Ranta: Valoa kohti

Elämme uutta ohjelmakautta. Vuoden vaihtuessa raketit paukkuivat ja kansa juhli, vanha jätettiin taakse ja uusi alkoi. Uuden aloittamiseen liittyy aina suuria odotuksia ja jännitystä, pelkojakin. Innostujat hihkuvat, skeptikot synkistelevät. Vasta vuosien kuluttua nähdään, kumpaan oli aikanaan enemmän aihetta.

Aluekehittäjille edellinen vuodenvaihde oli erityisen merkittävä, koska Euroopassa siirryttiin uuteen ohjelmakauteen. Edellisen kauden toimet paketoitiin, kun älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikakausi alkoi. Samalla päättyi pari vuotta kestänyt valmistelusavotta. Valmistelun aikana työtä tuki myös ennakkoarviointi. Arvioinnin näkökulmasta huomio kiinnittyi erityisesti kolmeen asiaan: ohjelman sisältöihin, valmisteluprosessiin ja toteutukseen.

Suomen uusi rakennerahasto-ohjelma tavoittelee kestävää kasvua ja työtä. Samaan ohjelmaan on koottu aluekehitys- ja sosiaalirahaston toimet. EAKR- ja ESR-toiminnan kokoaminen yhteen asiakirjaan on iso uudistus ehkä hallinnollisesti, käytännön työssä asiaa tuskin huomaa. Suomessa on tunnistettu keskeisimmät haasteet ja osattu johtaa näistä ohjelman kehittämistavoitteet. Sisällöltään ohjelma on selkeä, joskin melko yllätyksetön. Maakuntien ja ministeriöiden muodostaman sekakuoron moniääninen kosiolaulu on ohjelmassa pyöristynyt turvallisiin ja totuttuihin kokonaisuuksiin. Kompromissi ei ole kenellekään lottovoitto, mutta kaikki voivat sen kanssa varmasti elää.

Ohjelmaa valmisteltiin pitkään. Alkuvaiheessa rekeä vetivät suuralueet, jälkimmäisessä vaiheessa juhdan rooli oli TEM:llä. Arvioinnin näkökulmasta valmistelu oli huojuvaa ja ajoittain sekavaa, eikä alueilla tai muilla sidosryhmillä ollut koko ajan selvillä, mihin asioihin vielä voi vaikuttaa ja mitkä on jo päätetty. Alueilta kumpuava kritiikki valmistelun sekavuudesta on ymmärrettävää. Toisaalta valmistelua tehtiin niukalla virkamiesresurssilla ministeriössä. Valmistelukone teki parhaansa erilaisten toiveiden ja odotusten ristiaallokossa. Selkeä poliittinen johtajuus, sen pohjalle rakennettu viestintä ja riittävä valmisteluresurssi olisivat varmasti selkeyttäneet koko valmisteluprosessia.

Uuden rakennerahasto-ohjelman rakenne on onnistuttu pitämään tiiviinä. Kokonaisuutena ohjelma tarjoaa alueille riittävästi tarttumapintoja tehdä omia tulkintoja toteutusvaiheessa. Rahoituksen näkökulmasta Itä- ja Pohjois-Suomi saavat jatkaa lähes edellisen kauden tasolla, Etelä- ja Länsi-Suomessakin pahin katastrofi onnistuttiin välttämään. Välittävien toimielinten määrä on hiertänyt valmistelussa. ELYjen osalta ratkaisu on tehty, tätä kirjoitettaessa maakuntien liitot ovat jättämässä oman ehdotuksensa liittojen roolista. Hallinnollinen peitsienkalistelu päätyy toivottavasti kaikkia tyydyttävään ratkaisuun.

Kesää kohden mentäessä valoisa aika pitenee. Valmistelun tyrskyjen laannuttua rakennerahasto-ohjelma näyttää varmasti kaikkien kannalta siedettävältä. Ennakkoon arvioituna uusi ohjelmakausi näyttääkin valoisalta  – edellytykset luoda kestävää kasvua ja työtä ovat hyvät.