Kuntien kehitysnäkymät ovat heikentyneet jo useamman vuoden peräkkäin. Kuntien kehityskuva on kuitenkin mosaiikkimainen – tilastojen ja kuntien omien arvioiden mukaan menestyjiä, sinnittelijöitä ja supistujia löytyy joka puolelta Suomea kokoon ja sijaintiin katsomatta.
Menestyjien joukossa ovat vahvasti edustettuina yli 100 000 asukkaan kaupungit, osa niiden kehyskunnista ja pistemäisesti muita kuntia. Pienemmät kunnat kokevat, että maakunta- ja soteuudistuksen kaatuminen heikensi niiden kehitysedellytyksiä. Tiedot ilmenevät MDI:n valtakunnallisesta kuntakyselystä ja kuntien kehitystä vertaavasta aluekehitysindeksistä (AKI). Kuntakyselyyn vastasi yli 2 500 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä.
Kuntien kehitysnäkymät ovat viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden arvion mukaan heikentyneet jo kaksi vuotta peräkkäin. Kunnissa löytyy silti toivoa ja uskoa tulevaan, sillä noin puolet (49 %) MDI:n kuntakyselyyn vastanneista katsoo, että oman kunnan kehitysnäkymät ovat 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat (Kartta 1). Vastanneista puolet kokee maakunta- ja soteuudistuksen kaatumisen vaikutukset yhtenä merkittävänä syynä kehitysnäkymien heikkenemiseen. Erityisen kielteiseksi vaikutus koetaan pienemmissä kunnissa ja Kainuussa.
MDI:n kuntakyselyn tulokset osoittavat, että mitä suurempi kunta, sitä paremmat arviot oman alueen elinvoimaa edistävistä toimenpiteistä keskimäärin annetaan. Parhaimmat arviot annetaan korkeakouluseuduilla. Positiivisimpana oman kunnan tuleva kehitys nähdään suurissa kaupungeissa ja metropolialueella.
MDI on laskenut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin (AKI), joka vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Aluekehitysindeksin kärkikaksikkona ovat Espoo ja Tuusula. Kärkisijoilla ovat yliedustettuina Helsingin, Tampereen ja Turun seudun kunnat sekä useat Pohjanmaan maakunnan kunnat (Kartta 2). Pohjanmaan kuntien menestymisen taustalla ovat hyvät tilastolliset tunnusluvut yhdistettynä valoisiin kehitysnäkymiin ja parhaimpiin elinvoimapolitiikan arvosanoihin.
Aluekehitysindeksi (AKI) vuosilta 2015–2019 korreloi usein varsin selvästi kuntien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden arvion kanssa. Tämä ilmenee muun muassa elinvoimapolitiikalle annetuissa heikoissa arvosanoissa ja kehitysnäkymissä esimerkiksi monissa seutukaupungeissa.
Tutustu tästä laajaan aluekehitysindeksiin
Lisätiedot
Timo Aro, johtava asiantuntija,
timo.aro@mdi.fi, puh. 045 657 7890, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Janne Antikainen, kehitysjohtaja, osakas, hallituksen puheenjohtaja
janne.antikainen@mdi.fi, puh. 040 764 1829, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
MDI on yksityinen ja puolueeton yritys. Kuntakysely ja aluekehitystä koskevat tilastolliset tarkastelut on toteutettu MDI:n omana työnä. Käytetyt tilastolähteet löydät täältä: https://www.mdi.fi/tietopalvelu/tietosisallot/