Mitä jos kahdenkymmenen vuoden kuluttua sinä ja suurin osa suomalaisista kotitalouksista ette omistaisi autoa? Auton sijaan liikkumistarpeet hoituisivat palveluna kuukausimaksulla. Vaikkapa sadan euron paketilla kuukaudessa saisit julkisen paikallisliikenteen lipun, yhteiskäyttöisen auton viikoksi, oikeuden käyttää citypyöriä ja muutaman kerran taksia. Äkkiseltään ajatus on suorastaan vallankumouksellinen. Tämä valtava muutos liikkumisen tavoissa ja ajatusmalleissa on kuitenkin käsillä, jos kuuntelee älyliikenteen asiantuntijoita. Auton omistaminen ei enää tulevaisuudessa välttämättä kannata taloudellisesti eikä se lisää liikkumisen mukavuutta. Taloussanomissa kirjoitettiin jo pari vuotta sitten “Tukholma-ilmiön” rantautumisesta Suomeen, jolloin yhä suurempi osa suurempien kaupunkien asukkaista ei enää edes hanki ajokorttia.
Tulevaisuudessa liikkuminen on palvelukokonaisuus. Eri kulkuvälineet kytkeytyvät toisiinsa saumattomasti ja toimivat yhdellä maksuvälineellä. Robottiautot tekevät ajokortista lähes tarpeettoman. Älykkyys liikenteessä kehittyy erilaisten kokeilujen kautta, joita pulpahtelee pintaan niin kotimaassa kuin maailmalla. Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen julisti Suomen avoimeksi tulevaisuuden liikenteen kokeilujen maaksi viime viikolla Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä ITS Europe 2014 -kongressissa. Tavoitetta tukee liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämä Liikennelabra-hanke, joka mahdollistaa älykkään liikenteen sovellusten testaamisen Suomessa. Samanaikaisesti ministeriö valmistelee tieliikennelakiin muutosta, joka sallisi mm. ilman kuljettajaa liikkuvat robottiautot rajatulla alueella yleisessä tieliikenteessä. Yhdysvalloissa Googlen automaattiautot ovat ajelleet jo pitkään. Göteborgissa taas UbiGo -palvelukokeilussa on selvitetty, miten liikkumisen Spotify saataisiin toimimaan. Kokeilu on ollut menestys.
Kokeiluihin kannustamisen lisäksi Suomessa pohditaan parhaillaan myös laajaa kehityskuvaa aluerakenteelle ja liikennejärjestelmälle. Valtioneuvoston toimeksiannosta käynnistetyn ALLI-projektin valtakunnallinen visio valmistuu vielä tämän vuoden puolella. Vision piirtäjien tehtävä ei ole helppo. Suomessa etäisyydet ovat pitkiä. Julkinen talous on vaikeuksissa ja tuetuista kuljetuksista pitäisi säästää, vaikka kustannukset ovat kasvussa. Ratkaisuihin tarvitaan kirjaimellisesti älliä.
Aluerakenteessa ja liikennejärjestelmässä keskeisessä roolissa ovat kehityskäytävät. Kehityskäytävissä on kasvuvoimaa – näin uskotaan eurooppalaisessa aluekehittämisessä. Isojen kaupunkiseutujen väliset kasvuvyöhykkeet, vyöhykkeen varrella olevat pienemmät kaupunkiseudut ja vyöhykkeisiin kytkeytyvät alueet muodostavat Euroopan sykkivän verisuoniston. Tämän verisuoniston muodostaman eliön kasvukunnosta ja älykkyyden lisäämisestä on tullut ratkaiseva kysymys. Suomen kasvukäytävän tukiranka Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välillä on tarttunut toimeen kovalla sykkeellä. Myös MDI on mukana pohtimassa, millaisin askelin kehitystyössä edetään. Jälleen kerran saa ilahtua siitä, kuinka innostavia töitä saa olla tekemässä! Suomen kasvukäytävää ja sen älyä kasvatetaan vauhdilla – oletko valmis muutokseen?