Blogi: Kuntien vertailu aluekehityksen kokonaisindeksin avulla herättää miettimään syitä kehityksen taustalla

Haluamme tiivistää ja tuoda kuntien kehityskuvaan liittyvät olennaisimmat asiat helposti tarjolle. Tietopalvelujemme ytimekkäiden visualisointien avulla tiedonjanoista kuntatiedon etsijää halutaan ravistella pohtimaan, mistä erilaiset asiat voisivat johtua. Parasta tietopalvelussamme ovat visuaalisuus ja käyttäjälähtöisyys: jokainen käyttäjä voi itse vapaasti valita valikoista, mitä aluetta haluaa tarkastella tai verrata muihin. Tiedon hyödyntäminen jää liian usein pelkän havainnon toteamiseen ilman tiedon kriittisempää tarkastelua tai tiedon taustalla olevien syiden syvällisempää pohtimista. Liian harvoin tiedosta tehdyt havainnot johtavat myöskään konkreettisiin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin. 

Lokakuussa 2019 avasimme uuden tietopalvelun, joka käsittelee Suomen kuntien aluekehityksen nopeaa tilannekuvaa. Nopeassa tilannekuvassa Suomen kuntien kehitystä seurataan väestö- ja työllisyysdynamiikkojen tiedoilla, jotka päivittyvät neljännesvuosittain. Nopean tilannekuvan perusteella kuntien kehityksen tarkastelu ei kuitenkaan tuo esille kaikkia niitä tekijöitä, joiden huomioiminen olisi suotavaa laajemman kokonaiskuvan muodostamiseksi. Näitä tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa tiedot alueiden työllisyydestä, vetovoimasta, yritystoiminnasta, osaamisesta, hyvinvoinnista ja taloudesta. Nyt täydennämmekin aluekehityksen tilannekuvan tarkastelua monipuolisemmin kuntien kehityksen eri osa-alueita tarkastelevalla laajalla tilannekuvapalvelulla.

17 indikaattoria ja 6 dynamiikkaa toimivat aluekehityksen viitekehyksenä

Kuntien laajan tilannekuvan eli aluekehitysindeksin (AKI) kokonaispisteet koostuvat 17 muuttujan pohjalta lasketuista 6 dynamiikasta. Kukin dynamiikka pitää sisällään 2–3 indikaattorin perusteella lasketut pisteet, jotka summataan kunnan aluekehityksen kokonaiskuvaa todentavaksi laajan tilannekuvan kokonaispistemääräksi. Indikaattorien perusteella kunnat laitetaan paremmuusjärjestykseen, ja parhain kunta saa 100 pistettä ja heikoin kunta 0 pistettä. Muut kunnat saavat pisteitä tältä väliltä. Dynamiikoittain kuntien pisteet vaihtelevat 0–300 pisteen välillä. Dynamiikkapisteet yhteenlaskemalla kaikille kunnille saadaan niiden aluekehityksen kokonaisindeksi. Teoriassa kuntien aluekehityksen kokonaisindeksin pistemäärät vaihtelevat 0–1700p välillä, mutta kuntien todellisten pisteiden vaihteluväli on uusimpien tietojen perusteella 191–1582 pistettä.

Tarkastellaanpa esimerkiksi Kuopiota kehittämämme viitekehyksen läpi (kuva 1). Kussakin indikaattorisssa 50 pisteellä Kuopio sijoittuisi noin puoleen väliin Manner-Suomen kuntien vertailussa. Vetovoimadynamiikan osalta Kuopiolla pyyhkii loistavasti! Kuopio on vahva maakuntakeskus, joka sijaitsee Savoradan varrella, ja Kuopion vetovoimaa lisää yliopisto. Alle 55-vuotiaita Kuopiossa on keskimääräistä enemmän, ja siksi vanheneva ikärakenne ei rokota Kuopion tulevaisuuden kehitystä yhtä voimakkaasti kuin monissa muissa kunnissa. Kuopion vetovoima näkyy myös alueen muussa elinvoimassa. Alue houkuttelee vieraskielisiä asukkaita, ja toisaalta kunnan asunto-osakekauppa on vilkasta asukaslukuun suhteutettuna. Myös tulodynamiikan näkökulmasta Kuopio pärjää huomattavasti keskitasoa paremmin, ja kunnassa on suhteellisesti paljon korkeasti koulutettua väestöä.

Kuva 1. Aluekehityksen indeksin (AKI) kokonaispisteet Kuopiossa 17 indikaattoriin pohjautuen.

Kuopion haasteina voidaan pitää esimerkiksi korkeaa sairastavuustasoa, joka THL:n ikävakioidun sairastavuusindeksin perusteella on selvästi maan keskiarvoa huonompi. Kuopio sijoittuu sairastavuusindeksin perusteella Manner-Suomen kunnista vasta sijalle 251/295. Lisäksi Kuopion haasteina ovat matala työllisyysaste ja toisaalta vahvasti julkisen sektorin työpaikkoihin pohjaava työpaikkarakenne. Kuopion kohdalla mielenkiintoista olisi syventää tarkastelu näiden tilastojen kautta nouseviin kysymyksiin. Kuopiota voidaan verrata esimerkiksi muihin isompiin maakuntakeskuksiin ja pohtia, minkälaisia toimenpiteitä ja keinoja niiden kautta voitaisiin löytää lääkkeeksi tilanteen korjaamiseksi.

Tietopalvelu mahdollistaa kuntien vertailun keskenään ja herättää pohtimaan syitä taustalla

Tilannekuvapalvelumme ehkä rajuin, mutta samalla katsojaa herättelevin visualisointimme kuvaa kuntien sijoituksen kehitystä aluekehityksen kokonaisindeksin perusteella vuosittain. Kaaviossa esitetään aina kokonaisindeksin pisteiden perusteella parhaiten pärjäävät TOP 10 kunnat. Kuntavertailuja voi tehdä kuntien kokoluokkaan perustuen. Visualisoinnista kannattaa huomioida, että eri vuosina top10-kuntiin voi kuulua sellaisia kuntia, jotka eivät välttämättä ole mukana kaaviossa joka vuosi. Alla olevasta kuvasta voidaan havaita, että koko Manner-Suomen top10-kunniksi nousevat AKI:n kokonaispisteiden perusteella pääkaupunkiseudun isot kaupungit sekä suurimpien suomalaisten kaupunkien kehyskunnat, kuten Tuusula, Sipoo, Pirkkala ja Kaarina. Sijainti suurten väestö-, työpaikka- ja innovaatiotoiminnan keskittymien läheisyydessä, mutta silti rauhallisen asuinympäristön tarjoavilla kunnilla, on ollut jo vuosikymmeniä vahva vetovoima Suomessa.

Kuva 2. Kuntien välinen vertailu herättää pohtimaan syitä toisten kuntien menestyksen taustalla. Koko Suomen tasolla suurten kaupunkien kehyskunnilla pyyhkii hyvin.

Julkaisumme kätevin tapa vertailla kuntien välisiä vahvuus- ja heikkoustekijöitä on tarkastella kuntien asemoitumista hajontakuvioon, jonka vertailuakseleihin käyttäjä voi itse vaikuttaa. Alla olevassa esimerkkikuvassa kunnat on jaoteltu kuvioon niiden saamien yritysdynamiikan (Y-akseli) ja työllisyysdynamiikan (X-akseli) pisteiden perusteella. Näiden dynamiikkojen perusteella pääkaupunkiseudun isot kaupungit vievät voiton muiden maakuntien isoista keskuskaupungeista. Vaikka työttömyys- ja työllisyystilastot ovat usein isojen kaupunkien osalta melko karua luettavaa, pärjäävät pääkaupunkiseudun kaupungit näiltä osin keskimääräisesti tai jopa sitä paremmin. Toisaalta muissa maakunnissa sijaitsevissa isoissa kaupungeissa on julkisen sektorin osuus työpaikoista pääkaupunkiseutua korkeammalla tasolla. Hajontakuviotarkastelussa käyttäjä voi myös korostaa kuntia niiden kokoluokan, maakunnan ja seutukunnan perusteella, mikä helpottaa vertailujen tekemistä. Alla olevassa esimerkissä on korostettuna kunnat, joissa on yli 100 000 asukasta.

Kuva 3. Suomen suurien, yli 100 000 asukkaan kaupunkien välistä vertailua yritys- ja työllisyysdynamiikan perusteella

MDI:n kuntakyselyn ja aluekehityksen kokonaisindeksin (AKI) yhdistäminen samaan visualisointiin mahdollistaa tilastollisen kehityksen ja kuntien omien arvioiden välisen vertailun uudella, kiinnostavalla tavalla

Aluekehityksen laajan tilannekuvapalvelun viimeinen visualisointi kiteyttää yhteen näkymään loka-marraskuussa 2019 viidettä kertaa toteuttamamme valtakunnallisen kuntakyselyn keskeisimmät tulokset ja kuntien aluekehityksen kokonaisindeksin pisteet. Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille. Kyselyn vastausten perusteella avataan kuntien elinvoimapolitiikan onnistumista ja kehitysnäkymiä tulevaisuudessa. Kokemustietoa ja tilastollisesti koviin muuttujiin kuntakehityksestä ei ole vastaavalla tavalla aiemmin toteutettu. Tarkastelu tuo siten mielenkiintoisen lisämausteen kuntien väliseen vertailuun. 

Aluekehitysindeksin (AKI) kokonaispisteet vuosilta 2015–2019 korreloivat usein varsin selvästi kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden arvioiden kanssa. Monivärisestä aluekehityksen todellisuudesta kertoo se, että useat kunnat eivät pärjää aluekehityksen kokonaisindeksin valossa kovin hyvin, mutta kunnan elinvoimapolitiikan onnistumisesta ja kehitysnäkymistä annetaan erittäin positiivinen arvio. Lisäksi löytyy kuntia, joissa kunnan oma arvio kehitysnäkymistä ja elinvoimapolitiikasta on heikko huolimatta keskimääräistä paremmasta aluekehityksen kokonaisindeksistä. Alla olevassa esimerkissä ovat korostettuina 50 000–99 999 asukkaan kunnat.

Kuva 4. Aluekehityksen laajan tilannekuvan AKI-pisteet korreloivat kohtalaisen vahvasti kuntien viranhaltijoiden, valtuutettujen ja hallitusten jäsenten näkemysten kanssa oman kuntansa elinvoimapolitiikan ja kehitysnäkymien kanssa.

Tietopalvelumme kehittyvät jatkuvasti ja keväällä on luvassa lisää kiinnostavaa sisältöä. Mahdollisia tarkastelunäkökulmiakin on tunnistettu jo lukuisia, ja esimerkiksi erilaisten vertailujen tekemiseen aiotaan jatkossa panostaa yhä enemmän. Mikäli kiinnostuit tietopalveluistamme, niin ole meihin yhteydessä. Räätälöimme ja kohdennamme tarkasteluja tarkemmalle tasolle ja otamme mielellämme haasteita vastaan alueiden kehitystä koskevan tiedon paketoinnissa helposti seurattavaan ja ymmärrettävään muotoon. 

Tutustu tarkemmin aluekehityksen laajaan tilannekuvaan ja aluekehitysindeksiin MDI:n tietopalvelussa.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?