Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Koronapandemian aikana pääkaupunkiseutu on kokenut historiallista muuttotappiota, kun taas voittajia ovat olleet monet kehyskunnat ja useat keskisuuret kaupungit. Vaikka pandemia-ajan muutokset osoittautuisivat ohimeneviksi, käänne korostaa erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä omilla vahvuuksillaan alueellisessa kilpailussa. Miten uuteen tilanteeseen pitäisi reagoida kansallisessa kaupunkipolitiikassa, ja miten kaupungit voivat itse omin teoin varmistaa pidemmän aikavälin menestyksensä?

Näihin kysymyksiin vastaa Kaupunkipolitiikan tiekartta VI, jonka teemana on keskisuurten kaupunkien renessanssi. Nyt julkaistava raportti sisältää tilanneanalyysin lisäksi kolme merkittävää aloitetta.

Ensiksikin tarvitaan uusi valtiovallan ja kaupunkien yhteinen keskisuurille kaupunkiseuduille räätälöity kumppanuustyökalu tukemaan maakunta- ja aluekeskusten kehitystä.

Toiseksi kaupunkien on itse vahvistettava omia vahvuuksiaan ja pidettävä erityistä huolta kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta ja eläväisyydestä. Kaupunkien on hyödynnettävä vuoden 2023 historiallinen muutos, joka siirtää sote-vastuun hyvinvointialueille ja vapauttaa kaupunkien kehittämiskapasiteettia elinvoiman edistämiseen.

Kolmanneksi keskisuurten kaupunkien tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja rakentaa huomattavasti entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan. Mallia voi aluksi ottaa vaikkapa seutukaupungeilta tai suurten kaupunkien MAL-verkostosta.


Keskisuuret kaupungit toimivat usein erilaisista lähtökohdista ja niillä on esimerkiksi kulttuuriin,
elinkeinorakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä vahvuuksia.

Jotta keskisuuret kaupungit voivat vahvistaa pitovoimaansa ja selviytyä globaalien muutosvoimien ja kansallisten velvoitteiden tuomista uusista haasteista, tarvitaan valtion ja keskisuurten kaupunkien välille uudenlaista ketterää yhteistyörakennetta ja tiiviimpää dialogia.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen


”Keskisuurten kaupunkien renessanssi” on syntynyt kevään 2022 aikana kumppanuusprosessissa,
johon ovat osallistuneet Kuntaliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Hypo-pankin ja Hyvinkään,
Hämeenlinnan ja Kokkolan kaupunkien edustajat. MDI on tuottanut pohja-aineiston ja koonnut
loppuraportin.

Materiaalit


Lue lisää Kaupunkipolitiikan tiekartoista: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/

Kysy lisää

MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

MDI toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoululle selvityksen, jossa muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva liikuntaneuvonnan lähettämisen, kirjaamisen ja seurannan käytännöistä. Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan käytännöt vaihtelevat alueittain, ja palvelun kehittäminen edellyttää yhtenäisempiä toimintamalleja sekä parempaa tiedon hyödyntämistä.

Lue lisää MDI toteutti selvityksen liikuntaneuvontapalvelun kirjaamisen, lähettämisen ja seurannan käytännöistä 

Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen.

Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa

Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty.

Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.