Blogi: Sukupuolten tasa-arvo tänään johtaa kestävään huomiseen, myös alueilla

Tänä vuonna 8. maaliskuuta vietettävän Kansainvälisen naistenpäivän teema on ”Gender equality today for a sustainable tomorrow”, eli ”sukupuolten tasa-arvoa tänään kestävän huomisen puolesta”. Teemalla nostetaan esiin naisten ja tyttöjen merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, sen hillitsemisessä ja ilmastonmuutokseen reagoimisessa sekä kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa kaikille. Naiset muutosvoimana nostaa myös esille viime vuosien julkisen sektorin kehittämisen kestosuosikin ja kuuman perunan eli vaikuttavuuden.  Vaikuttavuus on yksi syy sille, miksi naisnäkökulma on olennainen myös alueiden kehityksessä. Feministinen elinvoimapolitiikka murtaa totuttuja jäsennyksiä siitä, mitkä ovat aluepolitiikan, aluekehittämisen ja elinkeinopolitiikan kysymyksiä ja toimintavälineitä. Se nostaa esiin sukupuolen aluekehitykselle merkityksellisenä ilmiönä. MDI:lle feministinen elinvoimapolitiikka on aluekehittämisen ilmiökentän, mutta myös arvoperustan laajentamista.

Tasa-arvo on vaikuttavuusteko myös elinvoimapolitiikassa

Vaikuttavuusnäkökulmasta elinvoimapolitiikan naisnäkökulmassa ei ole kyse sukupuolen suosimisesta toisen kustannuksella tai edes vaaleanpunaisten feministisen politiikan lasien ottamista nenälle, vaan sen tunnistamista, että yhteiskunnallisella kehityksellä ja sen rakenteilla ja reunaehdoilla on aina sukupuolinäkökulmansa ja tilanteen muutosmahdollisuudet piilevät vaikuttavuudessa.

Vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen muutoksen näkökulmasta ei ole syytä ihmetellä sitä, miksi naiset nostetaan aluekehityksen keskiöön, vaan enemmänkin sitä, miksi heitä ei ole tunnistettu olennaiseksi ryhmäksi jo aiemmin. Työllisyyden, yrittäjyyden ja koulutuksen kaltaiset aluekehityksen perusilmiöt ja reunaehdot ovat voimakkaasti eriytyneet eri ihmisryhmien ja myös sukupuolten mukaan. Esimerkiksi yrittäjistä 33 % on naisia (Tilastokeskus 2022), suomalaisten koulutusalojen eriytyminen sukupuolen mukaan on yksi Euroopan voimakkaimmista ja erityisesti tietotyö on voimakkaasti jakautunutta (Aro et al. 2021). Koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus eli segregaatio vaikeuttaa yksilöiden valintoja, jäykistää työmarkkinoita ja vaikeuttaa työvoiman kohtaantoa (THL 2022). Tältä pohjalta sukupuoli on hyvinkin merkityksellinen näkökulma aluekehittämiseen.

Aluekehittämisen kentällä sukupuolittuneisuuden tunnistamisen taustalla keskeisin poliittinen diskurssi tuntuu liittyvän sanoitukseen tasapainoisesta väestörakenteesta ja sen suhteesta syntyvyyteen. Tästä näkökulmasta vaikuttavuusperusteista näkökulmaa voisi nimittää naisnäkökulmaksi aluepolitiikkaan. Naistyypillisten alojen ja naisten korkeasti koulutettujen ammattien arvostusta elinkeinorakenteessa ja alueiden elinvoimassa, naisten vaikuttamismahdollisuuksia tai aluekehittämisen arvoperustan haastamista se ei vielä ole. Siksi se ei vielä ole feminististä elinvoimapolitiikkaa, vaan elinvoimapolitiikan asteittaista herkistymistä sukupuolelle ja muunkinlaiselle moninaisuudelle.

Feministinen elinvoimapolitiikka arvoperustan muutoksena

Feministinen elinvoimapolitiikka kyseenalaistaa aluekehittämisen perusteita. Tarkasteluun nousee se, mitä inhimillistä toimeliaisuutta ja taloutta palvelevat tehtävät ovat, miten niitä arvotetaan ja arvostetaan. Tähän liittyy tiiviisti myös feministinen talouspolitiikka, jonka vanaveteen feministinen elinvoimapolitiikka asettuu. Feministinen talouden tutkimus antaa elinvoimapolitiikalle kaksi näkökulmaa: toisaalta talouden ymmärtämisen sukupuolittuneena järjestelmänä sekä toiseksi uusintavan ja tuottavan työn osuuden talouden kokonaisuudessa. (Elomäki & Ylöstalo 2021).

Talouden ymmärtäminen sukupuolittuneena järjestelmänä sisältää mm. koulutuksen ja työelämän horisontaalisen (eri aloille sijoittuminen) ja vertikaalisen (eri asemiin sijoittuminen) vaikutuksen aluetalouden rakenteisiin, työllisyyteen ja ihmisten sijoittumispäätöksiin. Se haastaa myös tunnistamaan tukien ja ohjauskeinojen kohdistumisen erityisesti miesenemmistöisiin aloihin ja siten myös elinvoimapolitiikan ohjauskeinojen vaikutukset segregaation ylläpitämisessä. Käytännössä tukemalla alkutuotantoa, teollisuutta ja teknologiaa, tuemme pitkälti miesten työllisyyttä. Jos tuemme koulutuksen, yhteiskunnallisten alojen ja sosiaali- ja terveysalojen työllisyyttä, tuemme naisten työmarkkinoita. Ja jos puramme näitä sukupuolittuneita tottumuksia, parannamme kaikenlaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä ja toimia yhteiskunnassa itselleen sopivalla tavalla.

Markku Sotarauta (2015) on määrittänyt aluekehityksen toiminnaksi, jossa yksi tai useampi toimija puuttuu tietyn aluekokonaisuuden kehityksen kulkuun omista arvolähtökohdistaan käsin. Feministisen elinvoimapolitiikan tulevaisuus riippuu siitä, miten talouden sukupuolittuneisuus nousee yhteiskunnan kehittämisen agendalle. Aluekehittämiselle ja sen keinovalikoimalle tämä tuskin on ongelma. Muutosjoustavuutta ja sopeutumista on aina löytynyt, aluekehittämisen historian aalloissa huomiota on kiinnitetty eri asioihin ja löydetty niihin sopivat välineet.

Feministinen aalto voisi olla laajentava aalto tässä kehityksessä. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi naistyypillisten alojen arvon tunnistamista osana arvonluontia ja yhteiskunnan toimivuutta, palkallisen ja palkattoman hoivan tunnistamista talouden kestävyydelle olennaiseksi piirteeksi sekä sukupuolittuneiden ja intersektionaalisten eriarvoisuuksien tunnistamista ja purkamista alueiden kehityksen esteiden purkamiseksi.

MDI:lle feministisen elinvoimapolitiikan esille nostaminen ja esillä pitäminen on ollut tietoinen valinta, jolla on sekä naisnäkökulman että feministisen näkökulman piirteitä. Meidän on vaikea kuvitella tulevaisuutta, jossa naisnäkökulma voisi jäädä tunnistamatta ja jossa feministisellä otteella ei olisi kasvavaa merkitystä. Feministinen elinvoimapolitiikka vahvistuu, kun sitä vahvistetaan yhteiskunnan puolilla, se on laajassa merkityksessä osa muutosta ja siirtymää kestävyyteen ja sen on muutosvoima, joka on otettava huomioon. Ei ainoastaan naistenpäivänä, vaan kaikkina päivinä.

Lähteet

Aro, R., Kangas, E., Manu, S., Rannanpää, S. ja Siltanen, K. (2021) Tilastokatsaus naisten tietotyöstä maaseudulla. Helsinki: MDI.

Elomäki, A. & Ylöstalo, H. (2021). ”Feministisempää poliittisen talouden tutkimusta”. Poliittinen Talous, 8(1). https://doi.org/10.51810/pt.101636.

Sotarauta, M. (2015). Aluekehittämisen kehityskaari Suomessa ja peruskäsitteet. 215-230. Teoksessa Karppi, I. (toim.) Governance: Hallinnan uusia ulottuvuuksia. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu; Tampere.

THL (2022). Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio.

Tilastokeskus (2022). Kansainvälisen naistenpäivän tietopaketti 2022.