Blogi: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin

Työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen kehittämiseksi kaivataan lisää suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näin todetaan 7. huhtikuuta julkaistussa tutkimuksessa ”Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana”. Tutkimuksen mukaan TET-jaksoissa on paljon kehityspotentiaalia. Kehittämällä seurantajärjestelmää, ohjausmallia ja tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen välille TET-jaksoista saadaan entistä myönteisempiä, tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia kokemuksia nuorille.

Tutkimuksessa selvitettiin TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. Tutkimuksessa selvisi, että TET-jakso on nuorille hyvin erilainen kokemus, johon vaikuttavat muun muassa oppilaan oma tilanne, tausta, koulujen ohjauskäytännöt sekä paikka, jossa TET-jakso suoritetaan.

Sinikka Aapola-Kari Nuorisotutkimusseurasta kertoo, että nuorten näkökulmasta TET-jaksojen positiiviset puolet kytkeytyvät mielenkiintoisiin työtehtäviin, uuden oppimiseen, mukavaan ja vastaanottavaan työyhteisöön, työpaikan joustavuuteen sekä koettuun vaihteluun kouluarjesta. Negatiivisina puolina korostuvat osalla oppilaista työtehtävien tylsyys ja monotonisuus; joillain oli ollut myös liian raskaita työpäiviä ja liian vähän taukoja.

Parhaimmillaan TET-jakso herättää kiinnostukseen urapolkuun alalle ja toimii oikeana porttina työelämään siten, että nuori pääsee samaan paikkaan esimerkiksi kesätöihin tai motivoituu hakeutumaan alaan liittyvään koulutukseen. Toisaalta TET-harjoittelu voi olla myös neutraali tai kielteinenkin kokemus. Osa nuorista pohtii TET-paikkoja omien kiinnostuksen kohteidensa, kesätyöpaikkahaaveidensa sekä toiveammattiensa valossa. Samalla TET-paikkojen valintaperusteet kytkeytyvät vahvasti myös käytännöllisiin syihin, kuten lähiympäristön tarjoamiin vaihtoehtoihin ja hyviin kulkuyhteyksiin sekä työpaikkojen tuttuuteen ja turvallisuuteen.

TET-jaksokokemukset vaihtelevat

TET-jaksot ovat monelle nuorelle ensimmäinen kokemus työelämästä, eikä ole yhdentekevää millainen tuo kokemus on. Työelämän monien mahdollisuuksien lisäksi nuorille avautuu kuva työelämän haasteista. TET-jaksojen ohjauksessa tulisi panostaa myös TET-jaksoja koskevan pedagogisen ulottuvuuden syventämiseen esimerkiksi vahvistamalla aktiivista ja kriittistä kansalaisuutta. TET-jaksojen käytännön asioiden ohella tulisi keskustella oppilaiden kanssa työelämän kielteisistä ilmiöistä, joiden kanssa osa joutuu tekemisiin jo tämän ensimmäisen työelämäkokemuksen aikana. Esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä työpaikalla tai tasa-arvokysymyksistä olisi tärkeää keskustella nuorten kanssa jo ennen TET:tiä.

Koulujen työntekijöiden kyselystä nousee esiin se, että TET-kokemuksia läpikäydessä ei usein keskustella epäasiallisen kohtelun kokemuksista: 42 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ovatko nuoret kohdanneet epäasiallista kohtelua TET-jaksojen yhteydessä. Olisikin hyvä luoda nuorille turvallisia tapoja kertoa TET-jaksojen epäkohdista.

TET-jaksojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten huomiointiin tarvitaan lisää panostuksia

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös TET-jaksojen tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioita opetuksen järjestäjien näkökulmasta sekä koulutuspoliittisten dokumenttien, kuten opetussuunnitelmien, ohjaussuunnitelmien ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sisältöjen osalta.

– TET-jaksot tulisi kytkeä vahvemmin myös osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmien tuominen kiinteäksi osaksi työelämään tutustumista voisi myös ohjata nuoria arvioimaan vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan laajemmin, toteaa Mila Hakanen Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.

Monipuolisilla toimenpiteillä kohti vaikuttavampia TET-jaksoja

Tutkimuksessa kerättyyn aineistoon pohjautuen tutkimustiimi ehdottaa useita toimenpiteitä TET-jaksojen kehittämiseksi. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä kattavaa seurantatietoa TET-jaksojen toteutumisesta, eikä myöskään esimerkiksi siitä, millaisissa TET-paikoissa oppilaat ovat olleet. Ei siis pystytä varmuudella tietämään, millaista eriytymistä sukupuolen, kieli- tai kulttuuritaustan tai sosioekonomisen taustan perusteella tapahtuu. On kuitenkin syytä olettaa, että näillä tekijöillä on vaikutusta siihen, miten TET-jaksot toteutuvat.

Tästä johtuen TET-jaksoja tulisi seurata systemaattisemmin tätä tarkoitusta varten perustettavalla seurantajärjestelmällä. Lisäksi tulisi perustaa kansallinen ja paikallinen TET-kehittäjän tehtävä. TET-jaksoja varten tulisi luoda ohjausmalli sekä tuoda helposti saataville erilaista materiaalia TET-jaksoihin liittyen.

Koulujen ja työnantajien välistä yhteistyötä tehdään, mutta ei tarpeeksi. Koulujen ja työnantajien välisen yhteistyön tiivistäminen oli keskeisin kehittämisehdotus koulujen työntekijöille kohdennetussa kyselyssä. Tutkimuksen kyselyyn vastanneista koulujen edustajista vajaa 40 prosenttia kertoi koulujen panostavan työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja 28 prosenttia kertoi keräävänsä työnantajilta palautetta TET-jaksoihin liittyen. Koulujen pitkäjänteisellä ja laadukkaalla työnantajayhteistyöllä voidaan tarjota nuorille monipuolisia ja hyviä kokemuksia TET-jaksoista. Pitkäaikaisten työnantajakumppanien kanssa voi olla helpompaa esimerkiksi tarjota TET-paikka erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle.

Myös työnantajat tarvitsevat tukea

Työnantajat kokevat tarvitsevansa lisää tukea TET-jaksojen kehittämiseen, esimerkiksi nuorten ohjaamiseen ja sopivien työtehtävien valikoimiseen. Tutkimustiimi ehdottaa TET-jaksoja koskevien materiaalien ja valmiiden TET-konseptien ja mallien jakamista työnantajille, jotta harjoittelusta saadaan mielekkäämpiä niin nuorten kuin työnantajienkin näkökulmasta.

– Osa työnantajista suunnittelee TET-jaksojen sisältöjä tarkemmin, mutta eivät kaikki. Suunnitelmallisuudella voitaisiin tuoda nuorille laajempi kuva alan tarjoamista mahdollisuuksista ja erilaisista tehtävistä. Osa työnantajista näkee TET-jaksot oikeana mahdollisuutena ohjata tulevaisuuden tekijöitä omalle alalle, mikä on tietysti hieno asia, toteaa työnantajaosiosta vastuussa ollut johtava asiantuntija Minna Mayer MDI Public Oy:stä.

Iso osa työnantajista kokee TET-harjoittelut myönteisinä asioina, ja puolet tutkimuksen kyselyyn osallistuneista oli palkannut TET-harjoittelijoita esimerkiksi kesätöihin. TET-jakso voi siis toimia myös ihan oikeana porttina työelämään, mikä tulisi huomioida laajemmin TET-jaksoja koskevassa kehitystyössä. TET-jaksojen onnistumiseen voidaan vaikuttaa työnantajille annettavalla ohjeistuksella ja valmiilla konseptoinnilla. Yritykset ja organisaatiot, joissa TET-jaksot ovat hyvin pitkälle pohdittuja kokonaisuuksia, antavat enemmän sekä osallistujalle että työnantajapuolelle.

Tutkimusaineiston perusteella selvää on, että TET-jaksoja koskevia käytäntöjä tulee kehittää monipuolisesti, jotta TET-jaksoista saataisiin myönteisempi, tasa-arvoisempi ja yhdenvertaisempi kokemus yhä useammalle.

Julkaisun ovat toteuttaneet MDI Public Oy, Nuorisotutkimusseura ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Minna Mayer, MDI Public Oy, p. 040 709 6898, minna.mayer@mdi.fi

tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari, Nuorisotutkimusseura, p. 044 416 5303, sinikka.aapola-kari@nuorisotutkimus.fi

toimitusjohtaja Mila Hakanen, p.050 345 4024, mila.hakanen@otus.fi

Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana, TETTI-hankkeen loppuraportti