Blogi: Moninainen kuntapolitiikka tarjoaa kiihdytyskaistaa nopeimmille ja turvallista kyläraittia rauhallisempaan vauhtiin tykästyneille?

”Kuntapolitiikan tulevaisuus” -raportti kokoaa yhteen työryhmän ja sen alaisten jaostojen, sekä valmisteluun osallistuneiden kuntatoimijoiden, tutkijoiden ja asiantuntijoiden työn. Blogin kirjoittajat olivat mukana järjestämässä osallistuvaa keskustelutilaisuuksien sarjaa aiheesta.

Kuntapolitiikkatyössä oli työtä johtaneelle valtiovarainministeriölle alusta alkaen selvää, että se tultaisiin toteuttamaan avoimen valmistelun hengessä. Ovathan avoimuus ja luottamus molemmat valtiovarainministeriön arvoja ja kuten julkisen hallinnon strategiassa todetaan, hallinnon avoimuudella on vuoropuhelun vahvistajan rooli yhteiskunnassa. Se edistää kaikkien oikeutta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

Yhtenä työn tavoitteena oli keskustelun herättäminen kuntapolitiikan kokonaisuudesta. Kuntien erilaisuus ja moninaisista näkökulmista kumpuavien tulkintojen perustellut erot nostettiin tietoisesti esille tapahtumien sarjassa. Samalla hyväksyttiin se mahdollisuus, että voi olla tarpeen myös ottaa tämä moninaisuus yhä paremmin huomioon tulevaisuuden kuntapolitiikassa.

Tilaisuuksien sarjalla haluttiin lisätä vuoropuhelua eri näkökulmista sekä ennen kaikkea vahvistaa yhteisymmärrystä kuntapolitiikan kehittämisen lähtökohdista ja tarpeista. Tavoitteen toteuttamiseksi laadittiin viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma, johon sisältyi iso joukko valtiovarainministeriön itse järjestämiä tilaisuuksia, samoin kuin mahdollisuuksia käydä puhumassa aiheesta monenlaisissa verkostoissa, työryhmissä ja tilaisuuksissa. Osapuolten iloksi keskustelua käytiin kaikilla näillä foorumeilla ja perinteisesti tiukan linjan ministeriönä tunnettu VM taisi vastata jokaiseen puhujapyyntöön myönteisesti. Metsä vastasi, niin kuin sinne huudettiin.

VM:n avaamassa dialogissa ja siihen nousseissa monipuolisissa ja rakentavissa vastauksissa näkyi kuntien tulevaisuuksien ja kehityspolkujen moninaisuus. Enää ei ole olemassa yhtä, kaikkia kuntia koskevaa totuutta, eikä myöskään yhtä tulevaisuutta. On tärkeää, että erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja kartoitetaan ja niistä keskustellaan. Erilaiset tulevaisuuspolut limittyvät toisiinsa käytännön kehittämistyössä.

Vuorovaikutuksen monipuolisuus – avain moniäänisen keskustelun käymiselle

“Kuntapolitiikan tulevaisuus” -hankkeessa haluttiin kuulla monenlaisten kuntien ja kaupunkien, valtionhallinnon, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita. Keskustelun alustaksi järjestettiin laajoja verkkoseminaareja, pyöreän pöydän keskusteluja ja pienempiä kuulemistilaisuuksia. Aiheet nousivat kuntapolitiikkatyön keskeisistä kysymyksistä ja tilaisuuksien tavoitteena oli yhteisen ymmärryksen lisääminen ja virallisten valmisteluryhmien työn auttaminen.

Digitalisaatiota koskevassa verkkoseminaarissa esimerkiksi pohdittiin sen merkitystä osana kunnan johtamista ja toimintaa, sen edellyttämää osaamista sekä sitä koskevaa lainsäädäntöä. Kuntien elinvoimakeskustelussa taas haettiin konkreettisia vastauksia siihen, minkälainen kunta on elinvoimainen, miten kunta voi omalla päätöksenteollaan vaikuttaa elinvoimaan ja miten valtio voisi kuntapolitiikan toimenpitein edistää kuntien mahdollisuuksia elinvoiman kehittämisessä. Järjestökenttää mukaan kutsuvassa tilaisuudessa testattiin ajatusta kunnasta osallisuuden ja yhteistyön alustoina. Useiden eri tieteenalojen tutkijoiden pyöreän pöydän keskustelut keväällä ja syksyllä johtivat suorastaan säkenöivään keskusteluun ja lisäsivät valtavasti työn tietopohjaa ja avarsivat pöydän eri puolilla istuvien toimijoiden tietoutta tutkimustuloksista ja niiden hyödyntämisestä. Tutkijat puolestaan arvostivat mahdollisuutta kommentoida ja tuoda tietoa aidosti keskeneräisiin politiikkapohdintoihin.

Keskustelu kuntapolitiikasta nousee toivottavasti hyvin kuuluviin juuri julkistetun raportin myötä. Koemme, että vuorovaikutuksen jatkaminen ja syventäminen on keskeistä näkökulmien monipuolistamisen, luottamuksen rakentamisen ja myös tulevan päätöksenteon osuvuuden parantamisen keinona. Sen tulisi jatkossakin olla yhteisymmärrystä lisäävää, tietoon perustuvaa ja aidosti dialogista. Kukaan ei tiedä kaikkia vastauksia tulevaisuuden kunnan sopiviin tulevaisuuskaistoihin, mutta yhdessä ymmärrys ja tulkinnat täydentyvät.

Raportti julkistettiin 4.2.2022 avoimessa verkkotilaisuudessa ja on luettavissa täällä (linkki avautuu uuteen välilehteen): https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-910-8.

Kirjoittajat

Suvi Savolainen, neuvotteleva virkamies, Valtiovarainministeriö
Kaisa Lähteenmäki-Smith, johtava asiantuntija, MDI
Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI
Jenni Airaksinen, kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori ja hallintotieteiden tohtori, Tampereen yliopisto

Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike.

Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata

Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu?

Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa

Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?

Juupajoen otteena on ollut avoin ja yhteisöllinen ennakointi: mitä tullaan tekemään eri vaiheissa, kun lasten määrä vähenee. Perinteisesti kouluverkkoja suunnitellaan kapasiteettitarkasteluilla, poliittisella keskustelulla ja kuntalaisten kuulemisella, mutta Juupajoella mukana ovat olleet myös henkilökunta, vanhemmat, kiinnostuneet kuntalaiset sekä myös koulun varsinaiset asiakkaat, lapset.

Lue lisää Blogi: Skididialogi – Mikä lasten mielestä on tärkeintä, kun ratkotaan pienenevien koulujen haasteita?