Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Verkosto-oppia hallitukselle Blogi: Verkosto-oppia hallitukselle 9.10.2015 Tommi Ranta Kirjoittajan muut artikkelit Pääsin aikanaan näkyvästi mediaan väitöskirjani nimellä ”Innovaatioympäristö monenkeskisenä verkostona. Alueellisen innovaatioympäristön verkostointensiteetti ja organisoitumisen muodot.” Valitettavasti merkkiteos noteerattiin vain Kodin Kuvalehden Anteeksi kuinka? -palstalla. Verkostot ja eri intressiryhmien keskinäinen yhteistyö ovat tänä syksynä erityisen ajankohtaisia, kun hallitus tavoittelee 5 %:n kilpailukykyloikkaa. Suomi on sillassa, ja jotain pitäisi tehdä. Liiketaloustieteen näkökulmasta verkosto on yksi tapa organisoida taloudellista toimintaa. Verkosto sijoittuu markkinoiden ja hierarkian muodostamalla teoreettisella jatkumolla ääripäiden väliin. Mutta miten tämä liittyy hallitusohjelmaan? Markkinaehtoista tapaa edustaa pariin kertaan yritetty yhteiskuntasopimus. Työmarkkinajärjestöillä on ollut mahdollisuus antaa näkymättömän käden avittaa sopimuksen syntyä. No eipä ole toiminut. Harvemmin tosin poteroista huutelemalla mikään sopiminen onnistuukaan. Hierarkkista tapaa puolestaan edustavat hallituksen esitykset pakottavasta lainsäädännöstä, jossa säästöjä haettaisiin esimerkiksi pienentämällä sunnuntaikorvauksia ja lyhentämällä julkisen sektorin lomia. Hierarkkisessa mallissa päätösvaltaa käyttää se, jolle valta on annettu. Jämäkkä linjausyritys vaimeni kätilöiden älähdykseen. Eipä toiminut sekään. Verkostot syövät markkinoita ja hierarkioita aamupalaksi. Mikä voisi olla verkostomainen tapa organisoida 5 %:n kilpailukykyloikka? Verkostojen voima kumpuaa monialaisen osaamisen yhdistämisestä ja eri osapuolten vahvuuksien varaan rakentamisesta. Kokeilut, oppiminen ja kyky toteuttaa asioita yhdistettynä jaettuun näkemykseen tavoitteista luovat pohjan verkostomaiselle tekemiselle. Luottamus kasvaa vuorovaikutuksessa, yhdessä tekemällä ja yhteisestä tekemisestä oppimalla. Onnistumiset ovat bensa luottamuksen liekkeihin. Yhteinen näkemys voi syntyä vain avoimen ja rakentavan dialogin kautta. Ratkaisua on syytä hakea kuuntelemalla ja keskustelemalla riippumatta aatteesta tai vuosikymmeniä sitten tapahtuneista asioista. Kompleksiset haasteet vaativat keskustelu- ja neuvottelutaitoja, joilla monialainen ja -ääninen joukko saadaan pelaamaan samaan maaliin. Talouden realiteettien valossa kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, ettei nykyisellä mallilla voi jatkaa. Toisin toimimalla voimme saavuttaa paljon enemmän kuin 5 %:n tuottavuusloikan. Voimme jopa nauttia matkasta. Kysy lisää Tommi Ranta Liiketoimintajohtaja KTT 040 588 2839 tommi.ranta@mdi.fi Profiili: Twitter Linkedin Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä? Blogi 21.9.2023 Valtteri Laasonen Parhaillaan on käynnissä mittava ja kokonaisvaltainen muutos fossiilitaloudesta kohti uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuvaa biotaloutta.Laajemmin Euroopan unionin… Lue lisää Mitä meidän tulisi oppia 2010-luvun talouskehityksestä?
Suuret pienet kaupungit Blogi 12.9.2023 Henri Helve Timo Hämäläinen Valtion suunnitelma perustaa uusi yhteistyöallianssi suurien kaupunkien kesken kirvoitti keskustelun siitä, miten suuri kaupunki tulisi määritellä. Kaupunkien koon määrittely ei kuitenkaan ole yksioikoista eikä perustu ainoastaan asukaslukuun. Määrittelyssä on tärkeää ottaa huomioon myös paikallinen konteksti. Lue lisää Suuret pienet kaupungit
Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla? Blogi 7.9.2023 Rasmus Aro Sodat, pandemiat, nälkävuodet ja suuret ikäluokat ovat aiheuttaneet muutoksia Suomen syntyvyydessä läpi historian. Mullistusten ajankohdat ovat osoitettavissa tilastojen pohjalta laadituissa kuvaajissa. Kuitenkin 2010-luvulta alkaen on tapahtunut jotain, mille ei ole annettavissa yksiselitteistä syytä. Syntyvyys on romahtanut ja yhtä vähän lapsia syntyi Suomessa viimeksi vuonna 1833. Lue lisää Blogi: Mitä tapahtui syntyvyydelle 2010-luvulla?