Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?

Seutukaupunkien tilanne on kokonaisindeksillä tarkasteltuna haasteellinen. Ne sijoittuvat usein suhteellisesti hyvin elinvoimaindeksissä mutta heikosti veto- ja pitovoimaindeksissä.

EVP-indeksi toi näkyviin seutukaupunkien rakenteellisen haasteen: niiden suhteellinen asema heikentyy tai on jo heikentynyt, jos niillä ei ole selkeää profiilia, omaa alueellista koulutustarjontaa tai vahvaa kytkentää laajempaan työssäkäyntialueeseen.

Yritystoiminta, kansainvälisyys ja väestökehitys ovat seutukaupungeissa suhteellisen hyvällä tasolla, mutta asuminen ja rakentaminen jää selvästi jälkeen muista kunnista. Kun tämä on lisäksi sidoksissa nopeaan väestön vähenemiseen, kokonaisasetelma säilyy haasteellisena.

Seutukaupunkien kehityksessä on kuitenkin nähtävissä uudistumisen signaaleja, ja joukossa on myös sijoitustaan indeksissä vahvasti parantaneita kuntia.

Kauhavalla useat perusasiat ovat vahvistuneet samaan aikaan

Seutukaupungeista merkittävimmän nousun indeksissä teki Kauhava, jonka kasvun taustalla oli erityisesti vahvistunut yritystoiminta.

– Kauhavan myönteinen kehitys perustuu siihen, että useat perusasiat ovat vahvistuneet samaan aikaan, työpaikkakehitys on ollut vakaampaa kuin vertailukunnissa ja yrityskenttä on säilynyt elinvoimaisena, kertoo Kauhavan kehitysjohtaja Juha-Matti Kuoppala.

– Lisäksi nuorten aikuisten muuttotappio on pienentynyt, mikä on ollut keskeinen tekijä Kauhavan veto- ja pitovoiman vahvistumisessa. Kansainvälinen muuttoliike on tukenut sekä väestödynamiikkaa että työvoiman saatavuutta.

Kehitysjohtaja Kuoppala kertoo, että Kauhavan elinvoimaa on rakennettu aktiivisella elinvoimapolitiikalla ja pitkäjänteisillä investoinneilla peruspalveluihin ja infraan, kuten uusiin kouluihin, päiväkoteihin, hyvinvointikeskukseen ja kaupungintaloon.

– Olemme tehneet myös määrätietoista työtä yritysystävällisyyden eteen, ja Kauhava onkin valittu useaan kertaan maakunnan yritysystävällisimmäksi kunnaksi, Kuoppala lisää.

Menestyneet maaseutumaiset kunnat usein vahvasti erikoistuneita

Maaseutumaisten kuntien EVP-tulokset ovat erittäin polarisoituneita. Kunnat jakautuvat harvoihin vahvoihin ja laajaan heikkoon enemmistöön.

Menestyvät maaseutumaiset kunnat ovat usein vahvasti erikoistuneita, kun taas heikosti menestyvissä haasteena on usein vähäinen elinkeinorakenteen uusiutuminen ja riippuvuus perinteisistä, työllistävältä vaikutukselta supistuvista aloista.

Maaseudulla näkyy 2020-luvun positiivista dynamiikkaa yritystoiminnassa, muuttoliikkeen parantumisessa, työllisyydessä ja taloudessa, mutta ikärakenteen vuoksi väestökehitys ja asuminen ovat edelleen heikoimmat EVP-indeksin osa-alueet. Talouden ja työllisyyden vahvistuminen ei ole kääntänyt veto- ja pitovoimaa vahvemmaksi.

Muonion vahvuuksia ovat matkailun kasvu ja kansainvälisyys

Maaseutumaisista kunnista yksi eniten sijoitustaan parantaneista oli Muonio, jossa muuttoliike parani merkittävästi työllisten muuttovoittojen kasvaessa.

– Matkailun kasvu ja kansainvälisyys ovat Muoniossa pitkäaikaisia vahvuuksia, ne nojaavat sekä matkailuun että autotestauselinkeinoon ja näkyvät laajasti paikallisessa elinkeinoelämässä, kertoo Muonion kunnan kunnanjohtaja Laura Embuska-Mäki.

– Olemme tehneet strategista perustyötä hyvin ja yhdessä päättäjien kanssa olemme linjanneet, missä ovat kunnan kehittämisen painopisteet, hän tähdentää.

Muoniossa on tehty myös merkittäviä toimia pitovoiman vahvistamiseksi: hyvinvointi- ja sivistyspalveluihin on panostettu, kouluissa luokkakoot ovat maltillisia ja opetus- ja tukiresurssit ovat riittäviä.

Embuska-Mäki kertoo, että Muoniossa on viime vuosina panostettu myös kulttuuri- ja kirjastopalveluihin. Lisäksi kansalaisopiston toiminta sekä kurssivalikoina ovat kokoonsa nähden erittäin laajoja, ja järjestöt ovat aktiivisia.

Muoniolaisten arjen sujuvuuteen ja mielekkyyteen on siis panostettu merkittävillä tavoilla.