Blogi: 2020 ei ollut mikään 20/20

Jenkkioptikot puhuvat 20/20-visionista, kun näkö on tarkka ja terävä, eikä mitään korjauksia tarvita. No ei ollut vuosi 2020 mikään 20/20-vision -vuosi. Vuosi sitten oli ensimmäisiä pikku-uutisia pöpöstä, joka veti sumeaksi koko vuoden.

Suomessa siirryttiin eurooppalaisittain eniten etäälle. Digiloikka oli pakotettuna nopea. Oli ilo huomata, että tämä luonnistui myös julkiselta sektorilta. Etäily tehosti työtä, mutta huokoisuus hävisi. Virtuaalinen verkostoituminen on valjua. Kehittäminen on kontaktilaji.

Korona on ollut polarisaatiolinko. Niille, joilla on mennyt heikosti, on tämä vuosi tuonut vielä lisää haasteita. Joillekin se on saattanut olla uusien mahdollisuuksien ikkuna. Olemme toivottavasti matkalla kohti tavallisempia ja tasaisempia aikoja. Mutta palikoita ei tarvitse laittaa samaan vanhaan järjestykseen uutena vuotena.

Haasteita ja valopilkkuja

Aluekehityksen trendeissä on todistettu nyrjähdyksiä. Aika näyttää, olivatko nämä muutokset hetkellisiä, tilapäisiä vai pysyviä. Tänä vuonna olemme nähneet, kuinka suomalaiset ovat paluumuuttaneet maailmalta ja maastamuutto on tyrehtynyt, pääkaupunkiseudun keskuskaupunkien nettomuutto on heikentynyt voimakkaasti, ja muuttoliike on suuntautunut suurten kaupunkien kehyskuntiin. Muutamat maakuntakeskukset ovat vahvistuneet, ja monipaikkaisuus on yleistynyt. Tämä on typistänyt monien alueiden muuttotappiota.

Työllisyyden puolella iskut ovat osuneet isojen kaupunkien palveluihin, erityisesti majoitukseen, ravitsemukseen ja elämyksiin sekä teollisuuteen, jossa on pelkoa vielä pahemmasta. Kotimaanmatkailu on vahvistanut yhteyttämme Suomen alueisiin ja paikkoihin. Monipaikkaisuus on ollut yksi vuoden ilmiöistä, mutta tälläkin voi olla kääntöpuolensa: tulevien vuosien trendiksi voi nousta etätyöperäinen maastamuutto.

Me MDI:llä vannomme edelleen tiedolla kehittämiseen ja inspiroivaan innostamiseen, joka syntyy erilaisten äänien yhdistämisestä. Toteutimme kuudennen valtakunnallisen kuntakyselyn, jonka tarkempiin tuloksiin palaamme tammikuussa. Jo ensimmäisten tulosten valossa on huojentavaa nähdä, että tulevaisuuden näkymät ovat sumean vuoden jälkeen valoisammat. Kiitos kaikille kuntakyselyyn vastanneille sekä muillekin virka- ja luottamushenkilöille tämän valtuustokauden kehittämispanostuksista näinä haastavina aikoina.

Tänä vuonna kehittämiskumppanuuden arvo on tuntunut vieläkin suuremmalta kuin aiemmin. Kiitos, että saamme yhdessä kehittää Suomea ja sen erilaisia alueita ja paikkoja yhdessä. Mennään kohti paremmin kehittyvää ja kehittävää Suomea.

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?