Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Tiedote: Kuntien eriytymiskehitys jatkaa vahvistumistaan – menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea Tiedote: Kuntien eriytymiskehitys jatkaa vahvistumistaan – menestyjiä löytyy joka puolelta Suomea 11.2.2020 Kuntien kehitysnäkymät ovat heikentyneet jo useamman vuoden peräkkäin. Kuntien kehityskuva on kuitenkin mosaiikkimainen – tilastojen ja kuntien omien arvioiden mukaan menestyjiä, sinnittelijöitä ja supistujia löytyy joka puolelta Suomea kokoon ja sijaintiin katsomatta. Menestyjien joukossa ovat vahvasti edustettuina yli 100 000 asukkaan kaupungit, osa niiden kehyskunnista ja pistemäisesti muita kuntia. Pienemmät kunnat kokevat, että maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen heikensi niiden kehitysedellytyksiä. Tiedot ilmenevät MDI:n valtakunnallisesta kuntakyselystä ja kuntien kehitystä vertaavasta aluekehitysindeksistä (AKI). Kuntakyselyyn vastasi yli 2 500 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Kuntien kehitysnäkymät ovat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden arvion mukaan heikentyneet jo kaksi vuotta peräkkäin. Kunnissa löytyy silti toivoa ja uskoa tulevaan, sillä noin puolet (49 %) MDI:n kuntakyselyyn vastanneista katsoo, että oman kunnan kehitysnäkymät ovat 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat (Kartta 1). Vastanneista puolet kokee maakunta- ja soteuudistuksen kaatumisen vaikutukset yhtenä merkittävänä syynä kehitysnäkymien heikkenemiseen. Erityisen kielteiseksi vaikutus koetaan pienemmissä kunnissa ja Kainuussa. Kartta 1. MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn perustuva kuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden oma arvio kunnan kehitysnäkymistä. MDI:n kuntakyselyn tulokset osoittavat, että mitä suurempi kunta, sitä paremmat arviot oman alueen elinvoimaa edistävistä toimenpiteistä keskimäärin annetaan. Parhaimmat arviot annetaan korkeakouluseuduilla. Positiivisimpana oman kunnan tuleva kehitys nähdään suurissa kaupungeissa ja metropolialueella. MDI on laskenut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin (AKI), joka vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Aluekehitysindeksin kärkikaksikkona ovat Espoo ja Tuusula. Kärkisijoilla ovat yliedustettuina Helsingin, Tampereen ja Turun seudun kunnat sekä useat Pohjanmaan maakunnan kunnat (Kartta 2). Pohjanmaan kuntien menestymisen taustalla ovat hyvät tilastolliset tunnusluvut yhdistettynä valoisiin kehitysnäkymiin ja parhaimpiin elinvoimapolitiikan arvosanoihin. Kartta 2. Kuntien aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin pisteet. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Indeksi vertailee kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Aluekehitysindeksi (AKI) vuosilta 2015–2019 korreloi usein varsin selvästi kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden arvion kanssa. Tämä ilmenee muun muassa elinvoimapolitiikalle annetuissa heikoissa arvosanoissa ja kehitysnäkymissä esimerkiksi monissa seutukaupungeissa. Tutustu tästä laajaan aluekehitysindeksiin Lisätiedot Timo Aro, johtava asiantuntija, timo.aro@mdi.fi, puh. 045 657 7890, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Janne Antikainen, kehitysjohtaja, osakas, hallituksen puheenjohtaja janne.antikainen@mdi.fi, puh. 040 764 1829, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI MDI on yksityinen ja puolueeton yritys. Kuntakysely ja aluekehitystä koskevat tilastolliset tarkastelut on toteutettu MDI:n omana työnä. Käytetyt tilastolähteet löydät täältä: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/tietosisallot/ Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa Tiedotteet 20.5.2025 Maahanmuuttopolitiikalla on Suomen tulevaisuudelle suuri merkitys, sillä vain maahanmuutto säätelee työikäisen väestön kehitystä. Eläkkeelle siirtyy 880 000 henkilöä vuoteen 2038 mennessä, mikä vastaa 37 prosenttia koko nykyisestä työllisestä työvoimasta. Suomen tulevaisuuden tekijät – projektissa yli kaksikymmentä yhteiskunnallista toimijaa yhdistää voimansa etsiessään ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Tavoitteena on turvata elinvoimainen Suomi myös tuleville sukupolville. Lue lisää Tulevaisuuden tekijät: Uudistuva Suomi vaatii onnistuvaa maahanmuuttopolitiikkaa
Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä Tiedotteet 11.2.2025 FCG Finnish Consulting Group ja sen osana toimiva MDI julkaisivat joulukuussa vuonna 2023 Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin. Nyt indeksi ja sen taustalla olevat tilastot on päivitetty. Päivitetyssä indeksissä on tarkasteltu entistä laajemmin kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoima ja niiden edellytyksiä. Kokonaisindeksissä suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat saavuttivat jälleen korkeimmat sijoitukset, mutta myös yllättäjiä löytyy, etenkin Lapista. Lue lisää Suuret kaupungit ja niiden kehyskunnat edelleen johtoasemissa alueiden elinvoimaisuutta kuvaavassa indeksissä
Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua Tiedotteet 11.9.2024 MDI:n vuoden 2024 väestöennusteessa tarkastellaan maahanmuuton eri skenaarioita ja näiden vaikutuksia Suomen kansalliseen ja alueelliseen väestörakenteeseen. Maahanmuuton merkitys korostuu etenkin työikäisten ryhmässä. Maahanmuutto ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maan sisällä, vaan keskittyy suuriin kaupunkeihin. Lue lisää Vilkastuva maahanmuutto painottuu työikäisiin ja kiihdyttää suurien kaupunkiseutujen kasvua
