Blogi: Täydellisyyden tuskaa?

Niin. Kukaan ei ole täydellinen. Aina voi parantaa.

Suomi voi pahoin. Enkä tarkoita tällä onnetonta olympiamenestystä, nuorten syrjäytymistä, työttömyyttä, eriarvoistumista, rasismia, ääriliikkeiden kuohuntaa tai talouden matalasuhdannetta. Aluekehittäjien Suomella on paha olla.

Käynnissä olevat uudistukset korventavat kehittäjiä vatsakrampin lailla. Sote- ja maakuntauudistus niputtaa uuteen maakuntaan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävät sekä maakuntien liittojen aluekehittämisen tehtävät. Uudessa kokonaisuudessa sote vie aluekehittämistä sata nolla. Tai 17–1, miljardien näkökulmasta. Epätietoisuus vihloo kuin juurihoitoa kaipaava takahammas. Huhupuheet haperruttavat jo ennestään haurasta näkymää tulevasta.

Jokainen aluekehittäjä on paras asiantuntija kehittämään omaa työtään ja sen sisältöjä, kun kehittämiselle annetaan tilaa ja aikaa. Järkipuhe ja perustelut törmäävät megauudistuksessa kuitenkin poliittiseen realismiin. Aina ei voi rakentaa sellaista kokonaisuutta, joka olisi palvelujen ja tehtävien näkökulmasta järkevintä, asiakaslähtöisintä, tehokkainta ja vaikuttavinta. Poliittinen ohjaus uhkaa suistaa täydellisyyden lokomotiivin ideologiselle sivuraiteelle.

Muutoksen tekeminen on vaikeaa. Vielä vaikeampaa on tehdä uudistusta, jossa moniääninen kuoro tavoittelee täydellisyyttä – kukin tosin vain omasta näkökulmastaan. Mikä on yhdelle mannaa, on myrkkyä toiselle. Nyt minäkin, nelikymppisenä, näen mustan ja valkoisen välissä harmaan sävyjä – ehkä tylsiä ja kulmiltaan pyöreitä, mutta vaihtoehtoja kuitenkin. ”Ihan hyvä” ei ehkä olekaan parhaan pahin vihollinen. Sillä pääsee ainakin liikkeelle, kohti parempaa.

Olemme VAAKA-tutkimushankkeessa pureutuneet maakuntauudistuksen ytimeen. Kipukohtia päästään sorkkimaan ja toivon mukaan myös hoivaamaan TEM:n aluekehittämisen ajankohtaispäivillä, jotka pidetään Finlandia-talossa 1.11.2016. Samalla voimme jakaa rohtoja riutuville ja valaa uskoa tulevaan.

Isossa kuvassa tässä maassa on edelleen kaikki hyvin. Maakuntauudistuskin saadaan varmasti maaliin onnellisten merkkien alla. Ei ehkä heti täydellisenä, mutta kehityskelpoisena kuitenkin. Ja siitä on hyvä parantaa.

Kysy lisää

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?