Maaseutuparlamentti kokosi yhteen maaseudun kehittäjiä – MDI mukana kumppanina

Toimimme syyskuun lopussa järjestetyn Maaseutuparlamentti-tapahtuman kumppanina. Osana tapahtumaa järjestimme kaksi virtuaalista työpajaa, ja olimme mukana Kumppanitorilla. 

Työpajamme keräsivät asiantuntijoita yhteen keskustelemaan monipaikkaisuudesta ja uuden työn mahdollisuuksista maaseudulla naisten näkökulmasta. Kumppanitorillamme puolestaan keskustelimme lisäksi HYVIS-hankkeen tiimoilta hyvästä elämästä kunnissa, feministisestä elinvoimapolitiikasta ja maaseutukuntien elinvoimasta.

Miten monipaikkaisia maaseudulle? -työpajassa keskusteltiin valtion, maakuntien, kuntien ja yritysten keinoista edistää monipaikkaista työtä ja asumista maaseudulla. Maaseudulla etätyötä voidaan edistää sekä houkuttelemalla monipaikkaisia etätyöläisiä että luomalla paikkariippumattomia työpaikkoja maaseutualueille. Laajakaistainfra on yksi merkittävä tekijä edistää monipaikkaisuutta, ja siksi sen täytyykin olla kunnossa. Työpajassa nousi esiin, että valtion tulisi tukea laajakaistarakentamista seuduilla, joilla se ei onnistu markkinavetoisesti sekä kunnissa, joilla on haasteita saada omarahoitusta kokoon. Lisäksi tarvitaan koottua tietoa etätyöskentelytiloista sekä vapaista liiketiloista ja asunnoista. Myös työnantajan asenteiden katsotaan vaikuttavan etätyön edistymiseen. Rohkeita kokeiluja odotetaan, joista esimerkkeinä annettiin etätyöseteli etätyöhubien verkostoon, erilaiset asumiskokeilut ja paikkariippumaton yrittäjyys sesonkimaisesti. Kokonaisuudessaan yhteisöllisyyden lisäämisen koetaan varmistavan uusien tulijoiden ja paikallisten yhteistyön sekä kaikkien mahdollisuuden osallistua alueen kehittämiseen.

Maaseudun naiset ja tietotyön mallit -työpajassa tarkasteltiin tietotyön sukupuolittumista ja pohdittiin, millaisia mahdollisuuksia naiset tarjoavat maaseudun tietotyölle ja tietotyö maaseudun naisille. Rasmus Aro esitteli UUTTU-hankkeen pohjalta naisten tietotyön tilannekuvaa maaseudulla. Havainnot osoittavat, että työelämän sukupuolittuminen Suomessa vaikuttaa myös maaseudun tietotalouteen: naisten osuus tietotyön tekijöistä on pieni, ja maaseudulla naisten osuus on vielä pienempi. Työpajassa keskusteltiin siitä, miten tietotalouden ja digitalisaation eteneminen hyödyttää maaseudun naisia, sillä tietotyön mahdollistama etätyö luo mahdollisuuksia työskennellä ja asua maaseudulla. Paikkariippumattoman naisyrittäjyyden tukeminen on yksi olennainen osa tietotalouden edistämistä maaseudulla sisäsyntyisesti. Tarvitaan myös erityisiä toimia, joilla naisyrittäjyyttä ja tietotalouteen liittyviä työpaikkoja voidaan luoda maaseudulla. Työpajassa nostettiin lisäksi esiin, että naisten, erityisesti nuorten naisten, tärkeys aluekehittämisen näkökulmasta tulisi huomioida eri ohjelmissa ja strategioissa.

Maaseutuparlamentin päätteeksi julkaistiin maaseutupoliittinen julkilausuma 2.0, johon on koottu yhteen keväällä 2021 käytyjen kymmenien Ideafestivaali-keskustelujen oivallukset, Maaseutuparlamentissa käydyt työpajakeskstelut ja Maaseudun nuoret tulevaisuuden tekijöinä -työryhmän näkemykset. Julkilausumassa tarkastellaan, mitä tulevaisuuden tekeminen maaseudulla edellyttää. 

Maaseutuparlamentti on yhteiskunnallinen maaseututapahtuma, joka on tarkoitettu kaikille maaseutujen tulevaisuuden kehittämisestä ja kansallisesta maaseutupolitiikasta kiinnostuneille. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään Nurmeksessa vuonna 2024.

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille