Blogi: Reilua tukea opiskeluun ja elämään

Keväällä uutisoitiin etenkin toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten vaikeuksista selvitä arjessa etäopetuksen ja sosiaalisten verkostojen kaventumisen vuoksi. Nyt syksyn tullen moni nuori aloittaa uudet opinnot, ja tulevaisuus näyttää valoisammalta myös lähiopiskelun käynnistymisen myötä. 

Kaikilla asiat eivät kuitenkaan etene suunnitellusti. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 5,9 % keskeytti opintonsa eikä jatkanut missään tutkintoon johtavassa koulutuksessa lukuvuonna 2018–2019. Tavallisinta keskeyttäminen on ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa, jossa opinnot keskeytti 9,4 % nuorista ja ammattikorkeakoulutuksessa 7,5 % (Koulutuksen keskeyttäminen, Tilastokeskus). 

Nuorisotakuun kaksi puolta

Nuorisotakuu on merkittävä kansallinen työkalu, jolla pyritään edistämään nuorten nopeaa opintopolkujen rakentumista, työllistymistä ja edelleen elämänhallintaa. Tiedetään, että nuorisotakuu lisäsi ainakin käynnistymisensä jälkeen eri organisaatioiden välistä yhteistyötä ja paransi nuorten ohjautumista palveluihin. Etenkin alle 25-vuotiaat ilman koulutusta ja työtä olleet nuoret ovat pitäneet nuorisotakuuta hyvänä (Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti). 

Samaan aikaan ammatillisen koulutuksen reformi on tuonut mukanaan sekä hyviä että huonoja puolia. Huonoja puolia ovat osin kohtaanto-ongelmat, kun koulutuksen suorittaneiden osaaminen ei kohtaa työnantajien tarpeita kasvaneista koulutusmääristä huolimatta. Ammatillisen koulutukseen ohjautumista ja koulutuksen suorittamista on pyritty tukemaan nuorisotakuulla, mutta onko tämä itseasiassa osaltaan syventänyt kohtaanto-ongelmia? Onko ”nuorisotakuu siirtänyt vastuuta erilaisista sosiaalipoliittisista tukitoimenpiteistä osittain ammatillisen opetuksen harteille”, kuten Taloussanomien artikkelissa (24.3.) todetaan?

Nuorisotakuu luo työllisyyspalveluille kannustinjärjestelmän ohjata nuori kolmen kuukauden aikana koulutukseen, työhön tai palveluun. Tämä ei ohjaa kaikkia nuoria koulutukseen, johon he olisivat motivoituneita tai kyvykkäitä. Samaan aikaan rahoituksen leikkausten, etäopetuksen ja liian vähäisesti tuetun työssäoppimisen myötä opetuksen laadun koetaan kärsineen ja ulkoisen laadunvarmennuksen vähentyneen. Ammatillisen koulutuksen laatustrategiassa onkin korostettu sitä, että koulutuksen järjestäjien tulisi varmistaa laadunhallinnan yhdenmukaisuus lainsäädännön linjausten kanssa sekä luoda koko ammatillisen koulutuksen toiminnan kattava laadunhallintajärjestelmä.

Lisäksi ammatillisten oppilaitosten rahoitusjärjestelmä on muuttunut siten, että opiskelijoiden työllistymiseen liittyvä tuloksellisuusaspekti on vahvistunut. Ammatillisten oppilaitosten suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksessa painotetaan muun muassa vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden tutkintoja tai aikaisemmin työttömänä olleiden työllistymistä. Oppilaitoksilla ei ole kannusteita tukea heikosti pärjääviä opiskelijoita jatkamaan opinnoissaan; toisaalta oppilaiden kannattaa antaa valmistua heppoisinkin valmiuksin. 

Nuorten tukeminen on kokonaisuus

Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Tavoitteen täyttämiseksi oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta.

Jokaisen nuoren itseohjautuvuus ja tuen tarve on yksilöllinen. Tämä vaatii kykyä nuorten asioiden koordinointiin kokonaisuutena hallinnonalasta riippumatta. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluita ja niiden rahoitusta kartoittavan tutkimuksen alustavat havainnot osoittavat, että paljon on tehtävää niin valtionhallinnon tasolla kuin alueellisesti ja paikallisesti, jotta resurssit ja kannustimet osoittaisivat samaan suuntaan oikea-aikaista ja ennaltaehkäisevää palvelua tuottaen. 

Nuoret toivovat saavansa jo varhaisemmin opinto- ja työelämäohjausta sekä kuntouttavia palveluja. Samaan aikaan he kohtaavat palveluissa muuta väestöä enemmän velvoitteita ja vastikkeellisuutta toimeentulonsa turvaamiseksi. Onkin tärkeää pohtia, miten varmistetaan nuorten saama laadukas ohjaus ja oppilashuollon palvelut aiheuttamatta lisäsanktioita nuorille. 

Hyvinvoinnin merkityksestä kertoo valmistuneen Jarno Jussilan lukiotarina, jossa on hyvä opetus kaikille nuorille ja jatkuvan oppimisen näkökulmasta myös aikuisille: ”Tämä lappu on yksi suurimmista saavutuksista elämässäni. Mutta enää se ei määrittele mitään. Tärkeintä on arvostaa itseään, tunnistaa vahvuutensa ja tehdä sitä mitä rakastaa.”

Kirjoittaja

Sari Pitkänen, asiantuntija

Blogi on jatkoa Huolinuoresta huoli nuoreen -kirjoitukselle: mdi.fi/blogi-huolinuoresta-huoli-nuoreen/