Kevään aikana hyvän elämän jäljillä HYVIS-hankkeessa

Talven ja kevään mittaa HYVIS-hankkeessa on kokoonnuttu yhteen webinaarien merkeissä. Hankkeessa tavoitteena on nostaa huomion keskipisteeseen siirtyminen kestävään yhteiskuntaan ja toimijuus: miten muutos toteutetaan niin, että samalla edistetään asukkaiden hyvinvointia sekä yhteisöjen ja yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on monipuolistaa keskustelua supistumisesta ja erityisesti mittareista liittyen supistuvien alueiden tulevaisuuteen. Hankkeen avulla halutaan tarjota välineitä vaikuttavalle vuoropuhelulle. 

Maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä hyvinvointijohtaminen webinaarien keskiössä

Helmikuussa webinaarin ohjelma kytkeytyi valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä kestävään yhteiskuntaan siirtymiseen. Webinaarin osallistujat kuulivat kolme asiantuntijapuheenvuoroa, joiden lopuksi oli vielä varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Teemu Makkonen Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatiasta esitteli SOMA-hanketta, jossa tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisen kuvan maaseutualueiden taloudellisesta kasvupotentiaalista, elinvoimasta ja kestävästä kehityksestä sekä selvittää, miten väestöltään vähenevillä maaseutualueilla on vastattu haasteisiin. Hannele Tiitto Pirkanmaan liitosta avasi Pirkanmaan ekososiaalisen kestävyyden mittariston kehittämisen vaiheita. Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen esitteli kokemuksellisen hyvinvointikyselyn sisältöä ja toteutusta Pohjois-Savossa. Kokemuksellista hyvinvointikyselyä on tavoitteena hyödyntää esimerkiksi osana alueellista hyvinvointikertomusta. 

Viime viikolla HYVIS-webinaarissa puolestaan paneuduttiin kuntien hyvinvointijohtamisen maailmaan. Ville Nieminen Kuntaliitosta avasti SOWELLUS-hankkeen analyysin pohjalta, miltä hyvinvointi näyttää hyvinvointikertomuksissa. SOWELLUS-hankkeen analyysin perusteella indikaattoreista hyödynnetään suurelta osin niitä, jotka sähköisen hyvinvointikertomuksen työkalu antaa kertomuksen pohjaksi. Lisäksi Suomesta näyttäisi puuttuvan kotimaiset yhtenäiset indikaattorit, joilla mitata sosiaalista hyvinvointia tai hyvinvointia ylipäänsä. Niemisen mukaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen onkin monitoimijainen haaste, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tarve korostuu. 

MDI:n asiantuntija Henrika Ruokonen avasi hyvinvoinnin ja hyvän elämän mittaamisen monimutkaisuutta, sillä ei ole löydettävissä yleisesti hyväksyttyä määritelmää siitä, mitä niillä tarkoitetaan. Hyvinvointi ja hyvä elämä ovat moniulotteisia, joita ei voida mitata yhdellä mittarilla. Jos hyvää elämää halutaan mitata, on sen mittaroinnin eteen nähtävä vaivaa. Hyvän elämän parhaiten tavoittavat mittarit ovatkin kokemuksellisia, mutta haastavimpia saavutettavuudeltaan. HYVIS-indeksiä kootaan parhaillaan ja sitä testataan kevään kuluessa. Tavoitteena on saada myös pilotin tulokset käyttöön kevään aikana. 

Hyvän elämän elementtejä kumppanikunnissa

HYVIS-hankkeen kumppanikuntien somekampanja on ollut käynnissä keväällä 2021. Kevään aikana on näytetty, millaisia hyvän elämän elementtejä hankkeen kumppanikunnista eri puolilta Suomea löytyy. Kumppanikuntien hyvän elämän elementeissä näkyy muun muassa luonto, yhteisöllisyys, turvallisuus ja kestävyys. Esimerkiksi Mäntsälässä on runsaasti yhdistyksiä ja vireitä kyliä, ja hyvän elämän katsotaankin liittyvän osaksi kylien yhteisöllisyyttä. Lapinjärvellä puolestaan hyvää elämää rakennetaan kestävästi, josta konkreettisena esimerkkinä on Husulanmäelle puurakentamisen periaattein rakentuva yhteisöllisen asumisen moderni pientaloalue. 

Kaikkiin julkaisuihin voi tutustua tarkemmin Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa ja LinkedInissä sekä hanke-sivuilla

Tulossa toukokuinen vaalipaneeli HYVIS-teemalla

Seuraavaksi hankkeen tiimoilta kokoonnutaan toukokuiseen vaalipaneeliwebinaariin, jossa keskustelemassa on kuntavaaliehdokkaita HYVIS-kunnista. Webinaarissa keskustellaan muun muassa siitä, millä edellytyksillä hyvää elämää ja sosiaalista kestävyyttä kunnissa viedään eteenpäin. Webinaari järjestetään 19.5. klo 8.30-10.00 Zoomissa. Webinaariin voi ilmoittautua täältä

Hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.

Lisätietoja

Kaisa Lähteenmäki-Smith, johtava asiantuntija, MDI
kaisa.lahteenmaki-smith@mdi.fi
050 513 4810

 

Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosana on viime vuoden tasolla – tutustu kuntakyselyn ensimmäisiin tuloksiin!

Kuntien ja maakuntien elinvoimapolitiikalle annettiin tuoreimmassa kuntakyselyssä hieman korkeammat arvosanat kuin vuonna 2021. Arvio seudullisista ja ylimaakunnallisista elinvoimatoimista oli puolestaan viime vuoden tasolla. Kunnan omat toimet elinvoiman vahvistamiseksi on jälleen arvioitu korkeammalle kuin alueelliset elinvoimatoimet.

Lue lisää Elinvoimapolitiikan kokonaisarvosana on viime vuoden tasolla – tutustu kuntakyselyn ensimmäisiin tuloksiin!

Kestävä vihreä siirtymä saavutetaan panostamalla TKI-kentän moninaisuuteen – AGDA-hanke jatkaa teeman parissa

AGDA on Pohjoismaisen tasa-arvorahaston (NIKK) rahoittama kehittämishanke, joka sai virallisen starttinsa viime marraskuun alussa. Hankkeessa pureudutaan diversiteetin ja inkluusion mahdollisuuksiin TKI-kentällä, etenkin vihreän siirtymän teemaan liittyen.

Lue lisää Kestävä vihreä siirtymä saavutetaan panostamalla TKI-kentän moninaisuuteen – AGDA-hanke jatkaa teeman parissa

Työtä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi yhdessä monialaisen asiakaskunnan kanssa 

MDI Public Oy siirtyy vuoden 2023 alusta FCG Consulting Groupin tytäryhtiöksi. Tämä on pieni muutos suhteessa suurempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka liittyvät lainsäädännön ja palvelurakenteiden uudistuksiin. Voi siis todeta, että vain muutos on pysyvää. Toisaalta tietyt ilmiöt eivät muutu ja organisaatioiden tavoitteena oleva kestävä kehittäminen jatkuu.

Lue lisää Työtä hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi yhdessä monialaisen asiakaskunnan kanssa