Kaupunkipolitiikan tiekartta

Viimeisin kaupunkipolitiikan tiekartta Keskisuurten kaupunkien renesanssi on julkaistu elokuussa 2022.

Keskisuurten kaupunkien renessanssi – Kaupunkipolitiikan tiekartta VI

20-LUVUN ALKU ON MERKINNYT isoa yhteiskunnallista epäjatkuvuuskohtaa, joka näkyy myös kaupunkikehittämisen rytminvaihdoksena. Etätyöskentelyn yleistyminen ja pienet muutokset maan sisäisissä muuttovirroissa ovat avanneet uuden mahdollisuuksien ikkunan monille pienemmille
paikkakunnille. Sote-uudistus leikkaa kaupunkien verotuloja, mutta selkeyttää samalla tehtäväkenttää ja
haastaa arvioimaan strategiset painopisteet uusiksi.

Uusi tilanne vaatii uutta kaupunkipolitiikkaa. Suurimmat kaupungit kykenevät pitämään puolensa jatkossakin. Pikkukaupunkien seutukaupunkiverkosto on onnistunut vakiinnuttamaan
asemansa valtiovallan erityshuomion kohteena. Maakuntakeskukset ja keskisuuret kaupungit ovat
jääneet äänettömiksi väliinputoajiksi kansallisessa kaupunkipolitiikassa. Kaupungistumisen orastava suunnanmuutos tarjoaa keskisuurille kaupungeille oivan tilaisuuden pohtia yhdessä vahvuuksiaan ja uusia mahdollisuuksiaan. Miten kansallisen kaupunkipolitiikan instrumentteja tulisi kehittää, jotta keskisuurten
kaupunkien potentiaali voitaisiin hyödyntää?

Kuudes tiekartta julkaistaan keskiviikkona 10.8.2022 klo 13.00.

Lisätietoja 

Ilppo Soininvaara, asiantuntija, MDI

ilppo.soininvaara@mdi.fi

050 411 0980

Tilaajat: Hypoteekkiyhdistys (Hypo) Hyvinkään kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Kokkolan kaupunki, Kuntaliitto ja Rakennusteollisuus RT ry.
Aikataulu:  Helmikuu 2022 – elokuu 2022
Tiimi: Eero Holstila, Ilppo Soininvaara, Janne Antikainen, Timo Hämäläinen, Rasmus Aro ja Sara Anttila.

Materiaali

Tiedote 10.8.2022: https://www.mdi.fi/keskisuuret-kaupungitko-tulevaisuuden-voittajia/

Aiemmat kaupunkipolitiikan tiekartat

MDI laati nykyisen hallituskauden pohjaksi ensimmäisen tiekartan alkuvuodesta 2015. Tiekarttaa on päivitetty neljästi: keväällä 2016, keväällä 2017, alkuvuodesta 2018 ja viimeksi keväällä 2021 . Tiekarttojen punaisena lankana on ollut kaupungistumisen ja kaupunkien kehittämisen tilannekuvan piirtäminen sekä konkreettisten kehittämisehdotusten kertominen. Tiekartoissa on keskitytty erityisesti infrainvestointien ja asemanseutujen kehittämiseen. Sarjan neljännessä julkaisussa metropolialuetta tarkastellaan kansainvälisen vertailun valossa.

Kaupunkipolitiikan tiekartta V

Kaupungistuminen jatkuu koronasta huolimatta – kaupunkipolitiikkaa on terävöitettävä kriisin voittamiseksi

Vaikka kaupungistuminen jatkuu, suuret kaupungit ovat pandemian aiheuttaman globaalin shokin polttopisteessä. Kriisistä ulospääsy vaatii nopeita kaupunkipoliittisia toimia. Kaupunkien tulee nousta ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi, panostaa rakennuskannan kiertotalouden joustavuuteen ja torjua asuinalueiden polarisaatiota. Kaupunkien roolia innovaatiovetoisen talouskasvun vetureina on voimistettava. 

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n yhdessä kumppaniensa RAKLIn, Hypon, Kuntaliiton ja Kuntarahoituksen kanssa toimittama julkaisu Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet kertoo, millaista kaupunkipolitiikkaa Suomessa tarvitaan koronasta elpymiseen, ja analysoi, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen, miltä kaupunkien kehityksen erilaiset skenaariot näyttävät vuoteen 2035 ja millaisia toimenpiteitä pandemiakriisistä selviytyminen vaatii kaupungeilta.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, toteaa johtava asiantuntija Veera Mustonen MDI:stä.

Lataa julkaisu Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet (pdf):

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet – Kaupunkipolitiikan tiekartta V (PDF, 3 Mt)

Katso webinaari Koronalääkettä kaupungeille

Koronalääkettä kaupungeille -webinaari 30.3. klo 10: Koronakriisi paljasti kaupunkien heikot kohdat – suurten kaupunkien pormestariehdokkaat vastaavat haasteisiin

Suomen talouden elpyminen edellyttää kaupunkien menestystä, mutta samalla niille on annettava siihen työkaluja ja niiltä itseltään on vaadittava enemmän, jotta laadullinen kaupunki vastaa ihmisten tarpeita ja toiveita.

Kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat, Helsingin Anni Sinnemäki, Turun Minna Arve ja Tampereen Lauri Lyly, keskustelevat ensimmäistä kertaa yhdessä koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta.

Suurilta kaupungeilta vaaditaan paljon, jotta Suomi pääsee irti koronapandemiasta. Kysymme pormestariehdokkailta, miten heidän johtamansa kaupungit vauhdittavat talouskasvua, torjuvat ilmastonmuutosta ja ylläpitävät asuntorakentamista. Yleisökysymyksiä on mahdollista esittää tilaisuuden aikana sähköisesti.

Webinaarissa keskustelu kietoutuu kolmeen teemaan:

  • Millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen ja miten tämä tulisi huomioida asuntorakentamisessa ja toimitilojen suunnittelussa?
  • Jatkuuko kaupungistuminen suurkaupunkien keskustojen tiivistymisenä vai lähikaupunkien verkostoina? Vai hajautuuko kaupunkirakenne laajemmille alueille?
  • Millaiset toimenpiteet vievät kaupunkien uuteen kukoistukseen?

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV

Tilaajat: Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Palvelualojen Ammattiliitto (PAM), Rakennusteollisuus RT ry, Sitra ja Rakennustietosäätiö
Aikataulu: Syyskuu 2017 – tammikuu 2018
Tiimi: Janne Antikainen, Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA), Ilppo Soininvaara, Timo Hämäläinen ja Eero Holstila

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä tilaajatahojen ja asiantuntijoiden kanssa raportin ”Kaupunkien mestarien liigaan”, jossa tunnistetaan Helsingin metropolin kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja sekä nostetaan esille pidemmän aikavälin toimia seudun kansainvälisen menestyksen varmistamiseksi.

Toimenpiteet

Kansainvälinen tilastovertailu ja työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Tulokset

Selvityksessä ehdotetaan Helsingin seudulle omaa metropolisopimusta, joka rakentuu nykyisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen päälle. Sopimus on aiempaa laajempi ja sisältää kasvun vauhdittamisen kannalta olennaiset koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikat.

Pääradalle suositellaan kolmannen raiteen rakentamista ja nopeiden junayhteyksien ohjausta lentoaseman kautta Helsingin keskustaan. Metropolialueen sisäisiä yhteyksiä tehostetaan mm. ottamalla käyttöön ruuhkamaksujärjestelmä, joka hillitsee liikenteen haittoja. Helsingin kantakaupunkia on laajennettava ja metropolin muita keskuksia tiivistettävä.

Ulkomaisten osaajien ja opiskelijoiden houkuttelua ja työnteon mahdollisuuksia parannetaan tekemällä englannista virallinen asiointikieli. Kielikysymyksen lisäksi Suomen huippuyliopistojen keskeisten alojen rahoitus on turvattava.

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV – Kaupunkien mestarien liigaan
Tiedote 9.1.2018: Suomi tarvitsee Helsingille oman kilpailukykyä vahvistavan ohjelman


Kaupunkipolitiikan tiekartta III

Tilaajat: Rakennusteollisuus, Rakennusliitto, Rakennustietosäätiö, Hypo-pankki ja SKOL ry sekä Heinolan, Järvenpään, Kokkolan ja Uudenkaupungin kaupungit sekä Hämeen liitto / Riihimäen kaupunki
Aikataulu: Joulukuu 2017 – huhtikuu 2017
Tiimi: Janne Antikainen, Timo Hämäläinen, Eero Holstila ja Sinikukka Pyykkönen sekä joukko asiantuntijoita

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus”. Raportin mukaan pienet ja keskisuuret kaupungit voivat menestyä omaperäisyydellään. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille ja sen päivitykselle 2016.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja, raportointi

Tulokset

Kaupungistumisen isossa kuvassa suuret kaupungit ovat selkeitä voittajia, mutta pienillä ja keskisuurilla kaupungeillakin on toivoa pärjätä. Niiden menestyksen eväät syntyvät tunnistamalla megatrendien sivu- ja vastavirroista omat yksilölliset mahdollisuudet ja ryhtymällä toteuttamaan tulevaisuuttaan itse.

Raportti tarjoaa elinvoimateesejä työnsä aloittaville kaupunginvaltuustoille. Elinvoimateot koskevat yritystoiminnan edellytyksiä, liikenneyhteyksiä, asumista, osallisuutta ja maineenrakennusta. Omaleimaisuus ja erottuminen ovat pienen kaupungin menestyksen avain. Valtavirran mukana kulkeminen ja muilta kopiointi harvoin johtaa kukoistukseen.

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta III – Pienten ja keskisuurten kaupunkien kukoistus
Tiedote 9.5.2017: Pieni kaupunki pärjää omaperäisyydellä


Kaupunkipolitiikan tiekartta II

Tilaajat: Rakennusteollisuus, Rakennustietosäätiö, SAK, Rakennusliitto, Hypo-pankki, Espoon, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden, Tampereen ja Turun kaupungit
Aikataulu: Joulukuu 2015 – huhtikuu 2016
Tiimi: Sauli Hievanen, Petri Jalasto, Sami Pakarinen, Kari Ruohonen, Osmo Soininvaara ja MDI:n toimistosta Janne Antikainen, Satu Tolonen, Timo Hämäläinen ja Eero Holstila.

Tapauskuvaus

MDI laati yhdessä rakennusalan toimijoiden, asiantuntijoiden ja kaupunkien edustajien kanssa raportin ”Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta”. Raportin mukaan kaupunkien ja talouden kasvu lähtee liikkeelle asemanseuduilta. Työ on jatkoa vuonna 2015 julkaistulle raportille.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, neljän klubi-istunnon sarja, raportointi

Tulokset

Uudessa kaupunkipolitiikan tiekartassa ehdotetaan paitsi asemanseutujen kehitystä ja tonttitarjonnan vauhdittamista, myös usean hallituskauden ylittävää liikenneinvestointiohjelmaa sekä uusia vaihtoehtoja infrastruktuurin rahoitukseen.

Panostaminen raideliikenteeseen saa liikkeelle yksityisiä investointeja asumiseen ja palveluihin. Kun Länsimetrossa julkinen valta investoi maan alle, se synnyttää arvoltaan kuusinkertaisesti kaupunkirakentamista maan päälle yksityisen sektorin tuottamana.

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta II – Kaupunkirakentaminen piristämään Suomen taloutta (PDF)
Blogi Asemanseutujen aarre odottaa löytäjäänsä 


Kaupunkipolitiikan tiekartta I

Tilaajat: SAK, Rakennusliitto, Rakennusteollisuus, Talonrakennusteollisuus, Rakennustietosäätiö, SKOL ja Hypo-pankki
Aikataulu: Joulukuu 2014 – maaliskuu 2015
Resursointi:20 työpäivää
Tiimi: Janne Antikainen, Eero Holstila, Timo Hämäläinen, Petri Jalasto, Sinikukka Pyykkönen ja Satu Tolonen. Tiekartan laadintaan osallistuivat Suomen eturivin kaupunkien kehittämisen asiantuntijat.

Tapauskuvaus

MDI laati konkreettisen kaupunkikehityksen tiekartan, joka sisälsi tiivistyksen Suomen kaupungistumisen näköaloista ja kansantaloudellisista mahdollisuuksista sekä listauksen tulevan hallituskauden kaupunkipoliittisiksi toimenpiteiksi.

Toimenpiteet

Työpöytätyö, kolmen klubi-istunnon sarja tilaajien ja asiantuntijoiden kesken, raportointi

Tulokset

Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat noin miljoonalla asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Jo seuraavien 15 vuoden aikana kaupunkiseuduille on rakennettava asuntoja ja infrastruktuuria vähintään 100 miljardin euron edestä. Kaupunkipolitiikan tiekartta piirtää tulevalle hallituskaudelle suuntaviivoja kaupunkien kehittämiseen 10 toimenpide-ehdotuksella suunnittelujärjestelmän uudistamisesta rakennetun ympäristön asioita hallinnoivien ministeriöiden yhdistämiseen.

Materiaali

Kaupunkipolitiikan tiekartta: Onko maallamme malttia kaupungistua? (pdf)