Blogi: Tietotyön jäljillä maaseuduilla

Tietotalous on talousjärjestelmä, jossa tieto on merkittävä tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Se perustuu yksinkertaisimmillaan tiedon hankintaan, tuottamiseen, levittämiseen sekä käyttöön taloudellisen tuottavuuden synnyttämiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi. Tietotalouden perustana on nähty olevan koulutettu ja osaava työvoima, moderni infrastruktuuri, tehokas innovaatiojärjestelmä sekä institutionaaliset tekijät. 

Tietotalouden ytimessä ovat perinteisesti olleet väestöltään ja elinkeinorakenteeltaan monipuoliset kaupunkiseudut. Kaupungeissa on runsaasti osaavaa työvoimaa, erikoistuneita yrityksiä, yliopistoja sekä tutkimuslaitoksia, joiden verkostoituminen tukee innovaatioiden syntymistä. Kaupunkiseudut hyötyvät myös niin sanotuista kasautumiseduista, jotka vaikuttavat erityisesti korkean osaamisen työvoiman ja tietointensiivisten yritysten sijoittumiseen kaupunkiseuduille. Maaseudulle tietotalous ja sen luomat työpaikat haastavampia, sillä niiden väestöpohja, osaava työvoima, innovaatioekosysteemit sekä luonnonvarojen jalostukseen ja alkutuotantoon painottuva elinkeinorakenne ovat haaste tietotalouden kehittymiselle. 

Kaupungit ovat tietotyön vetureita myös maakunnissa

Tietotalous perustuu vahvasti tietotyöhön. Tietotyöllä tarkoitetaan työtä, joka perustuu informaation käsittelyyn, ongelmanratkaisuun sekä tiedon tuottamiseen. Tietotalouden ja tietotyön tunnistaminen ei ole täysin yksiselitteistä, mutta Tilastokeskuksen TOL2008 -toimialaluokittelun avulla pystytään saamaan kattava yleiskuva tietotyön mittakaavasta erilaisilla alueilla. Toimialapohjaisen luokittelun kautta ei kuitenkaan päästä kiinni kaikkeen tietotyöhön, sillä se perustuu yrityksen ilmoittamaan toimialaan. Näin esimerkiksi yritys, joka on ilmoittanut toimialakseen teollisuuden, jää tietotyön tarkastelun ulkopuolelle, vaikka käytännössä suuri osa työstä olisikin tietoon perustuvaa. 

Toimialatilastojen perusteella tietotyön merkitys on maaseutualueilla yhä vähäinen. Suurin osa sekä tietotyötä tekevistä työntekijöistä että tietotyöpaikoista sijaitsee kaupunkialueilla, erityisesti suurimmissa kaupungeissa ja etenkin näiden sisemmällä kaupunkialueella. Maaseudulla tietotyö on yleisintä kaupungin läheisellä maaseudulla. Näissä tietotyö on vahvasti yhteydessä läheisen kaupungin tietotyöhön pendelöinnin kautta. Kaupunkien vaikutusalueen ulkopuolella tietotyö keskittyy etenkin maaseudun paikalliskeskuksiin. Näissä tietotyö on merkittävästi yleisempää kuin ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla.

Kaupunkien merkitys tietotyön keskuksina näkyy myös maakuntatasolla suurten kaupunkien, erityisesti yliopistokaupunkien, ympärille muodostuvina tietotyön kehinä. Kaupungeista katsoen syrjäisimmissä kunnissa tietotyö on selvästi vähäisintä. Maakuntatasolla erot tietotyön merkityksessä ovat suuria, joskin näitä eroja selittävät etenkin erityyppiset maakuntien keskuskaupungit. Etenkin merkittävissä yliopistomaakunnissa tietotyö on yleistä,  kun taas alkutuotantoon tai teollisuuteen nojaavissa maakunnissa tietotyö on selvästi vähäisempää. 

Tietotyön rakenne vaihtelee erilaisilla maaseuduilla

Maaseudun haasteena on tietotyön määrän lisäksi myös sen yksipuolinen rakenne. Etenkin koulutuksen sekä laajemmin julkisten toimijoiden merkitys on korostunut, kun taas esimerkiksi yksityisten tietoalojen merkitys jää hyvin vähäiseksi valtaosalla maaseutualueita. Ainoastaan kaupungin läheisen maaseudun tietoalojen rakenne heijastelee läheistä kaupunkia. Maaseudun paikalliskeskuksissa koulutuksen lisäksi nousevat esiin esimerkiksi rahoituspalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle. Ydinmaaseudulla ja harvaan asutulla maaseudulla korostuu lähinnä koulutus.

Toimialoittain katsottuna maaseutu jää pitkälti tietotyön ytimen ja siten arvonluonnin ulkopuolelle niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Samalla myös kasvumahdollisuudet ovat niukat. Erityisesti informaatio- ja viestintätoimiala on erittäin keskittynyt kaupunkialueille: yli 90 prosenttia alan työpaikoista ja työllisistä sijoittuvat kaupunkialueille (kaupunkialueilla sisemmän kaupungin merkitys korostuu erityisen voimakkaasti). Alalla erittäin keskeinen kasvuala ‘ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta’, on erityisen vahvasti keskittynyt kaupunkeihin: alan työllisistä vain 6,8 prosenttia asuu maaseudulla ja vain joka viideskymmenes asuu ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla. 

Tietotyön keskittyminen on pitkän ajan trendi

Tietotyön kehitystä leimasi vuosien 2008-2018 aikana keskittyminen kaikilla aluetasoilla. Maan suurimpien keskusten ja maakuntien painoarvo tietotyössä kasvoi. Maakuntien sisällä taas tietotyö keskittyi käytännössä kaikissa maakunnissa kohti maakunnan väestöllisiä keskuksia reuna-alueiden kustannuksella. Paikallisemmalla tasolla taas tietotyö keskittyi kohti paikallisia keskuksia.

Maaseudun työllisyyden ja arvonlisän näkökulmasta tietotyön kehityssuunta ei näytä lupaavalta. Kaupunkialueiden ja maaseutualueiden tietotyön kehitys oli erisuuntaista vuosien 2008-2018 aikana. Maaseudulla tietotyötä tekevien määrä ja tietotyöpaikkojen määrä väheni, kun taas kaupunkialueilla tietotyötä tekevien ja tietotyöpaikkojen määrä kasvoi merkittävästi. Eriävä kehitys selittyy kaupunkien väestönkasvulla, kaupunkien monipuolisella tietotyöpaikkarakenteella sekä koulutustyöpaikkojen kasvulla kaupungeissa ja vähenemisellä maaseudulla. Myös informaatio- ja viestintäalan voimakas kasvu näkyy kaupunkien kehityksessä.

Kaupunkien läheisyys heijastui myös eri maaseutujen tietotyön kehitykseen: mitä läheisempi sijainti kunnalla tai alueella on suureen tietotyön keskukseen, sitä vahvemmin tietotyön määrä alueella kasvoi. Ratkaisevaa ei ole ehkä niinkään kunnan tai alueen tyyppi (kaupunki-maaseutu) vaan se, miten se pystyy hyötymään kaupungeista löytyvästä ja niihin keskittyneestä infrastruktuurista (ml. koulutus, tiedontuotanto) ja verkostoista. Maaseutualueista tämä näkyy etenkin kaupungin läheisellä maaseudulla, jonka tietotyön kehitys oli vuosien 2008-2018 aikana huomattavasti vahvempaa kuin muun maaseudun. Tämän kehityksen perusteella vuosien 2008-2018 tietotyö ei ollut paikkariippumatonta, vaan ennemmin hyvinkin vahvasti sidottua paikkaan ja paikan sijaintiin.

Lue lisätietoa ja lataa oma kopio MDI:n tilastotarkastelusta Tietotyö maaseutualueilla — Mitä kertovat tilastot? (PDF 6,1 Mt):

Tietotyö maaseutualueilla — Mitä kertovat tilastot?