HYVIS-hankkeen vaalipaneelissa keskusteltiin hyvästä elämästä kunnissa – huoneentaulu kokoaa muistilistan tulevan vaalikauden kuntapäättäjille

HYVIS-hankkeen vaalipaneeli 19.5. kokosi eri puolueiden edustajia keskustelemaan alueellisesta eriytymisestä, hyvän elämän seuraamisesta, monipaikkaisuudesta sekä kansalaisyhteiskunnan merkityksestä. Paneelikeskusteluun oli kutsuttu keskustelijoita kaikista kymmenestä HYVIS-kumppanikunnasta ja kahdeksasta viime kuntavaalien isoimmasta puolueesta.

Lopulta kutsuun tarttui seitsemän kuntavaaliehdokasta, jotka edustivat monipuolisesti HYVIS-hankkeen kumppanikuntia ja puolueita (keskusta, kokoomus, perussuomalaiset, vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit, sdp). Vaalipaneelikeskustelussa korostuivat osallisuus, yhteistyö ja odotukset valtion suuntaan. Panelistit vastasivat neljään kysymykseen, jotka liittyivät HYVIS-hankkeen käsittelemiin teemoihin.

Pelkkä kuntapolitiikka ei riitä vaikuttamaan alueellisen eriytymisen haasteeseen

Alueelliseen eriytymiseen ja siihen vastaamiseen liittyvässä keskustelussa nousi vahvasti esiin näkemys valtion merkittävästä roolista aluerakennetta määrittävänä toimijana. Kolmessa puheenvuorossa käytettiin esimerkkinä koulutusmahdollisuuksia, joiden muotoutumisen taustalla vaikuttavat erityisen vahvasti valtion investointipäätökset. Panelistit kuvasivat koulutusjärjestelmän rakennetta hierarkkiseksi ja alueellisesti keskittyneeksi. Esimerkiksi yliopistojen sijainnit ovat määritelleet ja tulevat jatkossakin määrittelemään aluekehitystä merkittävästi.

“On selvää, että jos alueella on yliopisto, kaupunki menestyy yleensä hyvin. “

Kahdessa puheenvuorossa käsiteltiin työvoimapulan eri ulottuvuuksia. Vaikka kyse ei ole Suomen suurimmista kaupungeista, saattaa työnantajilla olla vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Syiksi panelistit nostivat ammattialojen sukupuolisegregaatiota, joka vaikuttaa perheiden sijoittumispäätöksiin, sekä virheellisiä mielikuvia pienten ja keskisuurten kaupunkien todellisuudesta.

Myös liikenneyhteyksiä koskevassa keskustelussa valtion merkitys nousi esiin – erityisesti pendelöinnin ja toimivien ratayhteyksien merkitys keskuskaupunkien ulkopuolisille alueille korostui puheenvuoroissa. Tällöin on kyse niin mittavista investoinneista, että  kunnat yksinään eivät kykene asiaan vaikuttamaan.

Aktiivinen vaikuttamis- ja verkostoitumistyö katsottiin kuntien mahdollisuudeksi. Keskustelijat pitivät erityisesti suhdetta maakuntakeskukseen tärkeänä. Tämä korostaa vuorovaikutus- ja viestintätaitojen sekä systeemitason hahmottamisen merkitystä osana kuntapäättäjien arkea.

“Yhteistyö maakuntakeskukseen on erityisen tärkeää. Olennaista on verkostot, ja miten niitä käytetään.”

Hyvä elämä ja kokemuksellinen hyvinvointi

Ehdokkaat antoivat painoarvoa ihmisen omalle tulkinnalle hyvän elämän kokemuksesta. Tätä peilattiin esimerkiksi sairastavuuteen: vaikka ihmisellä olisi sairauksia, voi silti kokea hyvää elämää. Kumppanikunnissa kokemustiedon keräämiseen käytetään esimerkiksi kuntalaiskyselyjä ja toisaalta myös suoraa kuulemista. Yhdessä puheenvuorossa tämä nähtiin olennaisena osana luottamushenkilön tehtävää:

“Ja kaikki me luottamushenkilöt ollaan kuntalaisia. Ja kaikki se palaute mitä saadaan kuntalaisilta on sitä seurantaa – –.”

Kaksi puhujaa nosti esiin myös osallisuuden käsitteen, mitä voi kuitenkin pitää yhtenä hyvän elämän kokemuksen osatekijänä. Käytännössä hyvän elämän, tai hallinnollisin termein hyvinvoinnin, seuranta kytkeytyy kuitenkin monesti hyvinvointikertomuksiin, mikä tuli myös keskustelussa esiin. Yhdessä kumppanikunnassa kokonaisuuteen oli lisätty myös turvallisuuden näkökulma, ja kuntaedustaja käyttikin termiä hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuussuunnitelma.

Tämä korostaa useassa puheenvuorossa esitettyä havaintoa siitä, että hyvän elämän seurantaa on vaikea typistää vain yhteen mittariin. Mittareiden tulee olla monipuolisia ja sisältää sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Hallitsevat mittarit ovat kuitenkin edelleen talouteen ja työllisyyteen painottuvia.

Monipaikkaisuus näkyy toiveena muuttaa vapaa-ajan asunto varsinaiseksi asunnoksi

Monipaikkaisuuden käytännön ilmentymä useissa kunnissa on vapaa-ajan asujien toive muuttaa asuntonsa varsinaiseksi asunnoksi. Lähes kaikissa kumppanikunnissa on tarkasteltu ja selvitetty tähän liittyviä mahdollisuuksia ja esteitä. Tämä keskustelu avaa oven laajemmille rakenteellisille kysymyksille, joiden lisäksi monipaikkaisuuteen liittyy myös arjen ja elämän sujuvuuteen vaikuttavia piirteitä.

Kolmessa puheenvuorossa pohdittiin, mitä monipaikkaisuuskehitys tarkoittaa jatkossa verotusoikeuden näkökulmasta. Kaksoiskuntalaisuuteen ei ole toistaseksi valtiovallan suunnalla innostuttu, mutta valtiollista valmistelua ja selvitystyötä kuitenkin edelleen toivotaan. Tulonäkökulmaan kiteytyy väestön runsaan liikkuvuuden ristiriitaisuus: kesä- ja vapaa-ajan asukkaat sekä sesonkityöläiset elävöittävät useita kuntia rajattuna aikana vuodesta, mutta kuntien hallinnolliset rakenteet edustavat ajatusta staattisesta veronmaksajien ja palveluja tarvitsevien joukosta. Kuntahallinnon rakenteet ja rahoitusratkaisut eivät aina vastaa kunnissa koettuihin tarpeisiin. Osa-aikaisten asukkaiden osallisuutta mökki- tai sesonkityökunnissa voisi myös lisätä.

“Yksi kehittämistapa voisi olla jonkinlainen monipaikkaisuusraati, tai mökkiläisraati. Että jutellaan ihmisten kanssa, jotka viettävät paljon aikaa mutta eivät vielä asu.”

Koronakriisin myötä myös etätyön painoarvo on kasvanut. Yhdessä kumppanikunnassa on ollut käynnissä projekti, jossa tarjotaan etätyötiloja ilmaiseksi käyttöön. Toinen panelisti totesi, että vanhoja kunnantaloja ja valtion virastotaloja voisi muuttaa etätyön hubeiksi, joissa on hyvät puitteet tehdä töitä ja jonne voisi tulla esimerkiksi kakkosasunnolta tekemään töitä. Etätyön näkökulmasta haastavaa on kuitenkin nettiyhteyksien rajallinen toimivuus monissa osissa Suomea.

HYVIS-huoneentaulu kokoaa muistilistan hyvän elämän tukemiseksi

Kokosimme paneelikeskustelun ja HYVIS-dialogien pohjalta kuntavaalien alla huoneentaulun ehdokkaille, yhdistystoimijoille ja kuntien strategiatyötä tekeville hyvän elämän ja monipuolisen elinvoiman edellytyksien vahvistamisen tueksi. HYVIS-dialogit ovat koonneet yhteiseen keskusteluun paikallisia yhteisöjä, yhdistyksiä ja kylätoimijoita hankkeen aikana.

Tutustu alla olevaan huoneentauluun.

Havainnekuva julisteesta: "Hyvän elämän kunta — huoneentaulu päättäjälle"
Huoneentaulussa kahdeksan kohdan muistilista valmiina printattavaksi jokaisen kuntapäättäjän seinälle. (PDF, 0,3 Mt)

MDI mukana analysoimassa rakennemuutostyökaluja Suomessa

MDI oli mukana toteuttamassa selvitystä Suomessa käytössä olleista rakennemuutostyökaluista, joista raportissa erityisesti tarkastellaan äkilliseen rakennemuutokseen reagointia (ÄRM), alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) ennakoivan rakennemuutoksen toimia (ERM ja Silta-sopimuksia). Raportissa kuvataan suomalaisten työkalujen kehitystä ja ominaisuuksia sekä esitellään arvioinneista saatuja kokemuksia. Tarkemman tapaustutkimuksen kohteena oli Kainuussa tapahtunut UPM:n Kymmenen rakennemuutos.

Lue lisää MDI mukana analysoimassa rakennemuutostyökaluja Suomessa

Kulttuurisuunnitelmassa korostuvat lapset ja nuoret, tilakysymykset sekä kulttuurinen elinvoima – MDI tukemassa Jyväskylän kulttuurisuunnitelman laadintaa

MDI tuki Jyväskylän kaupunkia kulttuurisuunnitelman laadinnassa. Työssä laadittu kulttuurisuunnitelma toimii Jyväskylän kaupunkistrategian vankkana sisaruksena.

Lue lisää Kulttuurisuunnitelmassa korostuvat lapset ja nuoret, tilakysymykset sekä kulttuurinen elinvoima – MDI tukemassa Jyväskylän kulttuurisuunnitelman laadintaa