Blogi: Huolinuoresta huoli nuoreen

Vuoden ajan uutisoinnin kärkenä on ollut korona. Viime vuonna huoli oli ikääntyneestä väestöstä, mutta viime aikoina otsikoihin ovat nousseet koronakriisin haitalliset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Tuoreissa uutisotsikoissa on tuotu esille etenkin toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten vaikeuksia selvitä arjessa etäopetuksen ja sosiaalisen verkoston kaventumisen vuoksi. Nuorisotiedon kirjaston sivustolle on koottu useita selvityksiä siitä, kuinka korona on vaikuttanut nuorten elämään. Tätä tietopohjaa vahvistaa myös parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriölle toteutettava selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialaan.

Eiks mikään riitä taivaat ja maat?

Helsingin Sanomien 24.3. artikkelissa nuoret naiset kertoivat haasteistaan saada tarvitsemiaan kuntoutuspsykoterapiapalveluita. Nuori työssäkäyvä nainen oli jaksanut etsiä terapeuttia yli 350 sähköpostin avulla. Toinen ei ollut puolestaan päässyt pienituloisuutensa ja työelämän ulkopuolella olemisensa vuoksi toivomaansa terapiaan, vaan joutui perustelemaan uudelleen ja uudelleen tarvettaan saada mielenterveyttä tukevia palveluita. Artikkelissa ammattilaiset toivat vahvasti esille, kuinka lyhytkestoisilla psykoterapioilla voidaan välttää nuorten joutuminen toimintakyvyttömiksi ja sen jälkeen työkyvyttömiksi.

Koulutetut työssä olevat hyötyvät terveyspalveluista muita enemmän. Nuoret miehet ovat nuoria naisia useammin työn ja koulutuksen ulkopuolella eivätkä hakeudu yhtä usein mielenterveyttä tukevien palveluiden piiriin. Mitä tapahtuu niille jo korona-aikaa ennen työttömänä olleille nuorille miehille tai niille koronan vuoksi työttömäksi joutuneille miehille, jotka eivät Tilastokeskuksen tietojen perusteella nuorten naisten tavoin lähde opiskelemaan? Sotkanetin tiedot osoittavat, kuinka nuoret miehet joutuvat hieman naisia useammin tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta käyttävät tutkimusten mukaan nuoria naisia harvemmin Kelan mielenterveyskuntoutuspalveluja.

Hakee, hakee ja toivoo löytävänsä

Koronakriisi tulee vaikuttamaan nuorten palveluihin kuten nuorisotyöhön, mutta miten muuttuneet palvelut löydetään jatkossa?

Mielenterveyspalveluissa ovat haasteena etenkin puutteelliset resurssit, mutta myös ohjautuminen sopivimpaan palveluun. Esimerkiksi Kela on kehittänyt NUOTTI-valmennusta ja muita matalan kynnyksen palveluita, joihin nuoret voivat hakea ilman lääkärinlausuntoa ja hakemusta. Vaikka hyviä palveluita on, nuoria ei useinkaan ohjata niihin mm. tilanteen kartoittamista vaikeuttavan kiireen, henkilöstön vaihtuvuuden ja palveluita koskevan tiedon vähäisyyden vuoksi.

Tuija Mikkosen työttömien palveluohjausta käsittelevässä opinnäytetyössä tarkasteltiin palveluohjausta ja tuotiin esille, kuinka Suomesta puuttuu monissa maissa lakisääteinen tai vakuutusjärjestelmään palveluohjaus. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa työskentelee pääasiassa kunnissa hoidosta riippumattomia palveluohjaajia. Palveluohjausta ei ole kuitenkaan vain yhden tyyppistä, vaan se voidaan erotella mm. tason ja käytettävien työotteiden mukaisesti yleiseen, voimavarakeskeiseen ja intensiiviseen palveluohjaukseen.

Mikä mahdollisuus kunnilla olisikaan kehittää uudenlaista hoidosta riippumatonta eritasoista eri tasoista palveluohjausta? Parempien resurssien lisäksi myös erilaiset palvelukartat auttavat sekä ammattilaisia että nuoria etsimään tarvittavia paikallisia palveluita.

Mitä välii siitä mitä meil ei oo, jos tunnelin pääs on viel meille valoo

Eduskunta teetti vuonna 2018 tutkimuksen nuorten syrjäytymistä koskevista palveluista ja niiden tuloksellisuudesta. Tutkimuksessa suositeltiin yhden luukun periaatteella toimivaa mallia, jossa nuoret saisivat vastuuhenkilön koordinoimana nuoren tarvitsemat palvelut ja pitkäjänteisen ohjauksen. Tutkimuksessa suositeltiin OKM:n, TEM:n ja STM:n yhteistyönä kehitteillä olleen Ohjaamo-palvelun kehittämistä – Ohjaamo-palvelu onkin käynnistynyt ja muuttunut useissa kunnissa vakituiseksi toiminnaksi. Ohjaamot ovat olleet arviointitutkimuksen mukaan eturintamassa kehittämässä monialaista palveluohjausta.

Erilaisia malleja tarvitaan nuorten tukemiseksi. Esimerkiksi ESR-arvioinnissa havaittiin, kuinka hyviä pitkäaikaisia tuloksia voidaan saada kaikkein syrjäytyneimmille työn ja koulutuksen ulkopuolella nuorille tarkoitetussa VAMOS-toiminnassa uudenlaisen ryhmätoiminnan avulla. Ryhmätoiminnassa vahvistettiin nuorten toimintakykyä, kodinhoitoa, oman talouden hallintaa ja toisten ihmisten kohtaamista tukemalla sekä jalkauduttiin parityönä niiden vaikeimmin tavoittavien nuorten luokse, jotka eivät vielä jaksaneet lähteä pois kotoa.

Eduskunta teettää parhaillaan tutkimusta, jolla pyritään luomaan kattava kokonaiskuva nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmästä ja sen rahoituksesta. Jatkamme nuorten hyvinvoinnin teemasta toukokuussa.

Kirjoittaja

Sari Pitkänen työskentelee MDI:llä erityisesti ihmisten työ- ja toimintakykyyn liittyvien projektien parissa.