Kaupunkipolitiikan tiekartta

Seuraava Kaupunkipolitiikan tiekartta julkaistaan toukokuussa 2024.

Kaupunkipolitiikan tiekartta VII

Kirjoituksia kaupungeista - Kaupunkipolitiikan tiekartta VII

Tilaajat: Kuntaliitto ja Kuntasäätiö
Aikataulu: Toukokuu 2024
Tiimi: Eero Holstila, Henrik Helve (toim.)

Tapauskuvaus

MDI:n, Kuntaliiton ja Kuntasäätiön julkaisema Kaupunkipolitiikan tiekartta VII – Kirjoituksia kaupungeista pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla.

Tiekartassa kuvataan kaupunkipolitiikan käännekohtaa: kaupunkien erityiskysymykset vaativat selkeän vision tulevasta sekä puitteet, jotka tukevat vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Suomessa 2030-luvulla eteen tulevia merkittäviä muutosvoimia käsitellään tiekartassa rohkeasti: alueellista polarisaatiota ja segregaatiota, ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa sekä tiedettä ja kulttuuria innovaatioiden katalysaattorina. Suomen kaupunkipolitiikan kärkiosaajien kirjoitukset pohtivat nykyhetken haasteita, mutta katse suunnataan myös kohti tulevaisuuden kaupunkeja ja kaupunkipolitiikkaa.

Kaupunkipolitiikan tiekartta VI

Keskisuurten kaupunkien renessanssi

Tilaajat: Hypoteekkiyhdistys (Hypo) Hyvinkään kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Kokkolan kaupunki, Kuntaliitto ja Rakennusteollisuus RT ry.
Aikataulu: Helmikuu 2022 – elokuu 2022
Tiimi: Eero Holstila, Ilppo Soininvaara, Janne Antikainen, Timo Hämäläinen, Rasmus Aro ja Sara Anttila.

Tapauskuvaus

20-luvun alku on merkinnyt isoa yhteiskunnallista epäjatkuvuuskohtaa, joka näkyy myös kaupunkikehittämisen rytminvaihdoksena. Etätyöskentelyn yleistyminen ja pienet muutokset maan sisäisissä muuttovirroissa ovat avanneet uuden mahdollisuuksien ikkunan monille pienemmille paikkakunnille. Sote-uudistus leikkaa kaupunkien verotuloja, mutta selkeyttää samalla tehtäväkenttää ja haastaa arvioimaan strategiset painopisteet uusiksi.

Uusi tilanne vaatii uutta kaupunkipolitiikkaa. Suurimmat kaupungit kykenevät pitämään puolensa jatkossakin. Pikkukaupunkien seutukaupunkiverkosto on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa valtiovallan erityshuomion kohteena. Maakuntakeskukset ja keskisuuret kaupungit ovat jääneet äänettömiksi väliinputoajiksi kansallisessa kaupunkipolitiikassa. Kaupungistumisen orastava suunnanmuutos tarjoaa keskisuurille kaupungeille oivan tilaisuuden pohtia yhdessä vahvuuksiaan ja uusia mahdollisuuksiaan. Miten kansallisen kaupunkipolitiikan instrumentteja tulisi kehittää, jotta keskisuurten kaupunkien potentiaali voitaisiin hyödyntää?

Kaupunkipolitiikan tiekartta V

Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta – kaupunkipolitiikkaa on terävöitettävä kriisin voittamiseksi

Vaikka kaupungistuminen jatkuu, suuret kaupungit ovat pandemian aiheuttaman globaalin shokin polttopisteessä. Kriisistä ulospääsy vaatii nopeita kaupunkipoliittisia toimia. Kaupunkien tulee nousta ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi, panostaa rakennuskannan kiertotalouden joustavuuteen ja torjua asuinalueiden polarisaatiota. Kaupunkien roolia innovaatiovetoisen talouskasvun vetureina on voimistettava.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n yhdessä kumppaniensa RAKLIn, Hypon, Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen kanssa toimittama julkaisu Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet kertoo, millaista kaupunkipolitiikkaa Suomessa tarvitaan koronasta elpymiseen, ja analysoi, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen, miltä kaupunkien kehityksen erilaiset skenaariot näyttävät vuoteen 2035 ja millaisia toimenpiteitä pandemiakriisistä selviytyminen vaatii kaupungeilta.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, toteaa johtava asiantuntija Veera Mustonen MDI:stä.

Koronalääkettä kaupungeille

Suomen talouden elpyminen edellyttää kaupunkien menestystä, mutta samalla niille on annettava siihen työkaluja ja niiltä itseltään on vaadittava enemmän, jotta laadullinen kaupunki vastaa ihmisten tarpeita ja toiveita.

Kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat, Helsingin Anni Sinnemäki, Turun Minna Arve ja Tampereen Lauri Lyly, keskustelivat ensimmäistä kertaa yhdessä koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta.

Webinaarissa keskustelu kietoutui kolmeen teemaan:

  • Millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen ja miten tämä tulisi huomioida asuntorakentamisessa ja toimitilojen suunnittelussa?
  • Jatkuuko kaupungistuminen suurkaupunkien keskustojen tiivistymisenä vai lähikaupunkien verkostoina? Vai hajautuuko kaupunkirakenne laajemmille alueille?
  • Millaiset toimenpiteet vievät kaupunkien uuteen kukoistukseen?
Katso webinaari

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV

Tilaajat: Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Palvelualojen Ammattiliitto (PAM), Rakennusteollisuus RT ry, Sitra ja Rakennustietosäätiö
Aikataulu: Syyskuu 2017 – tammikuu 2018
Tiimi: Janne Antikainen, Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA), Ilppo Soininvaara, Timo Hämäläinen ja Eero Holstila

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä tilaajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa raportin ”Kaupunkien mestarien liigaan”, jossa tunnistetaan Helsingin metropolin kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja sekä nostetaan esille pidemmän aikavälin toimia seudun kansainvälisen menestyksen varmistamiseksi.

Tulokset

Selvityksessä ehdotetaan Helsingin seudulle omaa metropolisopimusta, joka rakentuu nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen päälle. Sopimus on aiempaa laajempi ja sisältää kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat.

Pääradalle suositellaan kolmannen raiteen rakentamista ja nopeiden junayhteyksien ohjausta lentoaseman kautta Helsingin keskustaan. Metropolialueen sisäisiä yhteyksiä tehostetaan mm. ottamalla käyttöön ruuhkamaksujärjestelmä, joka hillitsee liikenteen haittoja. Helsingin kantakaupunkia on laajennettava ja metropolin muita keskuksia tiivistettävä.

Ulkomaisten osaajien ja opiskelijoiden houkuttelua ja työnteon mahdollisuuksia parannetaan tekemällä englannista virallinen asiointikieli. Kielikysymyksen lisäksi Suomen huippuyliopistojen keskeisten alojen rahoitus on turvattava.

Toimenpiteet

Kansainvälinen tilastovertailu ja työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta III

Tilaajat: Rakennusteollisuus, Rakennusliitto, Rakennustietosäätiö, Hypo-pankki ja SKOL ry sekä Heinolan, Järvenpään, Kokkolan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Hämeen liitto / Riihimäen kaupunki
Aikataulu: Joulukuu 2017 – huhtikuu 2017
Tiimi: Janne Antikainen, Timo Hämäläinen, Eero Holstila ja Sinikukka Pyykkönen sekä joukko asiantuntijoita

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus”. Raportin mukaan pienet ja keskisuuret kaupungit voivat menestyä omaperäisyydellään. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille ja sen päivitykselle 2016.

Tulokset

Kaupungistumisen isossa kuvassa suuret kaupungit ovat selkeitä voittajia, mutta pienillä ja keskisuurilla kaupungeillakin on toivoa pärjätä. Niiden menestyksen eväät syntyvät tunnistamalla megatrendien sivu- ja vastavirroista omat yksilölliset mahdollisuudet ja ryhtymällä toteuttamaan tulevaisuuttaan itse.

Raportti tarjoaa elinvoimateesejä työnsä aloittaville kaupunginvaltuustoille. Elinvoimateot koskevat yritystoiminnan edellytyksiä, liikenneyhteyksiä, asumista, osallisuutta ja maineenrakennusta. Omaleimaisuus ja erottuminen ovat pienen kaupungin menestyksen avain. Valtavirran mukana kulkeminen ja muilta kopiointi harvoin johtaa kukoistukseen.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta II

Tilaajat: Rakennusteollisuus, Rakennustietosäätiö, SAK, Rakennusliitto, Hypo-pankki, Espoon, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden, Tampereen ja Turun kaupungit
Aikataulu: Joulukuu 2015 – huhtikuu 2016
Tiimi: Sauli Hievanen, Petri Jalasto, Sami Pakarinen, Kari Ruohonen, Osmo Soininvaara ja MDI:n toimistosta Janne Antikainen, Satu Tolonen, Timo Hämäläinen ja Eero Holstila.

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”. Raportin mukaan kaupunkien ja talouden kasvu lähtee liikkeelle asemanseuduilta. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille.

Tulokset

Uudessa kaupunkipolitiikan tiekartassa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen.

Panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, neljän klubi-istunnon sarja, raportointi

Kaupunkipolitiikan tiekartta I

Tilaajat: SAK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus, Talonrakennusteollisuus, Rakennustietosäätiö, SKOL ja Hypo-pankki
Aikataulu: Joulukuu 2014 – maaliskuu 2015
Resursointi:20 työpäivää
Tiimi: Janne Antikainen, Eero Holstila, Timo Hämäläinen, Petri Jalasto, Sinikukka Pyykkönen ja Satu Tolonen. Tiekartan laadintaan osallistuivat Suomen eturivin kaupunkien kehittämisen asiantuntijat.

Tapauskuvaus

MDI laati konkreettisen kaupunkikehityksen tiekartan, joka sisälsi tiivistyksen Suomen kaupungistumisen näköaloista ja kansantaloudellisista mahdollisuuksista sekä listauksen tulevan hallituskauden kaupunkipoliittisiksi toimenpiteiksi.

Tulokset

Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat noin miljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Jo seuraavien 15 vuoden aikana kaupunkiseuduille on rakennettava asuntoja ja infrastruktuuria vähintään 100 miljardin euron edestä. Kaupunkipolitiikan tiekartta piirtää tulevalle hallituskaudelle suuntaviivoja kaupunkien kehittämiseen 10 toimenpide-ehdotuksella suunnittelujärjestelmän uudistamisesta rakennetun ympäristön asioita hallinnoivien ministeriöiden yhdistämiseen.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja tilaajien ja asiantuntijoiden kesken, raportointi

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta – Onko maallamme malttia kaupungistua? (pdf)