Blogi: 2020 ei ollut mikään 20/20

Jenkkioptikot puhuvat 20/20-visionista, kun näkö on tarkka ja terävä, eikä mitään korjauksia tarvita. No ei ollut vuosi 2020 mikään 20/20-vision -vuosi. Vuosi sitten oli ensimmäisiä pikku-uutisia pöpöstä, joka veti sumeaksi koko vuoden.

Suomessa siirryttiin eurooppalaisittain eniten etäälle. Digiloikka oli pakotettuna nopea. Oli ilo huomata, että tämä luonnistui myös julkiselta sektorilta. Etäily tehosti työtä, mutta huokoisuus hävisi. Virtuaalinen verkostoituminen on valjua. Kehittäminen on kontaktilaji.

Korona on ollut polarisaatiolinko. Niille, joilla on mennyt heikosti, on tämä vuosi tuonut vielä lisää haasteita. Joillekin se on saattanut olla uusien mahdollisuuksien ikkuna. Olemme toivottavasti matkalla kohti tavallisempia ja tasaisempia aikoja. Mutta palikoita ei tarvitse laittaa samaan vanhaan järjestykseen uutena vuotena.

Haasteita ja valopilkkuja

Aluekehityksen trendeissä on todistettu nyrjähdyksiä. Aika näyttää, olivatko nämä muutokset hetkellisiä, tilapäisiä vai pysyviä. Tänä vuonna olemme nähneet, kuinka suomalaiset ovat paluumuuttaneet maailmalta ja maastamuutto on tyrehtynyt, pääkaupunkiseudun keskuskaupunkien nettomuutto on heikentynyt voimakkaasti, ja muuttoliike on suuntautunut suurten kaupunkien kehyskuntiin. Muutamat maakuntakeskukset ovat vahvistuneet, ja monipaikkaisuus on yleistynyt. Tämä on typistänyt monien alueiden muuttotappiota.

Työllisyyden puolella iskut ovat osuneet isojen kaupunkien palveluihin, erityisesti majoitukseen, ravitsemukseen ja elämyksiin sekä teollisuuteen, jossa on pelkoa vielä pahemmasta. Kotimaanmatkailu on vahvistanut yhteyttämme Suomen alueisiin ja paikkoihin. Monipaikkaisuus on ollut yksi vuoden ilmiöistä, mutta tälläkin voi olla kääntöpuolensa: tulevien vuosien trendiksi voi nousta etätyöperäinen maastamuutto.

Me MDI:llä vannomme edelleen tiedolla kehittämiseen ja inspiroivaan innostamiseen, joka syntyy erilaisten äänien yhdistämisestä. Toteutimme kuudennen valtakunnallisen kuntakyselyn, jonka tarkempiin tuloksiin palaamme tammikuussa. Jo ensimmäisten tulosten valossa on huojentavaa nähdä, että tulevaisuuden näkymät ovat sumean vuoden jälkeen valoisammat. Kiitos kaikille kuntakyselyyn vastanneille sekä muillekin virka- ja luottamushenkilöille tämän valtuustokauden kehittämispanostuksista näinä haastavina aikoina.

Tänä vuonna kehittämiskumppanuuden arvo on tuntunut vieläkin suuremmalta kuin aiemmin. Kiitos, että saamme yhdessä kehittää Suomea ja sen erilaisia alueita ja paikkoja yhdessä. Mennään kohti paremmin kehittyvää ja kehittävää Suomea.

Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?

Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833.

Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?