Feministisen aluepolitiikan webinaari keräsi mukaan yli 50 kiinnostunutta aluekehittäjää!

Feministisen aluepoliitikan keskustelussa puhutaan työelämän tasa-arvosta, koulutuksen saatavuudesta, väestökehityksestä ja monipuolisten investointien tarpeesta. MDI on lanseerannut ja nostanut keskusteluun feminististä aluepolitiikkaa, joka on uuden ajan aluekehitystä, jossa painottuvat tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja viehkeyden teemat. MDI on halunnut  tarkastella kovia ja pehmeitä pito- ja vetovoimatekijöitä, joilla luodaan uuden ajan aluekehitystä feministisestä näkökulmasta. Tiistaina 16.6. järjestetyssä webinaarissa kuultiin ja keskusteltiin näistä teemoista. 

Kaisa Lähteenmäki-Smith ja Eero Holstila MDI:stä johdattivat webinaarin osallistujat feministisen aluepolitiikan teemaan. He nostivat keskusteluun aluepolitiikan ja sen keskeiset lähtökohdat ja avainkäsitteet kriittisen uudelleen tarkastelun kohteeksi. Pohdintaa kehystivät elinkeinopolitiikan uudelleenmäärittely, Suomen segregoituneet työmarkkinat ja Kirsi Siltasen kehittämä feministisen elinvoimapolitiikan viuhka, jonka pelimerkeistä Eero nosti esiin etenkin toimijuuden. Keskustelussa todettiinkin, että tarvitaan aitoa kuntalaisten osallisuutta, jolla on oikeasti vaikutusta päätöksentekoon.

Emilia Kangas Seinäjoen ammattikorkeakoulusta antoi katsauksen tasa-arvosta 2020-luvun Suomessa ja nosti samalla keskusteluun segregoituneita työmarkkinoita sekä sukupuolistereotypioiden vaikutuksia ja niiden seurauksia työelämässä. Suomessa yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi Kangas mainitsi naisten etenemisen johtotehtäviin. Globaalilla tasolla Suomi on tasa-arvon mallimaa, mutta täälläkin on osattava vastata haasteisiin.

“Vaikka Suomessa pääministerinä on nainen niin tasa-arvo ei ole valmis. Työelämässä, julkishallinnon johtamisessa ja urakehityksessä on yhä monia haasteita. Jos työyhteisön johto on aina samanlainen ja samannäköinen, johtamisen näkökulmat kapenevat. Jos erilaisia ihmisiä johdossa, saadaan laajemmin näkökulmia johtamiseen. Ei jäädä laakereille makaamaan, sillä tekemistä riittää monilla aloilla”
– Emilia Kangas, tasa-arvotutkija, SeAMK

Tämän jälkeen päästiin ajatuksia herättävän paneelikeskustelun pariin, johon osallistuivat keskustanuorten puheenjohtaja Hanna Markkanen, Kajaanin kaupunginvaltuutettu (vihr.) Silja Keränen, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho ja Lapinjärven kunnanjohtaja Tiina Heikka. Paneelikeskustelun juontajana toimi Aleksi Koivisto MDI:stä. Paneelikeskustelun aikana pohdiskeltiin laajasti tasa-arvoa aluekehittämisen kentällä, tietoisten tasa-arvon mikrovalintojen tekemistä arjessa ja niiden eteen toimimista jokapäiväisessä työssä. 

“Tasa-arvo ei ole unohtunut aluekehittämisessä, sitä ei vain aina ole erikseen ajateltu. Jokainen meistä maakuntien poliittisista päättäjistä tietää, miltä väestönkehitys näyttää. Miten saadaan sitä laskua edes loivennettua? Jos aidosti halutaan kehittää aluetta, isoihin tekijöihin ja juurisyihin on paneuduttava. Siksi Kainuu ja Kajaani ovat kiinnostuneita selvittämään mitkä vetovoimatekijät houkuttelisivat nuoria naisia takaisin Kainuuseen. Tavoitteena on toteuttaa selvitystä ja pilottia feministisen aluepolitiikan tarkastelusta Kainuussa.“
– Silja Keränen, Kajaanin kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Paluumuuttajien houkuttelu nähtiin useissa puheenvuoroissa tärkeäksi välineeksi väestökehityksen korjaustoimenpiteenä maaseudulla. Lapinjärven kunnanjohtaja Heikka kertoi ihmislähtöisestä osallisuusmallista, jota on kehitetty Lapinjärvellä jo useamman vuoden ajan. Nyt osallisuutta tapahtuu jo asioiden ja päätösten valmisteluvaiheessa, osallisuus on vaikuttavampaa ja se edistää myös tasa-arvoa kunnassa. 

Keskustanuorten Markkanen nosti esiin sitä, että monet nuoret haluaisivat opiskelujen jälkeen palata kotiseuduilleen, mutta huoli oman alan työllistymisestä on yleinen. Hänen mukaansa töitä monipaikkaisuuden ja paikkariippumattoman työn yleistymiseksi on tehtävä ja Norjasta voitaisiin ottaa mallia opintolainahyvitykseen, jolla valtio tukisi korkeakoulutettujen vastavalmistuneiden työllistymistä ja muuttamista maaseutukuntiin.

Keskustelussa nousi myös esiin johtajuuden ja edelläkävijyyden merkitys tasa-arvon edistämisessä, jonka eteen on tehtävä töitä. Jouni Eho jakoikin osallistujille hänen johtamisensa periaatteet ja arvot, jotka ovat luottamus, sitoutuminen, välittäminen, oppiminen ja monimuotoisuus.  Monimuotoisuus ja sen toteutuminen jäivät monille keskusteluun osallistuneille vahvana viestinä kotiinviemisiksi: sen toteutumiseen täytyykin kiinnittää huomiota arkipäiväisessä työssä, eikä sen toteutumista saa jättää valtavirtateemojen kuten talouskasvun ja työllisyyden varjoon.

Kiitämme kaikkia webinaariin osallistuneita ajatuksia herättävistä keskusteluista! 

Lue aikaisemmin julkaistut teemaan liittyvät blogit ja artikkelit:

Kirsi Siltasen blogi: “Ei vain ole tullut mieleen” – aluekehittäminen on tasa-arvon takamatkalla

Rasmus Aron ja Kirsi Siltasen artikkeli: Naisten muuttoliike keskittyy suuriin kaupunkeihin, eikä se ole yllätys

Eero Holstilan blogi: Naiset lähtevät, miehet jäävät


Lisätietoja:

Aleksi Koivisto
aleksi.koivisto@mdi.fi
040 686 2604

Elinvoimaiset yhteisöt, mitä ne ovat? Tarina MDI Akatemian matkasta vuodelta 2022

MDI Akatemian vuoden 2022 teemana oli Elinvoimaiset yhteisöt ja uusi työ. Teemaa lähestyttiin sekä innovaatioleirin, aluekehittämisen tietopohjaan ja ilmiöihin pureutuneen webinaarin, elinvoiman monia muotoja ja eteläpohjalaisia yhteisöllisyyden esimerkkejä valaisseen Seinäjoen opintomatkan kautta.

Lue lisää Elinvoimaiset yhteisöt, mitä ne ovat? Tarina MDI Akatemian matkasta vuodelta 2022

Kainuun kunnille laadituissa puu- ja hybridirakentamisen strategioissa korostuvat tieto, osaaminen ja talous

Kainuun kuntien puu- ja hybridirakentamisen strategiat ovat valmistuneet monipuolisen selvitystyön tuloksena. Kuntakohtaisissa strategioissa sisällöllisiä teemoja ovat muun muassa metsätalouden ja biotalouden edistäminen, kunnan vihreän siirtymän tukeminen ja osaamisen kehittäminen. Seuraavaksi strategiat etenevät kuntien päätöksentekoon.

Lue lisää Kainuun kunnille laadituissa puu- ja hybridirakentamisen strategioissa korostuvat tieto, osaaminen ja talous