Harvaan asutun maaseudun nykytila-analyysi

Harvaan asuttu maaseutu muodostaa reilusti yli puolet maan pinta-alasta ja on vakituinen asuinpaikka joka kahdellekymmenelle suomalaiselle sekä vapaa-ajan asumisen paikka mahdollisesti yli miljoonalle suomalaiselle. Harvaan asuttu maaseutu poikkeaa muista kaupunki-maaseutuluokista etenkin nimensä mukaisen harvan asutuksen, kaupungeista katsottuna syrjäisen sijainnin sekä perinteisen elinkeinorakenteen takia. Harvaan asuttua maaseutuun liittyy merkittävästi osin hyödyntämätöntä potentiaalia, minkä lisäksi turvallisuuspolitiikan sekä huoltovarmuuden merkityksen nousu korostaa harvaan asutun maaseudun kansallista merkitystä. Alueen kehittäminen vaatii kuitenkin tietopohjaa, joka tunnistaa alueen ominaispiirteet, keskeisimmät menneet kehityskulut ja näiden pohjalta tulevaisuuden keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

MDI:n harvaan asutun maaseudun parlamentaariselle työryhmälle muodostamassa harvaan asutun maaseudun nykytila-analyysissa tavoitellaan näihin kysymyksiin vastaamista. Nykytila-analyysi koostuu kirjallisuuskatsauksesta harvaan asuttua maaseutua käsittelevästä tutkimuksesta, laajasta tilastoanalyysista sekä älykkään sopeutumisen käsitteen tarkastelusta HAMA-alueen näkökulmasta.

Laajassa tilastoanalyysissa tarkasteltiin harvaan asutun maaseudun väestönkehitystä, demografista rakennetta, vapaa-ajan asumista sekä työssäkäyntiä eri tilastolähteiden avulla. Älykkään sopeutumisen käsitettä kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella, nostaen esille tuoreinta tutkimuskirjallisuutta käsitteestä kansallisesti ja kansainvälisesti. Älykkään sopeutumisen teemoja tutkittiin tarkemmin harvaan asutun maaseudun näkökulmasta toteuttamalla haastatteluita kolmessa kunnassa, joissa kaikissa oli merkittävästi harvaan asuttua maaseutua.

Selvitys tunnistaa alueen yhdeksi keskeisimmäksi haasteeksi harvaan asutun maaseudun voimakkaan kroonisen väestönsupistumisen, joka heijastelee laajempia yhteiskunnallisia pidemmän ajanjakson kehitystrendejä. Pitkään jatkunut haasteellinen väestönkehitys on johtanut alueella ikärakenteeseen, joka jo yksin riittää johtamaan tulevaisuudessa voimakkaaseen ja suhteellisen varmaan väestön vähenemiseen. Toisaalta demografisista haasteista huolimaatta etenkin vapaa-ajan asumisen ja työssäkäynnin teemoista tunnistettiin myös vahvasti positiivisia kehitystrendejä. Työssä tarkasteltiin harvaan asuttua maaseutua myös maakuntatasolla, alueiden (suurten) kehityserojen tunnistamiseksi. Älykkään sopeutumisen teeman näkökulmasta työssä tunnistettiin jo nyt kuntien käsitteen teemoihin sopivia toimia, vaikka itse käsite ei ole vielä kovin tunnettu. Älykäs sopeutuminen voi tarjota toimivia ratkaisuja myös tulevaan, osin haasteelliseen harvan asutun maaseudun kehitykseen vastaamiseksi.

Koko selvityksen raportti on ladattavissa ja luettavissa alla.