Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Koronapandemian aikana pääkaupunkiseutu on kokenut historiallista muuttotappiota, kun taas voittajia ovat olleet monet kehyskunnat ja useat keskisuuret kaupungit. Vaikka pandemia-ajan muutokset osoittautuisivat ohimeneviksi, käänne korostaa erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä omilla vahvuuksillaan alueellisessa kilpailussa. Miten uuteen tilanteeseen pitäisi reagoida kansallisessa kaupunkipolitiikassa, ja miten kaupungit voivat itse omin teoin varmistaa pidemmän aikavälin menestyksensä?

Näihin kysymyksiin vastaa Kaupunkipolitiikan tiekartta VI, jonka teemana on keskisuurten kaupunkien renessanssi. Nyt julkaistava raportti sisältää tilanneanalyysin lisäksi kolme merkittävää aloitetta.

Ensiksikin tarvitaan uusi valtiovallan ja kaupunkien yhteinen keskisuurille kaupunkiseuduille räätälöity kumppanuustyökalu tukemaan maakunta- ja aluekeskusten kehitystä.

Toiseksi kaupunkien on itse vahvistettava omia vahvuuksiaan ja pidettävä erityistä huolta kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta ja eläväisyydestä. Kaupunkien on hyödynnettävä vuoden 2023 historiallinen muutos, joka siirtää sote-vastuun hyvinvointialueille ja vapauttaa kaupunkien kehittämiskapasiteettia elinvoiman edistämiseen.

Kolmanneksi keskisuurten kaupunkien tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja rakentaa huomattavasti entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan. Mallia voi aluksi ottaa vaikkapa seutukaupungeilta tai suurten kaupunkien MAL-verkostosta.


Keskisuuret kaupungit toimivat usein erilaisista lähtökohdista ja niillä on esimerkiksi kulttuuriin,
elinkeinorakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä vahvuuksia.

Jotta keskisuuret kaupungit voivat vahvistaa pitovoimaansa ja selviytyä globaalien muutosvoimien ja kansallisten velvoitteiden tuomista uusista haasteista, tarvitaan valtion ja keskisuurten kaupunkien välille uudenlaista ketterää yhteistyörakennetta ja tiiviimpää dialogia.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen


”Keskisuurten kaupunkien renessanssi” on syntynyt kevään 2022 aikana kumppanuusprosessissa,
johon ovat osallistuneet Kuntaliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Hypo-pankin ja Hyvinkään,
Hämeenlinnan ja Kokkolan kaupunkien edustajat. MDI on tuottanut pohja-aineiston ja koonnut
loppuraportin.

Materiaalit


Lue lisää Kaupunkipolitiikan tiekartoista: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/

Kysy lisää

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen