Pohjoismaisen innovaatiopolitiikan sukupuoli- ja moninaisuusparadoksien kimpussa 

Inklusiivinen innovaatio näkyy tuottavuudessa

Inklusiivinen innovaatio sisältää periaatteen, jonka mukaan innovaatioiden kehittämisessä tulisi paremmin kuulla erilaisia, myös vähemmistön, ääniä; toisin sanoen aliedustettuja yksilöitä, ryhmiä, yrityksiä ja sektoreita. Samanlaisilla tiimeillä ja samankaltaisilla ideoilla saadaan samanlaisia tuloksia, mikä puolestaan näkyy tuottavuudessa ja idearikkaudessa.

Suomen kohdalla osallisuutta ja monimuotoisuutta koskevat rajoitteemme ovat estäneet meitä saavuttamasta täyttä potentiaaliamme tuottavuuden ja innovoinnin alalla. Suomi on tässä selvästi jäljessä naapureistaan. Strategiamme ja tki-politiikkamme linjaukset ovat edelleen riittämättömiä, jotta kaikki yhteiskunnan segmentit voisivat osallistua menestyksekkäästi innovaatioiden kehittämiseen ja myös hyötyä niistä. 

Innovaatiorahoituksemme on kuin tuttuja ja turvallisia vesiä seilaava laiva

AGDA-projekti (Addressing the gender and diversity paradoxes in innovation – towards a more inclusive policy design) antoi meille mahdollisuuden tarkemmin ajatella ja tutkia inklusiivisuutta ja sukupuolta innovaatioiden yhteydessä yhdessä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Löysimme oivalliseksi metaforaksi merikartan: merikartta auttaa meitä visualisoimaan transformatiiviseen innovaatiopolitiikkaan siirtymisen muutosta perinteisestä valtavirta-innovaatiopolitiikasta, joka on rakennettu palvelemaan perinteisen tai teknologiateollisuuden suurempien pelaajien tarpeita, vieden turvallisesti perille tuttuihin tavoitteisiin, mutta ollen vähemmän ketterä tai joustava uusien kestävän kehityksen tai vihreän siirtymän satamiin ja kiinnostavammille uusille reiteille. 

Käytännön työkaluja ja välineitä uusienkin ongelmien ja siirtymien ratkaisemiseksi on jo olemassa: sukupuolikohtaista tietoa kerätään ja jaetaan, valmiuksia ja uusia osamaisia kehittäviä koulutustilaisuuksia toteutetaan, tiedotusmateriaalia tuotetaan, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelmia laaditaan, DEI (=diversty, equality & inclusion)-asiantuntijoita rekrytoidaan yliopistoihin ja tutkimusorganisaatioihin.  

On myös enenevä valikoima työkaluja, välineitä ja kehityshankkeita, jotka tekevät näkyväksi ja auttavat kyseenalaistamaan etuoikeuksien taustalla olevat ja hallitsevat diskurssit (esimerkkinä etuoikeuskävely / etuoikeuskierros). 

Jakamalla tietoa ja kokemuksia tällaisista hyvistä käytännöistä ja inspiroivista esimerkeistä tasoitamme vähitellen tietä monimuotoisuus- ja sukupuolitietoiselle ja osallisuutta edistävälle innovaatio- ja tutkimuspolitiikalle. Tällaista politiikkaa puolestaan tarvitaan, jotta kaikista pohjoismaista tulee tuottavampia, kilpailukykyisempiä ja innovatiivisempia. 

AGDA:n tärkeimmät johtopäätökset 

• Työpaikkojen moninaisuuden lisääminen on hyväksi liiketoiminnalle; samoin innovaatiokentän moninaisuuden lisääminen on hyväksi innovatiivisuudelle, ja se pitäisi nähdä sijoituksensa. Tästä on jo paljon dataa, mutta tietoa pitäisi lisätä.  

• Implisiittiset normit ja rakenteelliset haitat ovat syntyneet aiemman innovaatiopolitiikan pohjalta, ja siksi politiikkaa pitää muuttaa. Politiikan pitää tunnustaa laajemmin ne edelläkävijät ja markkinajohtajat, jotka ovat jo onnistuneet hyödyttämään niin liiketoimintaa, tutkimuskenttää kuin koko yhteiskuntaa inklusiivisen innovaation avulla.  

Rahoittajat myöntävät, ettei sukupuolta tai inklusiivisuutta oteta huomioon tarpeeksi

“Pohjoismaisessa innovaatioekosysteemissä on vielä paljon ammentamatonta potentiaalia. Yhdessä oppimalla ja osaamista jakamalla, AGDA:n kaltaisissa projekteissa, voimme yhdistää voimat ja vaikuttaa siihen, että politiikka kehittyy inklusiivisempaan suuntaan.” Moa Persdotter, muutosagentti, Vinnova (Ruotsin valtion teknologiarahoitusorganisaatio)

“Tämä keskustelu ei ole vielä oikein rantautunut meille. On selvää, että monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä ihan itsearvoisesti, mutta lisäksi niiden toteutuminen voisi myös lisätä potentiaalia innovaatioille. Nythän innovaatiorahoitus on teoriassa kaikille yhtä lailla tarjolla, mutta käytännössä monimuotoisuuden toteutuminen vaatisi ihan uusia toimenpiteitä.” Annu Kotiranta, johtava asiantuntija, Business Finland

“Suomen Akatemia on sitoutunut vastuulliseen tieteeseen. Edistämme sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta tutkimusrahoituksessa. AGDA:n kaltaiset projektit yhdessä pohjoismaisten ja eurooppalaisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden kanssa ovat meille erittäin tärkeitä. Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten ongelmien kanssa, on vaikeaa löytää ratkaisuja ilman yhteistyötä ja toisilta oppimista.”  Milja Saari, johtava tiedeasiantuntija, Suomen Akatemia

AGDA

AGDA on juuri päättynyt Pohjoismaisen tasa-arvorahaston rahoittama hanke, jossa selvitettiin pohjoismaiden innovaatiorahoituksen rakennetta ja sitä, miten se voisi paremmin lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja innovaatiota, ja myös saada tätä kautta lisää innovatiivisuutta ja tuottavuutta. Projektia johti MDI:n Kaisa Lähteenmäki-Smith. Kumppaneita olivat Vaasan yliopisto, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto, Business Finland, Länsi-Norjan tutkimusinstituutti, Vinnova Ruotsista sekä Islannin yliopisto.

AGDA:n kotisivulta löydät esitelmiä, blogikirjoituksia, politiikkasuositukset ja loppuraportin sekä mm. innovaatiorahoituksen etuoikeuskävelytestin (englanniksi)