosta on muuttunut. Yhtäältä elinkeinoelämän suunnasta on korostettu maahanmuuton määrän lisäämisen tarvetta, toisaalta nykyinen hallitusohjelma on “ravistuttava” lukukokemus maahanmuuttokriittisyydessään.  

Maahanmuutto ei ole yksinään ratkaisu väestönkehityksen haasteisiin tai huoltosuhteeseen. Mutta se sisältää paljon potentiaalia etenkin suurimmille kaupunkiseuduille, joihin suurin osa muuttaa. Suomessa “ketjumuuttaminen” ja maahanmuuttajien maantieteellinen keskittyminen suuriin kaupunkeihin on eurooppalaisittain vertailtuna suurta. 

Maailmanlaajuinen kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa. Ne, jotka voivat valita maansa, menevät Suomea mieluummin Norjaan, Tanskaan, Irlantiin tai Alankomaihin. Työperäisen maahanmuuton tukemiseksi ja kiihdyttämiseksi Suomen tulee lisätä veto- ja pitovoimaa. Tämä edellyttää monipuolista tekemistä ja rahoitusta.  

Heikke Helve

Kuntayhtymän johtaja, Savon koulutuskuntayhtymä, Sakky

Ammatillisen koulutuksen näkökulma kansainvälistymiseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen

Kansainvälisyys on arkipäivää toisella asteella Sakkyn reilusta 15 000 opiskelijasta noin 1 000:n äidinkieli on muu kuin suomi. Erasmus-vaihtojen ja laajan yhteistyöoppilaitosverkoston lisäksi tarjotaan englanninkielisiä koulutusohjelmia ja oppisopimuskoulutuksia.  

Osaavasta työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista puhuttaessa tulisi huomioida se, että osaajia tarvitaan kaikilta koulutusasteilta – korkeakoulutettujen lisäksi tarvitaan myös ammatillisen koulutuksen omaavia osaajia. Ammatillisille osaajille osaamistodistukset olisivat usein tutkintoja soveltuvampia. Tutkinnonanto-oikeudet ovat vahvasti OKM:n hallussa, osaamistodistukset olisivat paikallisesti joustavampia.  

Ammattitaitoisten työntekijöiden pula voi olla este investointien saamiselle ja käynnistämiselle. Keskeistä on tukea yritysten valmiuksia ottaa vastaan kansainvälisiä osaajia.

Laura Koivisto-Khazaal

Erikoissuunnittelija, Uudenmaan ELY-keskus

Kanada osallistaa työnantajat ja yhteisöt pitovoiman parantamiseksi – alueellinen elinvoima kasvaa

Proaktiivinen maahanmuuttopolitiikka on ollut pitkään Kanadan keino kasvattaa väkilukuaan ja taata maan elinvoimaisuus. 38 miljoonan asukkaan maa houkutteli vuonna 2022 yli 1,6 miljoonaa uutta asukasta, mukaan lukien kansainväliset opiskelijat. Jotta maahanmuuttajat valitsisivat suosittujen metropolialueiden sijaan pienemmän paikkakunnan, valtio tekee yhdessä provinssien ja alueellisten toimijoiden kanssa aktiivista aluekehittämistä kohdennettujen maahanmuutto-ohjelmien kautta.

Atlanttisen Kanadan neljän provinssin ryhmä (kartassa sinisellä) käynnisti vuonna 2017 Atlantic Immigration Pilot -hankkeen. Mallissa sekä työnantajilla että kolmannella sektorilla on aktiivinen rooli alueelle työperusteisesti muuttavien kotoutumisen edistämisessä. Työnantajat osallistuvat monimuotoinen työyhteisö -koulutukseen ja tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, joka valmistelee maahanmuuttajalle ja hänen perheelleen kotoutumissuunnitelman. Hankekauden aikana 2017–2019 alueelle muutti melkein 6 000 uutta asukasta, ja vuosi muuttamisen jälkeen 90 % heistä asui yhä alueella. Hanke on nyt vakinaistettu, ja vuosittainen tavoite on 8 500 uutta asukasta perheineen. 

Viiden provinssin alueelle levittäytyvä Rural and Northern Immigration Pilot käynnistettiin vuonna 2019, koska haluttiin parantaa valittujen 11 kaupungin ja niiden seutukuntien (kartassa punaisella) veto- ja pitovoimaa. Pilottialueet ovat pääsääntöisesti 30 000–80 000 asukkaan keskittymiä, joissa väestökehitys oli pysähtynyt. Vuosittainen tavoite RNIP-kaupungeille on 125 uutta asukasta perheineen. Myös tässä keskitytään työperusteisesti alueelle muuttaviin, ja osana prosessia on paikallisen valintakomitean sinetti. 

Esimerkiksi 30 000 asukkaan Moose Jaw -kaupungin komiteassa on kaupungin, kauppakamarin, oppilaitoksen, maahanmuuttajajärjestön ja työnantajien edustajia, jotka tekevät virallisen päätöksen uuden asukkaan ja hänen perheensä valitsemisesta pysyviksi asukkaiksi. RNIP-hankkeen arviointi on nyt käynnistynyt, ja on toivottu, että se vakinaistettaisiin vuonna 2024. 

Lisätietoja

Mikäli nämä Kanadan aluekehittämismallit herättävät kiinnostusta, ota yhteyttä Uudenmaan ELY-keskuksen työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton erikoissuunnittelijaan Laura Koivisto-Khazaaliin, joka asui Kanadassa 2009–2021 ja työskenteli siellä maahanmuuttosektorilla.

Laura Koivisto-Khazaal
laura.koivisto-khazaal@ely-keskus.fi
050 351 0921 

Suomen valtion kehittämät Work in Finland -työnantajapalvelut kansainvälisen rekrytoinnin edistämiseksi: www.workinfinland.fi