Blogi: Verkosto-oppia hallitukselle

Pääsin aikanaan näkyvästi mediaan väitöskirjani nimellä ”Innovaatioympäristö monenkeskisenä verkostona. Alueellisen innovaatioympäristön verkostointensiteetti ja organisoitumisen muodot.” Valitettavasti merkkiteos noteerattiin vain Kodin Kuvalehden Anteeksi kuinka? -palstalla.

Verkostot ja eri intressiryhmien keskinäinen yhteistyö ovat tänä syksynä erityisen ajankohtaisia, kun hallitus tavoittelee 5 %:n kilpailukykyloikkaa. Suomi on sillassa, ja jotain pitäisi tehdä. Liiketaloustieteen näkökulmasta verkosto on yksi tapa organisoida taloudellista toimintaa. Verkosto sijoittuu markkinoiden ja hierarkian muodostamalla teoreettisella jatkumolla ääripäiden väliin. Mutta miten tämä liittyy hallitusohjelmaan?

Markkinaehtoista tapaa edustaa pariin kertaan yritetty yhteiskuntasopimus. Työmarkkinajärjestöillä on ollut mahdollisuus antaa näkymättömän käden avittaa sopimuksen syntyä. No eipä ole toiminut. Harvemmin tosin poteroista huutelemalla mikään sopiminen onnistuukaan.

Hierarkkista tapaa puolestaan edustavat hallituksen esitykset pakottavasta lainsäädännöstä, jossa säästöjä haettaisiin esimerkiksi pienentämällä sunnuntaikorvauksia ja lyhentämällä julkisen sektorin lomia. Hierarkkisessa mallissa päätösvaltaa käyttää se, jolle valta on annettu. Jämäkkä linjausyritys vaimeni kätilöiden älähdykseen. Eipä toiminut sekään.

Verkostot syövät markkinoita ja hierarkioita aamupalaksi. Mikä voisi olla verkostomainen tapa organisoida 5 %:n kilpailukykyloikka? Verkostojen voima kumpuaa monialaisen osaamisen yhdistämisestä ja eri osapuolten vahvuuksien varaan rakentamisesta. Kokeilut, oppiminen ja kyky toteuttaa asioita yhdistettynä jaettuun näkemykseen tavoitteista luovat pohjan verkostomaiselle tekemiselle. Luottamus kasvaa vuorovaikutuksessa, yhdessä tekemällä ja yhteisestä tekemisestä oppimalla. Onnistumiset ovat bensa luottamuksen liekkeihin.

Yhteinen näkemys voi syntyä vain avoimen ja rakentavan dialogin kautta. Ratkaisua on syytä hakea kuuntelemalla ja keskustelemalla riippumatta aatteesta tai vuosikymmeniä sitten tapahtuneista asioista. Kompleksiset haasteet vaativat keskustelu- ja neuvottelutaitoja, joilla monialainen ja -ääninen joukko saadaan pelaamaan samaan maaliin. Talouden realiteettien valossa kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, ettei nykyisellä mallilla voi jatkaa.

Toisin toimimalla voimme saavuttaa paljon enemmän kuin 5 %:n tuottavuusloikan. Voimme jopa nauttia matkasta.

Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon yhteistä julkisella johtamisella ja politiikalla on urheilun ja taiteen kanssa? Politiikka on “mahdollisen taidetta” — se rajautuu siihen, mikä kulloinkin kyetään viemään yhteiselle agendalle ja toteutukseen. Kompromissien takia sinne harvoin päätyy äärisaavutuksia tai tajunnanräjäyttäviä taidonnäytteitä.

Lue lisää Julkishallinnon systeeminen ohjaus ja politiikan tekemisen uudistuslupaukset:
kaksoissiirtymästä julkisen johtamisen neloslutziin?