Kahdeksan miljoonaa suomalaista  

MDI:n luotsaamassa hankkeessa pohditaan Suomen ja kuntien talouden kasvun ja kestävyyden tulevaisuutta kysymällä: Mitä jos Suomessa olisi kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050? Mitä yhteiskunnallisia rakenteita Suomen pitäisi uudistaa ja mitä seurauksia selvästi suuremmasta asukasluvusta voisi olla? Miltä suomalaisuuden identiteetti voisi kahdeksan miljoonan Suomessa näyttää?

Mistä on kyse?

Sitra järjesti keväällä 2025 Talouden kasvun tulevaisuudet -rahoitushaun selvityksille, joissa pohditaan Suomen talouden kasvun tulevaisuutta uusista näkökulmista. Rahoitus myönnettiin kuudelle hankkeelle, ja MDI on yksi rahoituksen saaneista. Hankkeet toteutetaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

8 miljoonaa suomalaista vuonna 2050? -hankkeessa osallistetaan eri alojen asiantuntijoita, maahanmuuttajia ja nuoria erilaisten menetelmien avulla. Hankeessa tuotetaan ennakointianalyysi, monipuolinen visio ja vaikutusten arvio siitä, miltä kahdeksan miljoonan asukkaan Suomi vuonna 2050 voisi näyttää ja mitä muutoksia sen saavuttaminen vaatisi.

Hankkeen loppuraporttiin voi tutustua täällä.

Loppuraportti on nyt luettavissa!

Asiantuntija-arviot

Ennakointi- ja visiointivaiheessa väestökehityksen, maahanmuuttopolitiikan, kuntatalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijamme vastaavat kysymykseen “Mitä jos Suomessa olisi kahdeksan miljoonaa suomalaista vuonna 2050?” oman substanssinsa lähtökohdista.

Työpaperi I 25.11.2025
Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja maahanmuuton kestävyysvaikutukset

Työpaperi II 4.12.2025
Maahanmuutto Suomessa ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Työpaperi III 10.12.2025
Kaksi tulevaisuuskuvaa vuosien 2024—2050 väestönkehityksestä

Työpaperi IV 18.12.2025
Talous kahdeksan miljoonan suomalaisen Suomessa vuonna 2050

Tulevaisuus­dialogi

Toteutamme kaksi tulevaisuusdialogia, joissa hyödynnämme taideherätteitä, pelillistämistä ja tulevaisuusmenetelmiä pohtiessamme, mitä on suomalainen identiteetti 2050-luvulla ja minkälainen silloin on kulttuurisesti moninainen Suomi. Ensimmäiseen dialogiin osallistuvat tieteen ja taiteen maahanmuuttajataustaiset asiantuntijat. Toinen dialogi järjestetään nuorille aikuisille.

 

Työpajat

Järjestämme kaksi osallistavaa työpajaa sidosryhmille, joissa visioita jatkojalostetaan. Ensimmäinen työpaja järjestetään suomeksi elinkeinoelämän, aluekehityksen, kestävän kehityksen, maahanmuuton, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Toisen työpajan sisältö heijastaa ensimmäistä, mutta se järjestetään englanniksi ja kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat ja työperusteiset maahanmuuttajat.   

Työpaperit

Työpaperi I 25.11.2025 (PDF) VERA JÄRVENREUNA: Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja maahanmuuton kestävyysvaikutukset

Kansainvälisten muuttoliikkeiden ja maahanmuuton suhde ilmastonmuutokseen sekä laajempaan kestävyyteen on moniulotteinen ja vuorovaikutteinen prosessi, jota tämä työpaperi tarkastelee sekä ilmastonmuutoksen muuttoliikevaikutusten että maahanmuuton ilmastovaikutusten näkökulmasta.

 

Työpaperi II 4.12.2025 (PDF) PASI SAUKKONEN: Maahanmuutto Suomessa ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Kahdeksan miljoonan asukkaan Suomi vuonna 2050 vaatisi nykyistä huomattavasti suurempaa maahanmuuttoa ja parempaa pitovoimaa. Tämä työpaperi tarkastelee suomalaisen maahanmuuton historiaa ja reittiä kahdeksan miljoonan suomalaisen yhteiskuntaan.

 

Työpaperi III 10.12.2025 (PDF) RASMUS ARO: Kaksi tulevaisuuskuvaa vuosien 2024—2050 väestönkehityksestä

Työpaperi tarkastelee 2020-luvun maahanmuuttoon (nollakasvu) sekä kahdeksan miljoonan suomalaisen mahdollistavan maahanmuuton tuottamia väestöllisiä tulevaisuudenkuvia koko maan ja kuntien näkökulmasta vuosien 2024—2050 aikana. Voimakas maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu vahvistaisi Suomen demografista rakennetta, mutta samalla vaatisi onnistunutta kotoutumista ja merkittävää työllisyysasteen kasvua maahanmuuttajien ryhmissä.

 

Työpaperi IV 18.12.2025 (PDF) EERO LAESTERÄ: Talous kahdeksan miljoonan suomalaisen Suomessa vuonna 2050

Työpaperi tarkastelee talouden tulevaisuudenkuvia kahdeksan miljoonan suomalaisen Suomessa kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion näkökulmasta.

Yleiskatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä, jotta voisimme tarjota kävijöille mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Verkkoselaimeen tallentuvat evästeet tunnistavat palaavat kävijät ja heidän kielensä. Lisäksi evästeet antavat meille tärkeää tietoa mm. siitä, mitkä sivut kiinnostavat kävijöitä.

Välttämättömät evästeet

Välttämättömien evästeiden tulisi aina olla käytössä, jotta voimme tallentaa toiveesi kielestä ja evästeiden asetuksista.

Kolmansien osapuolien evästeet

Tämä sivusto käyttää Google Analyticsia kerätäkseen tietoa sivuston käytöstä, kuten kävijöiden määrästä ja suosituimmista sivuista. Pitämällä tämän evästeen käytössä autat meitä parantamaan sivustoa.