Janne Antikainen: Suuri kuva tuhansista pienistä

Tänä vuonna monessa paikassa katsotaan kauas tulevaisuuteen. Tulevien vuosikymmenten kunta- ja palvelurakenteesta vedetään linjat tämän vuoden aikana. Aluekehityksen keskeiset toimijat, erityisesti maakuntien liitot, valmistelevat strategioita ja ohjelmia 2014 alkavalle kaudelle, jolloin sekä kansallisessa että EU-kehittämisessä käynnistyy uusi kausi. Strategista kumppanuutta valtion aluehallinnon kanssa tiivistetään. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa ELYillä on rahat ja liitoilla näkemys siitä mihin niitä kannattaisi käyttää. Kombinaatiota on parhaimmillaan lyömätöntä strategista kehittämistä, jossa yhdistyy kansainvälinen, kansallinen, alueellinen ja paikallinen kehittäminen.

Tulevaisuuteen katsoessa kannattaa pitää mielessä, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tulevaisuuskuvaa. Tulevaisuus muodostuu tuhansista erilaisista mahdollisuuksista. Siksi tulevaisuuteen on katsottava laajalla joukolla, yhdessä, useita erilaisia polkuja ja trendejä hahmottaen. Visio kehittämisestä on kuitenkin oltava. Näköalattomuus ja peruutuspeiliin katsominen ovat monen organisaation kompastuskiviä. Visio ei ole kompromissi, siinäkin voi olla jännitettä. Nyt seurataan niitä, joilla on näkemystä ja uskallusta tarttua tulevaisuuden tekemiseen. Menneisyydestä on ainakin opittu, että tulevaisuus muuttuu jatkuvasti. Tulevaisuuden kuvan pitää mahdollistaa muuttuminen notkeasti ja nopeasti.

Alueiden välinen kilpailu muuttuu nyt 2010-luvulla talousalueiden välisestä kilpailusta alueallianssien väliseksi kilpailuksi. Alueet tulevat laajenemaan yhä suuremmiksi käytäväksi ja verkostoiksi, ja kilpailu käydään niiden välillä. Yhtäältä verkostoitumisessa ei maantieteellä ole mitään väliä, eli kumppaneita voi löytyä mistä päin Suomea tai maailmaa hyvänsä. Toisaalta paikattomuus korostaa paikallisuutta. Kun ihmisillä ja yrityksillä on vapaus valita paikkansa, on elinympäristön laadulla ja viihtyvyydellä kasvava merkitys. Ihmiset menevät sinne missä on hyvä olla. Ihmiset eivät mene sinne minne suunnitellaan, ne menevät sinne missä on mahdollisuuksia työhön ja hyvään elämään, sinne missä on hyvä olla. Nämä paikat päätetään asumisen, työn, palveluiden ja harrastamisen yhtälöstä. Samalla kun Suomessa rakennetaan suurempia kuntia, olisi niiden sisältä löydettävä kymmeniä paikallisia solmukohtia, jotka toimivat uuden kasvun ja hyvän elämän ympäristöinä. Suuri kuva muodostuu tuhansista pienistä ja tärkeistä tarinoista.

Kysy lisää

Janne Antikainen

Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia?

Etätyön ja paikkariippumattoman työn yleistymisen myötä odotukset tietotyön yleistymisestä maaseudulla ovat myös kasvaneet. Hypoteesinä on ollut se, että jos tietotyötä voi tehdä mistä tahansa, ihmiset siirtyvät maaseudulle.

Käytännössä tämä hypoteesi ei kuitenkaan ole toteutunut, ainakaan vielä. Vaikka korona-aika onkin muuttanut maan sisäistä muuttoliikettä, kaikki kunnat ja maaseudut eivät ole tästä hyötyneet yhtäläisesti. Erityisesti keskisuuret kaupungit ja kaupunkien kehyskunnat ovat saaneet runsaasti muuttovoittoa. Myös Lappi on saanut uusia asukkaita. Harvaan asuttu maaseutu ja ydinmaaseutu eivät ole hyötyneet muuttoliikkeestä samassa mittakaavassa, vaikka yksittäisiä tarinoita riittääkin eri puolilta maata.

Lue lisää Blogi: Naisten tietotyö maaseudulla – utopiaa, unelmaa vai toteutumatonta potentiaalia?