Tiedote: Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta – kaupunkipolitiikkaa on terävöitettävä kriisin voittamiseksi

Vaikka kaupungistuminen jatkuu, suuret kaupungit ovat pandemian aiheuttaman globaalin shokin polttopisteessä. Kriisistä ulospääsy vaatii nopeita kaupunkipoliittisia toimia. Kaupunkien tulee nousta ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi, panostaa rakennuskannan kiertotalouden joustavuuteen ja torjua asuinalueiden polarisaatiota. Kaupunkien roolia innovaatiovetoisen talouskasvun vetureina on voimistettava. 

Tänään julkaistava Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -raportti kertoo, millaista kaupunkipolitiikkaa Suomessa tarvitaan koronasta elpymiseen. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ja kumppaniensa RAKLIn, Hypon, Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen toimittama julkaisu analysoi, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen, miltä kaupunkien kehityksen erilaiset skenaariot näyttävät vuoteen 2035 ja millaisia toimenpiteitä pandemiakriisistä selviytyminen vaatii kaupungeilta. Menestyäkseen Suomi tarvitsee jatkossakin vetovoimaisia kaupunkeja kehityksen vetureiksi.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, toteaa johtava asiantuntija Veera Mustonen MDI:stä.

Asiantuntijaryhmä esittää kaupunkipolitiikkaa terävöittämään neljä teesiä:

  1. Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi.
  2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta.
  3. Asuinalueiden polarisaatio on estettävä.
  4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.

Kaupunkien omien toimien lisäksi toiveet yhä laadukkaammista elinympäristöistä ja omaleimaisista kaupunginosista edellyttävät kuitenkin myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan laajaa osallistumista kehittämiseen.

Julkaisu

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet. (PDF)

Tutustu MDI:n ja kumppaneiden asiantuntijoiden kirjoittamaan julkaisuun: https://www.mdi.fi/kaupunkipolitiikan-tiekartta/

Seuraa julkistustilaisuutta YouTubesta (30.3. klo 10)

Lisätietoja

Veera Mustonen, johtava asiantuntija, MDI
040 508 4022, veera.mustonen@mdi.fi

kaupunkipolitiikka koronalääkkeet skenaario tiekartta

Viimeisimmät

Ajankohtaista

Lisää kiinnostavaa luettavaa

Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Tiedotteet

Väestörakenteen ennakoidut muutokset ja yksinasumisen lisääntyminen lisäävät huomattavasti
asuntojen tarvetta suurilla kaupunkiseuduilla vuoteen 2040 mennessä. Suurimmassa osassa Suomen kuntia uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja. Samoilla alueilla sivistyskiinteistöjä on jäämässä tyhjilleen. Hoivakiinteistöjä tarvitaan kaikkialla lisää.

Lue lisää Suurille kaupunkiseuduille tarvitaan jopa yli puoli miljoonaa uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä – heikoimmissa kunnissa jopa viidesosaa asunnoista uhkaa autioituminen

Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Tiedotteet

Suomessa on meneillään monia samanaikaisia muutoksia: väestö vähenee ja vanhenee, kaupunkialueiden merkitys kasvaa ja alueet erilaistuvat ja eriytyvät toisistaan. Jotta alueilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta alueiden elinvoimaan voitaisiin tarkastella laajemmin, ovat FCG Finnish Consulting Group ja FCG:n osana toimiva konsulttitoimisto MDI yhdessä kehittäneet Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksin.

Lue lisää Uusi indeksi kertoo, miten Suomen alueilla menee 

Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan

Tiedotteet

MDI:n vuoden 2023 väestöennusteessa tarkastellaan, miltä Suomi näyttää tulevina vuosikymmeninä. Erityisen tarkastelun kohteena on laskeva syntyvyys ja sen seuraukset esimerkiksi peruskoululaisten määrään tulevaisuudessa. Lisää keskustelua tarvitaan siitä, miten syntyvyyden laskuun ja sen vaikutuksiin tulisi varautua ja reagoida.

Lue lisää Syntyvyyden kehitys määrittelee Suomen väestönkehityksen suunnan