Etusivu Ajankohtaista Uutiset Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia? Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia? 10.8.2022 Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa. Koronapandemian aikana pääkaupunkiseutu on kokenut historiallista muuttotappiota, kun taas voittajia ovat olleet monet kehyskunnat ja useat keskisuuret kaupungit. Vaikka pandemia-ajan muutokset osoittautuisivat ohimeneviksi, käänne korostaa erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä omilla vahvuuksillaan alueellisessa kilpailussa. Miten uuteen tilanteeseen pitäisi reagoida kansallisessa kaupunkipolitiikassa, ja miten kaupungit voivat itse omin teoin varmistaa pidemmän aikavälin menestyksensä? Näihin kysymyksiin vastaa Kaupunkipolitiikan tiekartta VI, jonka teemana on keskisuurten kaupunkien renessanssi. Nyt julkaistava raportti sisältää tilanneanalyysin lisäksi kolme merkittävää aloitetta. Ensiksikin tarvitaan uusi valtiovallan ja kaupunkien yhteinen keskisuurille kaupunkiseuduille räätälöity kumppanuustyökalu tukemaan maakunta- ja aluekeskusten kehitystä. Toiseksi kaupunkien on itse vahvistettava omia vahvuuksiaan ja pidettävä erityistä huolta kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta ja eläväisyydestä. Kaupunkien on hyödynnettävä vuoden 2023 historiallinen muutos, joka siirtää sote-vastuun hyvinvointialueille ja vapauttaa kaupunkien kehittämiskapasiteettia elinvoiman edistämiseen. Kolmanneksi keskisuurten kaupunkien tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja rakentaa huomattavasti entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan. Mallia voi aluksi ottaa vaikkapa seutukaupungeilta tai suurten kaupunkien MAL-verkostosta. Keskisuuret kaupungit toimivat usein erilaisista lähtökohdista ja niillä on esimerkiksi kulttuuriin,elinkeinorakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä vahvuuksia. Jotta keskisuuret kaupungit voivat vahvistaa pitovoimaansa ja selviytyä globaalien muutosvoimien ja kansallisten velvoitteiden tuomista uusista haasteista, tarvitaan valtion ja keskisuurten kaupunkien välille uudenlaista ketterää yhteistyörakennetta ja tiiviimpää dialogia.Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ”Keskisuurten kaupunkien renessanssi” on syntynyt kevään 2022 aikana kumppanuusprosessissa,johon ovat osallistuneet Kuntaliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Hypo-pankin ja Hyvinkään,Hämeenlinnan ja Kokkolan kaupunkien edustajat. MDI on tuottanut pohja-aineiston ja koonnutloppuraportin. Materiaalit Lue lisää Kaupunkipolitiikan tiekartoista: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/ Keskisuurten kaupunkien renessanssi – Kaupunkipolitiikan tiekartta VI -raportti (PDF)Download kaupunkikehittäminen kaupunkipolitiikan tiekartta keskisuuret kaupungit Kysy lisää Ilppo Soininvaara Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Väestön ikääntyminen ja keskittyminen isoihin kaupunkeihin muuttavat asumisen tarpeita Tiedotteet 15.9.2026 MDI:n vuoden 2026 väestöennuste tarkastelee väestönkehityksen vaikutusta tulevaan asumiseen. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen suurille kaupunkiseuduille jatkuvat ja muuttavat olennaisesti myös asumiseen liittyviä tarpeita. Myös tyhjenevien asuntojen kohtalo maaseuduilla ja seutukaupungeissa vaatii ratkaisuja. Lue lisää Väestön ikääntyminen ja keskittyminen isoihin kaupunkeihin muuttavat asumisen tarpeita
Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan Tiedotteet 25.8.2026 MDI on kehittänyt kansainvälisen indeksin, joka tarkastelee eri OECD-maiden menestystekijöitä poikkeuksellisen laajasti. Suomi sijoittuu indeksissä kuudenneksi 38 OECD-maan joukossa. Suomen vahvuutena on yhteiskunnallinen kestävyys, mutta elinvoiman osalta sijoitus on heikentynyt dramaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Indeksin kärkikolmikossa ovat Islanti, Sveitsi ja Norja. Lue lisää Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan
MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia Tiedotteet 21.5.2026 MDI toteutti opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräaikaisen korotuksen vaikutuksista. Kolmivuotisessa kokeilussa työnantajille maksettiin korotettua korvausta alle 20-vuotiaista oppisopimusopiskelijoista. Selvityksestä ilmenee, että kokeilu tuki nuorten oppisopimusten lisääntymistä ja vahvisti oppisopimuksen tunnettuutta ja käyttöä. Lue lisää MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia
