Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?

Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa.

Koronapandemian aikana pääkaupunkiseutu on kokenut historiallista muuttotappiota, kun taas voittajia ovat olleet monet kehyskunnat ja useat keskisuuret kaupungit. Vaikka pandemia-ajan muutokset osoittautuisivat ohimeneviksi, käänne korostaa erilaisten kaupunkien mahdollisuuksia pärjätä omilla vahvuuksillaan alueellisessa kilpailussa. Miten uuteen tilanteeseen pitäisi reagoida kansallisessa kaupunkipolitiikassa, ja miten kaupungit voivat itse omin teoin varmistaa pidemmän aikavälin menestyksensä?

Näihin kysymyksiin vastaa Kaupunkipolitiikan tiekartta VI, jonka teemana on keskisuurten kaupunkien renessanssi. Nyt julkaistava raportti sisältää tilanneanalyysin lisäksi kolme merkittävää aloitetta.

Ensiksikin tarvitaan uusi valtiovallan ja kaupunkien yhteinen keskisuurille kaupunkiseuduille räätälöity kumppanuustyökalu tukemaan maakunta- ja aluekeskusten kehitystä.

Toiseksi kaupunkien on itse vahvistettava omia vahvuuksiaan ja pidettävä erityistä huolta kaupunkikeskustojen houkuttelevuudesta ja eläväisyydestä. Kaupunkien on hyödynnettävä vuoden 2023 historiallinen muutos, joka siirtää sote-vastuun hyvinvointialueille ja vapauttaa kaupunkien kehittämiskapasiteettia elinvoiman edistämiseen.

Kolmanneksi keskisuurten kaupunkien tulee tehostaa keskinäistä yhteistyötään ja rakentaa huomattavasti entistä vahvempaa yhteistä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan. Mallia voi aluksi ottaa vaikkapa seutukaupungeilta tai suurten kaupunkien MAL-verkostosta.


Keskisuuret kaupungit toimivat usein erilaisista lähtökohdista ja niillä on esimerkiksi kulttuuriin,
elinkeinorakenteeseen ja saavutettavuuteen liittyviä yksilöllisiä vahvuuksia.

Jotta keskisuuret kaupungit voivat vahvistaa pitovoimaansa ja selviytyä globaalien muutosvoimien ja kansallisten velvoitteiden tuomista uusista haasteista, tarvitaan valtion ja keskisuurten kaupunkien välille uudenlaista ketterää yhteistyörakennetta ja tiiviimpää dialogia.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen


”Keskisuurten kaupunkien renessanssi” on syntynyt kevään 2022 aikana kumppanuusprosessissa,
johon ovat osallistuneet Kuntaliiton, Rakennusteollisuus ry:n, Hypo-pankin ja Hyvinkään,
Hämeenlinnan ja Kokkolan kaupunkien edustajat. MDI on tuottanut pohja-aineiston ja koonnut
loppuraportin.

Materiaalit


Lue lisää Kaupunkipolitiikan tiekartoista: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/

Kysy lisää

Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa

Maahanmuuttopolitiikalla on Suomen tulevaisuudelle suuri merkitys, sillä vain maahanmuutto säätelee
työikäisen väestön kehitystä. Eläkkeelle siirtyy 880 000 henkilöä vuoteen 2038 mennessä, mikä
vastaa 37 prosenttia koko nykyisestä työllisestä työvoimasta. Suomen tulevaisuuden tekijät –
projektissa yli kaksikymmentä yhteiskunnallista toimijaa yhdistää voimansa etsiessään ratkaisuja
maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Tavoitteena on turvata elinvoimainen Suomi myös tuleville sukupolville.

Lue lisää Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa

Karttapalvelu Ilmari syventää ymmärrystä ilmastoriskeistä 

Vaikka Suomen eri alueille kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista on jo melko laaja ymmärrys, yhteismitallista kuntakohtaista tietoa ilmastoriskeistä ei ole ollut toistaiseksi saatavilla. Jotta kunta tietäisi, mihin ilmastoriskeihin on juuri kyseisellä alueella sopeuduttava, tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi. MDI on laatinut tähän tarpeeseen ilmastoriskien karttapalvelu Ilmarin.

Lue lisää Karttapalvelu Ilmari syventää ymmärrystä ilmastoriskeistä 
Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.