Kaupunkipolitiikan tiekartta

MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön julkaisema Kaupunkipolitiikan tiekartta VII – Kirjoituksia kaupungeista pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla.

Tiekartassa kuvataan kaupunkipolitiikan käännekohtaa: kaupunkien erityiskysymykset vaativat selkeän vision tulevasta sekä puitteet, jotka tukevat vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Suomessa 2030-luvulla eteen tulevia merkittäviä muutosvoimia käsitellään tiekartassa rohkeasti: alueellista polarisaatiota ja segregaatiota, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä tiedettä ja kulttuuria innovaatioiden katalysaattorina. Suomen kaupunkipolitiikan kärkiosaajien kirjoitukset pohtivat nykyhetken haasteita, mutta katse suunnataan myös kohti tulevaisuuden kaupunkeja ja kaupunkipolitiikkaa.

https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2024/2270-kirjoituksia-kaupungeista-kaupunkipolitiikan-tiekartta-vii

20-luvun alku on merkinnyt isoa yhteiskunnallista epäjatkuvuuskohtaa, joka näkyy myös kaupunkikehittämisen rytminvaihdoksena. Etätyöskentelyn yleistyminen ja pienet muutokset maan sisäisissä muuttovirroissa ovat avanneet uuden mahdollisuuksien ikkunan monille pienemmille paikkakunnille. Sote-uudistus leikkaa kaupunkien verotuloja, mutta selkeyttää samalla tehtäväkenttää ja haastaa arvioimaan strategiset painopisteet uusiksi.

Uusi tilanne vaatii uutta kaupunkipolitiikkaa. Suurimmat kaupungit kykenevät pitämään puolensa jatkossakin. Pikkukaupunkien seutukaupunkiverkosto on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa valtiovallan erityshuomion kohteena. Maakuntakeskukset ja keskisuuret kaupungit ovat jääneet äänettömiksi väliinputoajiksi kansallisessa kaupunkipolitiikassa. Kaupungistumisen orastava suunnanmuutos tarjoaa keskisuurille kaupungeille oivan tilaisuuden pohtia yhdessä vahvuuksiaan ja uusia mahdollisuuksiaan. Miten kansallisen kaupunkipolitiikan instrumentteja tulisi kehittää, jotta keskisuurten kaupunkien potentiaali voitaisiin hyödyntää?

Tiedote 10.8.2022: https://www.mdi.fi/keskisuuret-kaupungitko-tulevaisuuden-voittajia/

Lataa julkaisu Keskisuurten kaupunkien renesanssi (pdf.)

Suomen talouden elpyminen edellyttää kaupunkien menestystä, mutta samalla niille on annettava siihen työkaluja ja niiltä itseltään on vaadittava enemmän, jotta laadullinen kaupunki vastaa ihmisten tarpeita ja toiveita.

Kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat, Helsingin Anni Sinnemäki, Turun Minna Arve ja Tampereen Lauri Lyly, keskustelivat ensimmäistä kertaa yhdessä koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta.

Webinaarissa keskustelu kietoutui kolmeen teemaan:

• Millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen ja miten tämä tulisi huomioida asuntorakentamisessa ja toimitilojen suunnittelussa?
• Jatkuuko kaupungistuminen suurkaupunkien keskustojen tiivistymisenä vai lähikaupunkien verkostoina? Vai hajautuuko kaupunkirakenne laajemmille alueille?
• Millaiset toimenpiteet vievät kaupunkien uuteen kukoistukseen?

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet – Kaupunkipolitiikan tiekartta V

MDI laati yhdessä tilaajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa raportin ”Kaupunkien mestarien liigaan”, jossa tunnistetaan Helsingin metropolin kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja sekä nostetaan esille pidemmän aikavälin toimia seudun kansainvälisen menestyksen varmistamiseksi.

Selvityksessä ehdotetaan Helsingin seudulle omaa metropolisopimusta, joka rakentuu nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen päälle. Sopimus on aiempaa laajempi ja sisältää kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat.

Pääradalle suositellaan kolmannen raiteen rakentamista ja nopeiden junayhteyksien ohjausta lentoaseman kautta Helsingin keskustaan. Metropolialueen sisäisiä yhteyksiä tehostetaan mm. ottamalla käyttöön ruuhkamaksujärjestelmä, joka hillitsee liikenteen haittoja. Helsingin kantakaupunkia on laajennettava ja metropolin muita keskuksia tiivistettävä.

Ulkomaisten osaajien ja opiskelijoiden houkuttelua ja työnteon mahdollisuuksia parannetaan tekemällä englannista virallinen asiointikieli. Kielikysymyksen lisäksi Suomen huippuyliopistojen keskeisten alojen rahoitus on turvattava.

Kansainvälinen tilastovertailu ja työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV – Kaupunkien mestarien liigaan
Tiedote 9.1.2018: Suomi tarvitsee Helsingille oman kilpailukykyä vahvistavan ohjelman

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus”. Raportin mukaan pienet ja keskisuuret kaupungit voivat menestyä omaperäisyydellään. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille ja sen päivitykselle 2016.

Kaupungistumisen isossa kuvassa suuret kaupungit ovat selkeitä voittajia, mutta pienillä ja keskisuurilla kaupungeillakin on toivoa pärjätä. Niiden menestyksen eväät syntyvät tunnistamalla megatrendien sivu- ja vastavirroista omat yksilölliset mahdollisuudet ja ryhtymällä toteuttamaan tulevaisuuttaan itse.

Raportti tarjoaa elinvoimateesejä työnsä aloittaville kaupunginvaltuustoille. Elinvoimateot koskevat yritystoiminnan edellytyksiä, liikenneyhteyksiä, asumista, osallisuutta ja maineenrakennusta. Omaleimaisuus ja erottuminen ovat pienen kaupungin menestyksen avain. Valtavirran mukana kulkeminen ja muilta kopiointi harvoin johtaa kukoistukseen.

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Kaupunkipolitiikan tiekartta III – Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus
Tiedote 9.5.2017: Pieni kaupunki pärjää omaperäisyydellä

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”. Raportin mukaan kaupunkien ja talouden kasvu lähtee liikkeelle asemanseuduilta. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille.

Uudessa kaupunkipolitiikan tiekartassa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen.

Panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

Työpöytätyö, neljän klubi-istunnon sarja, raportointi

Kaupunkipolitiikan tiekartta II – Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta (PDF)
Blogi: Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä 

MDI laati konkreettisen kaupunkikehityksen tiekartan, joka sisälsi tiivistyksen Suomen kaupungistumisen näköaloista ja kansantaloudellisista mahdollisuuksista sekä listauksen tulevan hallituskauden kaupunkipoliittisiksi toimenpiteiksi.

Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat noin miljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Jo seuraavien 15 vuoden aikana kaupunkiseuduille on rakennettava asuntoja ja infrastruktuuria vähintään 100 miljardin euron edestä. Kaupunkipolitiikan tiekartta piirtää tulevalle hallituskaudelle suuntaviivoja kaupunkien kehittämiseen 10 toimenpide-ehdotuksella suunnittelujärjestelmän uudistamisesta rakennetun ympäristön asioita hallinnoivien ministeriöiden yhdistämiseen.

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja tilaajien ja asiantuntijoiden kesken, raportointi

Kaupunkipolitiikan tiekartta – Onko maallamme malttia kaupungistua? (pdf)