Tiedote: Kuntien eriytymiskehitys jatkaa vahvistumistaan – menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea

Kuntien kehitysnäkymät ovat heikentyneet jo useamman vuoden peräkkäin. Kuntien kehityskuva on kuitenkin mosaiikkimainen – tilastojen ja kuntien omien arvioiden mukaan menestyjiä, sinnittelijöitä ja supistujia löytyy joka puolelta Suomea kokoon ja sijaintiin katsomatta.

Menestyjien joukossa ovat vahvasti edustettuina yli 100 000 asukkaan kaupungit, osa niiden kehyskunnista ja pistemäisesti muita kuntia. Pienemmät kunnat kokevat, että maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen heikensi niiden kehitysedellytyksiä. Tiedot ilmenevät MDI:n valtakunnallisesta kuntakyselystä ja kuntien kehitystä vertaavasta aluekehitysindeksistä (AKI). Kuntakyselyyn vastasi yli 2 500 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä.

Kuntien kehitysnäkymät ovat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden arvion mukaan heikentyneet jo kaksi vuotta peräkkäin.  Kunnissa löytyy silti toivoa ja uskoa tulevaan, sillä noin puolet (49 %) MDI:n kuntakyselyyn vastanneista katsoo, että oman kunnan kehitysnäkymät ovat 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat (Kartta 1). Vastanneista puolet kokee maakunta- ja soteuudistuksen kaatumisen vaikutukset yhtenä merkittävänä syynä kehitysnäkymien heikkenemiseen. Erityisen kielteiseksi vaikutus koetaan pienemmissä kunnissa ja Kainuussa.

Kartta 1. MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn perustuva kuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden oma arvio kunnan kehitysnäkymistä.

MDI:n kuntakyselyn tulokset osoittavat, että mitä suurempi kunta, sitä paremmat arviot oman alueen elinvoimaa edistävistä toimenpiteistä keskimäärin annetaan. Parhaimmat arviot annetaan korkeakouluseuduilla. Positiivisimpana oman kunnan tuleva kehitys nähdään suurissa kaupungeissa ja metropolialueella.

MDI on laskenut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin (AKI), joka vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Aluekehitysindeksin kärkikaksikkona ovat Espoo ja Tuusula. Kärkisijoilla ovat yliedustettuina Helsingin, Tampereen ja Turun seudun kunnat sekä useat Pohjanmaan maakunnan kunnat (Kartta 2). Pohjanmaan kuntien menestymisen taustalla ovat hyvät tilastolliset tunnusluvut yhdistettynä valoisiin kehitysnäkymiin ja parhaimpiin elinvoimapolitiikan arvosanoihin.

Kartta 2. Kuntien aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin pisteet. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Indeksi vertailee kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla.

Aluekehitysindeksi (AKI) vuosilta 2015–2019 korreloi usein varsin selvästi kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden arvion kanssa. Tämä ilmenee muun muassa elinvoimapolitiikalle annetuissa heikoissa arvosanoissa ja kehitysnäkymissä esimerkiksi monissa seutukaupungeissa.

Tutustu tästä laajaan aluekehitysindeksiin


Lisätiedot

Timo Aro, johtava asiantuntija,
timo.aro@mdi.fi, puh. 045 657 7890, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Janne Antikainen, kehitysjohtaja, osakas, hallituksen puheenjohtaja
janne.antikainen@mdi.fi, puh. 040 764 1829, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
MDI on yksityinen ja puolueeton yritys. Kuntakysely ja aluekehitystä koskevat tilastolliset tarkastelut on toteutettu MDI:n omana työnä. Käytetyt tilastolähteet löydät täältä: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/tietosisallot/

Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

MDI julkaisi tänään yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiö kanssa Kaupunkipolitiikan tiekartan VII – Kirjoituksia kaupungeista. Tiekartta pureutuu kansallisen kaupunkipolitiikan nykytilaan ja keskeisimpiin kohtalonkysymyksiin, joiden tulisi olla kansallisesti kaikkien huulilla. Vastaukset ja ratkaisut näihin kysymyksiin löytyvät kaupungeista.

Lue lisää Kaupungeista löytyvät vastaukset kolmeen kohtalonkysymykseen    

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee