Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Kuntien eriytymiskehitys jatkaa vahvistumistaan – menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea Tiedote: Kuntien eriytymiskehitys jatkaa vahvistumistaan – menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea 11.2.2020 Kuntien kehitysnäkymät ovat heikentyneet jo useamman vuoden peräkkäin. Kuntien kehityskuva on kuitenkin mosaiikkimainen – tilastojen ja kuntien omien arvioiden mukaan menestyjiä, sinnittelijöitä ja supistujia löytyy joka puolelta Suomea kokoon ja sijaintiin katsomatta. Menestyjien joukossa ovat vahvasti edustettuina yli 100 000 asukkaan kaupungit, osa niiden kehyskunnista ja pistemäisesti muita kuntia. Pienemmät kunnat kokevat, että maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen heikensi niiden kehitysedellytyksiä. Tiedot ilmenevät MDI:n valtakunnallisesta kuntakyselystä ja kuntien kehitystä vertaavasta aluekehitysindeksistä (AKI). Kuntakyselyyn vastasi yli 2 500 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Kuntien kehitysnäkymät ovat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden arvion mukaan heikentyneet jo kaksi vuotta peräkkäin. Kunnissa löytyy silti toivoa ja uskoa tulevaan, sillä noin puolet (49 %) MDI:n kuntakyselyyn vastanneista katsoo, että oman kunnan kehitysnäkymät ovat 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat (Kartta 1). Vastanneista puolet kokee maakunta- ja soteuudistuksen kaatumisen vaikutukset yhtenä merkittävänä syynä kehitysnäkymien heikkenemiseen. Erityisen kielteiseksi vaikutus koetaan pienemmissä kunnissa ja Kainuussa. Kartta 1. MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn perustuva kuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden oma arvio kunnan kehitysnäkymistä. MDI:n kuntakyselyn tulokset osoittavat, että mitä suurempi kunta, sitä paremmat arviot oman alueen elinvoimaa edistävistä toimenpiteistä keskimäärin annetaan. Parhaimmat arviot annetaan korkeakouluseuduilla. Positiivisimpana oman kunnan tuleva kehitys nähdään suurissa kaupungeissa ja metropolialueella. MDI on laskenut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin (AKI), joka vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Aluekehitysindeksin kärkikaksikkona ovat Espoo ja Tuusula. Kärkisijoilla ovat yliedustettuina Helsingin, Tampereen ja Turun seudun kunnat sekä useat Pohjanmaan maakunnan kunnat (Kartta 2). Pohjanmaan kuntien menestymisen taustalla ovat hyvät tilastolliset tunnusluvut yhdistettynä valoisiin kehitysnäkymiin ja parhaimpiin elinvoimapolitiikan arvosanoihin. Kartta 2. Kuntien aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin pisteet. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Indeksi vertailee kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Aluekehitysindeksi (AKI) vuosilta 2015–2019 korreloi usein varsin selvästi kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden arvion kanssa. Tämä ilmenee muun muassa elinvoimapolitiikalle annetuissa heikoissa arvosanoissa ja kehitysnäkymissä esimerkiksi monissa seutukaupungeissa. Tutustu tästä laajaan aluekehitysindeksiin Lisätiedot Timo Aro, johtava asiantuntija, timo.aro@mdi.fi, puh. 045 657 7890, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Janne Antikainen, kehitysjohtaja, osakas, hallituksen puheenjohtaja janne.antikainen@mdi.fi, puh. 040 764 1829, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI MDI on yksityinen ja puolueeton yritys. Kuntakysely ja aluekehitystä koskevat tilastolliset tarkastelut on toteutettu MDI:n omana työnä. Käytetyt tilastolähteet löydät täältä: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/tietosisallot/ Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta Tiedotteet 9.11.2022 Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana -raportti esittelee ajankohtaista ja vertailukelpoista tilastotietoa Suomen saaristosta. Tieto on esitetty saaristoluokitusta hyödyntäen sekä koko Suomen tasolla että yksityiskohtaisemmin maakuntatasolla. Eri puolelta Suomea löytyy hyvin vaihtelevia saaristoalueita, jotka toimivat myös tärkeinä työnteon, asumisen ja vapaa-ajanviettopaikkoina. Saaristoalueille ominaisia piirteitä ovat myös niiden ainutlaatuisuus luonnon- ja maisema-arvoiltaan sekä kulttuurihistorian näkökulmasta. Lue lisää Ajankohtaista tilastotietoa Suomen saaristosta
FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.” Tiedotteet 31.10.2022 FCG ja julkisen sektorin konsultointiin keskittynyt MDI yhdistävät voimansa, kun FCG Finnish Consulting Group Oy ostaa MDI Public Oy:n koko osakekannan. Molempien yritysten asiakkaiden sopimussuhteet säilyvät ennallaan, eikä kaupalla ole henkilöstövaikutuksia. MDI:n henkilöstö siirtyy työskentelemään FCG:n toimistoille 1.1.2023 alkaen. Lue lisää FCG ostaa konsulttiyhtiö MDI:n: ”Haluamme olla näkemyksellisin kehittämiskumppani murroksen keskellä olevalle julkiselle sektorille ja yksityisille toimijoille Suomessa.”
Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia? Tiedotteet Uutiset 10.8.2022 Suomen kaupungistumisen valtavirta vei viime vuosikymmenellä vahvasti suurimpiin kaupunkeihin. Monet keskisuuret ja pienet kaupungit jopa taantuivat. Innovaatiovetoinen kansallinen kaupunkipolitiikka on kohdistunut ensisijaisesti suuriin yliopistokaupunkeihin. Toisaalta valtiovalta on kiinnittänyt erityistä huomiota seutukaupunkien aktiivisen verkoston tukemiseen. Keskisuuret ovat jäänet väliinputoajiksi vailla omaan edunvalvontaa. Lue lisää Keskisuuret kaupungitko tulevaisuuden voittajia?
