Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Koronapandemian aikana pääkaupunkiseutu on kokenut historiallista muuttotappiota, kun taas voittajia ovat olleet monet kehyskunnat ja useat keskisuuret kaupungit. Vaikka pandemia-ajan muutokset osoittautuisivat ohimeneviksi, käänne korostaa erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä omilla vahvuuksillaan alueellisessa kilpailussa. Miten uuteen tilanteeseen pitäisi reagoida kansallisessa kaupunkipolitiikassa, ja miten kaupungit voivat itse omin teoin varmistaa pidemmän aikavälin menestyksensä?

Näihin kysymyksiin vastaa Kaupunkipolitiikan tiekartta VI, jonka teemana on keskisuurten kaupunkien renessanssi. Nyt julkaistava raportti sisältää tilanneanalyysin lisäksi kolme merkittävää aloitetta.

Ensiksikin tarvitaan uusi valtiovallan ja kaupunkien yhteinen keskisuurille kaupunkiseuduille räätälöity kumppanuustyökalu tukemaan maakunta- ja aluekeskusten kehitystä.

Toiseksi kaupunkien on itse vahvistettava omia vahvuuksiaan ja pidettävä erityistä huolta kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta ja eläväisyydestä. Kaupunkien on hyödynnettävä vuoden 2023 historiallinen muutos, joka siirtää sote-vastuun hyvinvointialueille ja vapauttaa kaupunkien kehittämiskapasiteettia elinvoiman edistämiseen.

Kolmanneksi keskisuurten kaupunkien tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja rakentaa huomattavasti entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan. Mallia voi aluksi ottaa vaikkapa seutukaupungeilta tai suurten kaupunkien MAL-verkostosta.


Keskisuuret kaupungit toimivat usein erilaisista lähtökohdista ja niillä on esimerkiksi kulttuuriin,
elinkeinorakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä vahvuuksia.

Jotta keskisuuret kaupungit voivat vahvistaa pitovoimaansa ja selviytyä globaalien muutosvoimien ja kansallisten velvoitteiden tuomista uusista haasteista, tarvitaan valtion ja keskisuurten kaupunkien välille uudenlaista ketterää yhteistyörakennetta ja tiiviimpää dialogia.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen


”Keskisuurten kaupunkien renessanssi” on syntynyt kevään 2022 aikana kumppanuusprosessissa,
johon ovat osallistuneet Kuntaliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Hypo-pankin ja Hyvinkään,
Hämeenlinnan ja Kokkolan kaupunkien edustajat. MDI on tuottanut pohja-aineiston ja koonnut
loppuraportin.

Materiaalit


Lue lisää Kaupunkipolitiikan tiekartoista: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/

Kysy lisää

Taloushaasteista huolimatta kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen valtuustokauteen luottavaisesti

Kuntapäättäjäkyselyn ensimmäiset tulokset tarjoavat kattavan ja ajantasaisen kuvan kuntakentän näkymiin uuden valtuustokauden alkutaipaleella. Kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen kauteen luottavaisesti, vaikka julkisen talouden heikko tilanne huolestuttaa laajasti kuntakentällä.

Lue lisää Taloushaasteista huolimatta kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen valtuustokauteen luottavaisesti

Kuntakortti tuo yhteisen tilannekuvan päätöksenteon tueksi 

Kun päättäjät ja viranhaltijat vaihtuvat, yhteinen tilannekuva voi hämärtyä. Pukkilan kunnassa haluttiin varmistaa, että kaikilla toimijoilla on käytössään sama, ajantasainen tieto kunnan tilasta ilman, että tiedonkeruuseen kuluu valtavasti aikaa. Ratkaisu löytyi MDI:n Kuntakortista, jonka avulla Pukkilan kunta on sujuvoittanut päätöksentekoa ja johtamista.

Lue lisää Kuntakortti tuo yhteisen tilannekuvan päätöksenteon tueksi 

Lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi yhä useammassa MDI:n työssä

Tänään 20.11. vietetään kansainvälistä lasten oikeuksien päivää. Tänä vuonna päivän teemana on lasten oikeus kuulua. MDI on aktiivisesti käyttänyt ja kehittänyt lasten ja nuorten osallistumisen menetelmiä. Lasten ja nuorten ääni kuuluu entistä useammassa MDI:n tekemässä strategiassa, arvioinnissa ja kehitystyössä.

Lue lisää Lapset ja nuoret pääsevät osalliseksi yhä useammassa MDI:n työssä
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.