Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Millaisia alueita ja kuntia rakennetaan alkavalla hallituskaudella? Blogi: Millaisia alueita ja kuntia rakennetaan alkavalla hallituskaudella? 11.5.2015 Janne Antikainen Kirjoittajan muut artikkelit Tulevalla hallituskaudella kuntarakenne jatkaa mullistumistaan, mutta se tulee tapahtumaan aluehallinnon uudistumisen kautta. Kunnat tulevat lähivuosina muuttumaan enemmän kuin mitä ne ovat muuttuneet historiansa aikana. Hyvin monet kuntien kontolla olevat tehtävät muuttuvat alueellisiksi vaikuttaen olennaisesti siihen, mikä on kunnan tehtävä ja rooli. Aluehallinnon uudistamisessa yhdistyy valtion aluehallinnon uudistaminen Keskustan maakuntamalliin. Sote-uudistusjuna lähtee taatusti asemalta liikkeelle, jahka uudet poliittiset valmistelijat on lastattu kyytiin. Samalla käynnistyy keskustelu siitä, mitä muita tehtäviä siirretään aluetasolle ja mitä jätetään lähikuntiin. Aluetasolle on tyrkyllä laajempia ja strategisempia kehitystehtäviä, lähikuntiin lähiperuspalveluja ja lähikehittämistä. Alueellista verotusta ei todennäköisesti ole tulossa, mutta veikkaisin, että kevään 2017 vaalit ovat sekä kunta- että aluevaalit, ainakin jollakin alueilla. Kuntapolitiikassa kuskin paikalla tulee olemaan luonnollisesti keskusta, repsikkana perussuomalaiset. Kokoomus tyytyy huutelemaan takapenkiltä. MDI:n toteuttaman kasvukyselyn vastaukset kertoivat, että keskustan ja perussuomalaisten kannattajat ovat pienimpien kuntien kannattajia (ks. kuva alla). Toisaalta molemmista puolueista löytyy myös todella uudella tavalla ajattelevia. Tuleva pääministeri on itse peräänkuuluttanut kokeilujen kautta etenemistä. Kainuun kuntarakenneselvityksessä olemme yllätykseksemme huomanneet, että perussuomalaiset ovat olleet äänekkäimpiä yhden kunnan Kainuun kannattajia. Kokoomusleirin rivit kuntapolitiikassa edelleen rankasti keskenään ristiriitaisia. Alkava hallituskausi on todennäköisesti useiden erilaisten kokeilujen aikakautta. Kokeiluihin kannustettaneen myös kuntarakenteessa. Teoreettisesti voi nähdä viisi erilaista tiekarttavaihtoehtoa kuntarakenteen uudistuksille: Isoja monikuntaliitoksia, jotka voivat olla vaikka koko maakunnan kokoisia. 2-taso-malli, jossa isot tehtävät ja työkalut olisivat maakunnallisia, mutta lähikunnat olisivat olemassa. Keskustan maakuntamalli on tämän tiekarttavaihtoehdon pohjana. Sopimusmalli, jossa sopimuksella haetaan sitovampaa yhteistyötä kuntien välillä, eli tehdään ”aluesopimus”, jossa sovitaan suurten tehtävien hoitamisesta alueellisesti yhdessä. Keskeiset tehtävät ja työkalut olisivat edelleen lähikuntien tasolla. Nykymalli, eli jatketaan nykyisellä kuntarakenteella tai joidenkin kuntien liitoksilla ja yhteistyöllä. Tämä voi johtaa pahimmillaan myös eristäytyviin ja koteloituviin kuntiin, joiden keskinäinen yhteistyö hiipuu. Pilkkoutuvat kunnat, jossa kuntaliitoksia puretaan tai nykyisiä kuntia jaetaan pienempiin kuntiin. Ruotsissa tehtyjä kuntaliitoksia on purettu. Tässä skenaariossa elinvoimaisten ja kurjistuvien alueiden kehitys erkaantuu yhä nopeammin toisistaan. Näistä skenaarioista ykkönen ja vitonen ovat epätodennäköisiä alkavalla hallituskaudella. Vaihtoehdoista nelonen olisi helpoin vähimmän vastuksen tie, mutta se johtaa pidemmän päälle umpikujaan, kun kuntien väliset kehityserot ja sitä kautta edellytykset kestävälle elinvoimapolitiikalle heikentyvät. Suurin mielenkiinto tulevalla kaudella kohdistuu tiekarttavaihtoehtoihin kaksi ja kolme. Todennäköisesti luvassa on kakkosvaihtoehdon kokeiluja esimerkiksi Lapissa ja vähintään kolmosvaihtoehtoa on rakennettava todellisen kasvun aikaansaamiseksi ja seudullisen kasvuyhteistyön liikkeelle saattamiseksi. Jokin tiekartoista on valittava – Suomella ei ole enää toista kertaa varaa pyöriä hallituskautta kunta- ja aluerakenteen suhteen lähtöruudussa. Kysy lisää Janne Antikainen Kehitysjohtaja FL 040 764 1829 janne.antikainen@mdi.fi Profiili: Twitter LinkedIn Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja Blogi 27.6.2025 Laura Koivisto-Khazaal Kanadan menestyksekkäästä maahanmuuttopolitiikasta puhuttaessa pistesysteemi nousee usein keskiöön. Se on kuitenkin vain osa Kanadan maahanmuuttosysteemin työkalupakkia, eikä se toimisi ilman vastaanottavaa yhteiskuntaa. Kanadan onnistumisen avain onkin yhteiskunta, johon maahanmuuttaneen on mahdollista solahtaa omana itsenään, ja tuntea kuuluvuutta. Lue lisää Kanadan menestysresepti: sanoja ja tekoja
Mihin Tampere on menossa? Blogi 11.6.2025 Kirsi Siltanen Tampereen kaupunki laati keväällä 2025 yhdeksän muutosaluekorttia kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisistä, systeemisiä ratkaisuja vaativista muutosalueista. Tampereen muutosilmiöt heijastelevat kansallisia ja globaaleja ilmiöitä, mutta painottuvat kaupungin väestön, elinkeinorakenteen ja sijainnin myötä omaleimaisella tavalla. MDI oli mukana tukemassa muutosaluekorttien laadintaa. Lue lisää Mihin Tampere on menossa?
Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? Blogi 9.4.2025 Anna Vainio Nanna Nieminen Kunnan- ja aluevaltuustot ovat vaihtumassa, sillä tulevana sunnuntaina 13. huhtikuuta järjestetään samanaikaisesti kunta- ja aluevaalit. Uudet valtuustot aloittavat työnsä kesäkuussa. Ennen vaaleja on hyvä tarkastella, miten kuntien viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat arvioineet kuntiensa valtuustojen toimintaa päättymässä olevalla valtuustokaudella. Lue lisää Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista?