Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Ihmiset viettävät aikaa kodassa nuotion ympärillä.

Kokeilumallit voisivat toimia elinvoiman kehittämisen ja osallisuuden vahvistamisen välineenä

Selvityksen mukaan japanilaisen kotiseutulahjoittamisen varaan ideoitua toimintaa voidaan jossain määrin toteuttaa olemassa olevan lainsäädännön puitteissa ja jo olemassa olevia toimijoita ja toimintamalleja hyödyntämällä. Kyse on ennen muuta oikeiden toimijoiden, toimijaryhmien ja työvälineiden tunnistamisesta ja mobilisoinnista. Huomionarvoista on, että rahan lisäksi kotiseutulahjoittaminen voisi olla myös osaamisen ja verkostopääoman tuomista yhteisesti jaettavaksi, esimerkiksi monet kausiasukkaat ja vierailijat olisivat motivoituneita tuomaan osaamistaan paikallisen kehittämisen käyttöön.

Kuten selvityksestä huomataan, suomalaisilla on suuri into tukea koti- ja vapaa-ajan seutuja, ja muita alueita, joihin on muodostunut merkityksellinen side. Tämä on voimavara, jonka tunnistaminen on tärkeää, ja jota tulee ehdottomasti hyödyntää tulevaisuudessa.

Johanna Ojala-Niemelä, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän varapuheenjohtaja

Japanin kotiseutulahjoitusmallin inspiroimien toimintamallien kokeilu voi Suomessakin toimia sytykkeenä systeemisemmän muutoksen syntymiselle ja käynnistymiselle etenkin nyt kun kunnat ovat uuden edessä hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tässä selvitystyössä ideoidut ehdotukset on muotoiltu siten, että niiden toteuttaminen ei edellytä merkittäviä lainsäädännöllisiä uudistuksia.

Nyt valmistunut selvitys tarjoaa meille arvokasta tietoa maaseutualueiden elinvoiman tukemisesta vapaaehtoisuuden keinoin. Luodut kokeilumallit ovat esimerkki hienosta ennakkoluulottomasta ajattelusta, joka nostaa esiin paikalliset vahvuudet ja olosuhteet.

Hanna Huttunen, harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja

Vaihtoehtoiset mallit kokeilujen pohjaksi

  1. Kotiseuturahoitus vastikkeellisena joukkorahoitusmallina
  2. Kotiseuturahoitus vastikkeettomana joukkorahoitusmallina
  3. Kannatuskuntalaisuus

Jokaisessa kokeilussa tavoitteena olisi rakentaa ja testata käytännössä toimintamallia, jonka pohjalta kotiseutulahjoitusjärjestelmä voisi toimia. Kokeilujen avulla voitaisiin testata, millainen kannustinjärjestelmä mahdollisesti rakentuisi ja voisiko se toimia (ilman verovähennysoikeutta) Suomessa, kiinnostuisivatko kansalaiset ja yritykset malliin osallistumisesta sekä miten malli soveltuisi erilaisiin kuntiin ja toimintaympäristöihin. Olennaisena osana kokeilua olisi myös mahdollisen olemassa olevan toimijakentän kartoittaminen sekä viestinnän ja markkinoinnin näkökulmat.

Se, mikä voisi olla toimiva Suomen malli, selviää vain rohkeasti kokeilemalla ja kehittämällä. Kannattaa lähteä liikkeelle niistä motivaatioista ja ajureista, jotka on jo tiedossa, jotta syntyisi Japanin tapainen “kaikki voittaa” -tilanne.

Kaisa Lähteenmäki-Smith, projektipäällikkö

Japanissa kotiseutulahjoitusmalli on muovautunut ajan saatossa

Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä on ainutlaatuinen esimerkki valtakunnallisesta toimivasta monitoimijaisesta asetelmasta. Vuosien saatossa nykymuotoonsa kehittynyttä ja edelleen jatkuvasti uudelleen muovautuvaa Furusato Nozein tarinaa voidaan pitää omintakeisena ja ainutlaatuisena yhdistelmänä alustatalouden ja kooltaan merkittävän markkinan hyödyntämistä, poliittista kontekstia, joukkoliikettä, polkuriippuvuutta ja onnekkaiden yhteensattumien summaa, eikä se siten ole suunnitellusti toistettavissa.

Japanin mallin inspiroima kokeilu voisi kuitenkin tukea myös Suomessa erityisesti pienempien kuntien ja maaseutumaisten alueiden elinvoimaa. Kotiseutulahjoittamisen tapainen, vapaaehtoisuuteen perustuva toimintamalli voisi myös olla yksi tapa vahvistaa paikallista osallisuus- ja elinvoimatyötä monipaikkaisuuden ja paikkariippumattomuuden olosuhteissa, joissa on tärkeää löytää myönteisiä keinoja tukea ihmisten monitasoista identiteetin muodostusta sekä kaupungin ja maaseudun kaksisuuntaista ymmärrystä.

Harvaan asuttujen (HAMA) alueiden parlamentaarisen työryhmän tilaaman selvityksen toteutti MDI yhdessä Mesenaatti.me:n Pauliina Seppälän ja Petteri Niskasen sekä Tampereen yliopiston dosentti Ari-Veikko Anttiroikon ja Japanin asiantuntijana toimineen Ikuie Nakayama kanssa.

Materiaalit

Hankesivu

Lisätietoa hankkeesta

Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI, etunimi.sukunimi@mdi.fi, 050 513 4810

Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, +358 295 162 442

Puheenjohtaja Hanna Huttunen, Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmä, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 09 432 3077

Viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskustoiminnan konseptointi -raportti valmistui oikeusministeriölle

Viharikosten ja vihatekojen ilmiö on monimuotoinen, ja siihen pureutuminen edellyttää yhteisiä toimia monilta eri yhteiskunnan osa-alueilta. Oikeusministeriö on kuluvalla hallituskaudella…

Lue lisää Viharikosten ja syrjinnän vastaisen työn osaamiskeskustoiminnan konseptointi -raportti valmistui oikeusministeriölle

Elinvoimaiset yhteisöt, mitä ne ovat? Tarina MDI Akatemian matkasta vuodelta 2022

MDI Akatemian vuoden 2022 teemana oli Elinvoimaiset yhteisöt ja uusi työ. Teemaa lähestyttiin sekä innovaatioleirin, aluekehittämisen tietopohjaan ja ilmiöihin pureutuneen webinaarin, elinvoiman monia muotoja ja eteläpohjalaisia yhteisöllisyyden esimerkkejä valaisseen Seinäjoen opintomatkan kautta.

Lue lisää Elinvoimaiset yhteisöt, mitä ne ovat? Tarina MDI Akatemian matkasta vuodelta 2022