MDI:n Väestöennuste 2022 – tarkennettu kuva tulevasta kehityksestä sekä uusi kansainvälistyvän Suomen skenaario

Tänään julkaistun Väestöennuste 2022:n mukaan Suomen väestö vähenee, vanhenee, keskittyy ja kansainvälistyy. Ilmiöt ja tapahtumat sekä alueiden ja kuntien teot vaikuttavat suuresti tulevaan väestönkehitykseen.

Logoteksti väestöennuste ja taustalla näkyy kaksi henkilöä pitämässä esitystä.

MDI:n väestöennusteeseen on laskettu väestönkehityksen perusura vuoteen 2040 saakka perustuen vuosien 2015–2021 kehitykseen. Lisäksi on kuvattu kolme vaihtoehtoista skenaariota: kaupungistuva, hajautuva ja uutena skenaariona kansainvälistyvä Suomi, jossa arvioidaan väestönkehitystä, mikäli ulkomailta tuleva muuttovoitto saavuttaisi Ruotsin tason vuoteen 2040 mennessä.

Uuden väestöennusteen tuloksia tulee tulkita erityisesti kahdesta näkökulmasta: millä toimilla näköpiirissä oleviin haasteisiin vastataan ja millä tuetaan myönteisen kehityksen suuntaa.

Kaupungistuminen jatkuu, perinteisen kasvukolmion merkitys vahvistuu entisestään ja alueelliset erot kasvavat. Korona-ajan muuttoliike on kuitenkin lieventänyt monien kuntien ja alueiden muuttotappiota. Työikäinen väestö vähenee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aikana. Työperustaista maahanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön määrää, niin koko maan kuntien kuin hyvinvointialueidenkin näkökulmasta.

Myös työllinen työvoima uhkaa vähentyä voimakkaasti, ellei työllisyysaste kasva huomattavasti. Osassa kunnista edes työllisyysasteen kasvu ei riitä ratkaisemaan supistuvan työvoiman haastetta. Puolessa Suomen kunnista työllisyysasteen tulisi nousta yli 90 prosenttiin, ja noin 50 kunnassa työllisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla yli 100 prosenttia, jotta kunnassa olisi vuonna 2040 yhtä paljon työllisiä kuin vuonna 2019.

Suomi tarvitsee lisää työikäistä väestöä

Vain maahanmuutto voi merkittävästi vahvistaa Suomen työikäisen väestön kehitystä vuosien 2021–2040 aikana. Kansainvälistyvän Suomen skenaariossa ulkomailta saadun muuttovoiton oletetaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä samalle tasolle kuin 2010-luvun aikana Ruotsissa keskimäärin. Skenaariossa työikäisen väestön kehitys vahvistuisi noin 170 000 henkilöllä ja työllisen väestön kehitys noin 120 000 henkilöllä. Tämä vastaisi työllisyysasteen nousua 3,6 prosenttiyksiköllä.

Koko maan tasolla väestö alkaa vähentyä 2030-luvulla ilman kasvavaa maahanmuuttoa. Maahanmuutto kasvattaa väestöä suurimmissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun kasvun voimakkuus riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä, palautuuko maan sisäinen muuttoliike pandemiaa edeltäville uomille vai ei.

Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella väestö supistuu vaihtelevalla voimakkuudella. Etenkin maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa väestö uhkaa vähentyä voimakkaasti, huolimatta pandemia-aikana tasoittuneesta muuttoliikkeestä.

Hyvinvointialueiden väliset erot kasvavat tulevaisuudessa

Väestö ikääntyy kaikilla hyvinvointialueilla vuosien 2021–2040 aikana. Etenkin 2030-luvun voimakas kasvu yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä heijastuu voimakkaasti palvelutarpeen kasvuna kaikilla hyvinvointialueilla. Palvelutarpeeseen vastaamisen haasteena on suurimmassa osassa hyvinvointialueita työikäisen väestön kehitys. Useimmilla hyvinvointialueilla työikäisen väestön määrä vähenee. Käytännössä osa hyvinvointialueista joutuu joko sopeutumaan supistuvaan työvoimaan tai houkuttelemaan muuttajia merkittävästi nykyistä enemmän muusta maasta tai ulkomailta.

2010-luvulla ja ennustejakson aikana työikäistä väestöä kasvattaa vain maahanmuutto. Koko maan tasolla työikäinen ja työllinen väestö vuosien 2021–2040 aikana supistuu kohtuullisesti. Työikäinen väestö vähenee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aikana. Myös työllinen työvoima uhkaa vähentyä voimakkaasti, ellei työllisyysaste kasva huomattavasti. Osassa kuntia edes työllisyysasteen kasvu ei riitä ratkaisemaan supistuvan työvoiman haastetta. Puolessa Suomen kunnista työllisyysasteen tulisi nousta yli 90 prosenttiin, ja noin 50 kunnassa työllisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla yli 100 prosenttia, jotta kunnassa olisi vuonna 2040 yhtä paljon työllisiä kuin vuonna 2019.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on riippumaton, yksityisten henkilöiden omistama konsulttitoimisto, joka haluaa olla mukana rakentamassa paremmin kehittyvää ja kehittävää Suomea. MDI toivoo, että päivitetyn väestöennusteen avulla voidaan tehdä tiedolla johtaen ja kehittäen kestäviä ratkaisuja kunnissa, maakunnissa ja uusilla hyvinvointialueilla sekä kansallisella tasolla.

Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

MDI toteutti marras-joulukuussa 2023 jo yhdeksättä kertaa valtakunnallisen kuntakyselynsä, tällä kertaa lisänimellä Kuinka kuntasi sykkii? Kyselyllä kerätään Manner-Suomen kuntien luottamushenkilöiden ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntien ajankohtaiseen tilannekuvaan ja kehitysnäkymiin liittyen.

Lue lisää Kuntien näkymät heikentyneet aiemmista vuosista – huolta herättää erityisesti omaa kuntaa laajemman alueen tilanne 

Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen  

MDI ja Uusi Kaupunki -kollektiivi toteuttivat Tampereen Kaukajärven ja Annalan kaupunginosaohjelmaa palvelevan visiotyön, jossa kirkastettiin alueen vahvuudet, ominaispiirteet ja kehittämistarpeet. Kaupunginosavisio ”Elämää kuin pikkukaupungissa” luo näkymää Kaukajärven ja Annalan toivotusta kehityssuunnasta sekä tulevista konkreettisista toimenpiteistä.

Lue lisää Kaukajärven ja Annalan kaupunginosavisio syntyi yhdessä kehittäen