Suunnitelmallisella toiminnalla syntyy syrjimätön kunta 

Kunnan toiminnalla on monimuotoisia vaikutuksia erilaisiin ihmisiin ja ihmisryhmiin. Osa vaikutuksista on arkijärjen mukaisia. Auraamalla ensimmäisenä pyörätiet ja hiekoittamalla tehokkaasti ikäihmisten paljon käyttämät reitit tuetaan erilaisten ihmisten liikkumista kuin huolehtimalla tehokkaasti autoteiden aurauksesta. Jakamalla jää- ja urheiluhallivuorot suunnitelmallisesti ja lajien kesken oikeudenmukaisesti parannetaan mies- ja naisenemmistöisten lajien tasa-arvoisuutta. Ketterä puhelintulkkaus helpottaa palveluiden vaikuttavuutta ja vähentää häiriökysyntää, kun vieraskielisten asiat saadaan hoidettua ripeästi ja ymmärrettävästi. Osa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kysymyksistä on luonteeltaan hyvin vakavia: syrjintä, parisuhdeväkivalta ja vammaisten oikeudet ovat yksilön elämän kannalta suuria, jopa elämän ja kuoleman kysymyksiä

Miten saada maahan muuttaneet viihtymään kunnassa ja pitää kiinni osaavista nuorista naisista ja miehistä? 

Kunnan toiminnalla on kuitenkin myös paljon pitkäjänteisempiä, joskaan ei yhtään sen vähemmän tärkeitä vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Monet ovat samalla tärkeitä kortteja kunnan elinvoiman korttipakassa. Esimerkiksi tervetulleeksi toivottava yhteisö ja syrjimätön työelämä ovat valttikortteja maahan muuttaneiden houkuttelussa. Monipuolisesti erilaisia toimialoja tukeva elinkeinopolitiikka taas vahvistaa monipuolista työpaikkatarjontaa, mikä on erityinen valttikortti kilpailussa siitä, minne esimerkiksi nuoret naiset asettuvat asumaan. Syrjimätön koulu, yhdenvertaiset liikuntapalvelut ja matalan kynnyksen kulttuuripalvelut ovat konkreettisia askelia kohti hyvinvoivaa kuntaa ja kuntalaisia.  

Hyvä suunnitelma syntyy tiedolla, osallisuudella ja sopivan kokoisilla askelilla 

Sukupuolten tasa-arvoa edistävä tasa-arvosuunnitelma sekä muihin ominaisuuksiin, kuten taustaan, ikään ja terveydentilaan liittyvää syrjimättömyyttä edistävä yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään usein yhdessä. Hyvän toiminnallisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman peruselementit ovat napakka tiedonkeruu, monipuolinen osallistaminen ja sopivan kokoisilla askelilla rytmitetty asiakirja. Tilastojen, kyselyjen ja tilaisuuksien perusteella luodaan ymmärrys siitä, mihin tällä kertaa olisi tarpeen tarttua. Osallistamalla saadaan sekä tietoa että luodaan omistajuutta suunnitelmalle.  

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vaikuttaa toden teolla vasta sitten, kun siihen tarttuvat kaikki kunnan toimialat ja monipuolinen kuntalaisten ja sidosryhmien joukko. Suunnitelmasta käytävä keskustelu on jopa tärkeämpi kuin itse lopputuloksena syntyvä asiakirja. Mutta asiakirjakin kannattaa suunnitella huolella: osuvat, sopivan kokoiset ja ymmärrettävät tavoitteet ovat hyvä lähtökohta myös tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaltaisiin laajoihin ja monisyisiin haasteisiin. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden lähteminen kunnista ja työllisyyspalveluiden tulo kunnan vastuulle muuttaa aiemmin tehtyjen suunnitelmien sisältöä. Nyt onkin hyvä hetki tarkistaa, millaisia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia omassa kunnassa on, vai onko lainkaan. THL:n tuoreen tiedonkeruun mukaan ajantasaiset toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat olemassa 60 % kunnista, mutta monelta nämä lakisääteiset suunnitelmat vielä puuttuvat. Myös kunnan yksittäisillä toimialoilla on omia suunnitteluvelvoitteita: vuonna 2023 tuli voimaan velvollisuus ulottaa toiminnallinen suunnittelu muiden koulutustasojen ohella myös varhaiskasvatukseen.  

Jos tarvitset apua ja tukea osallistamisen suunnittelussa, tiedonkeruussa tai vaikkapa koko suunnitelmaprosessin vetämisessä, autamme mielellämme! Emoyhtiömme FCG tarjoaa myös koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta.