Blogi: Mikä on väestö- ja työllisyyskehityksessä Suomen menestyvin kunta?

Syyskuun loppu sai karun käänteen, kun Tilastokeskus julkaisi alueellisen väestöennusteensa vuoteen 2040 saakka.  Aluekehityksen keskeiset kysymykset, kuten alueiden väliset erot ja eriytyvä kehitys, nousivat tämän johdosta päivänpolttaviksi puheenaiheiksi. Virinnyt keskustelu aluekehityksestä tarvitsee tuekseen vahvistuvaa tietopohjaa ja värisävyjä keskusteluun. Olemme päättäneet tarttua tähän haasteelliseen tehtävään ja avanneet MDI Tietopalvelun. Ensitöinä raotimme ovea ja laskimme kaikille Suomen kunnille väestö- ja työllisyysdynamiikan mittareihin perustuvan indeksin. Indeksi paljastaakin monia jännittäviä tuloksia, joista ajattelimme nostaa tässä esille yhden yllätyksen väestö- ja työllisyyskehitykseltään Suomen menestyvimpien kuntien joukosta.

Lyhyt intro – mistä nopea tilannekuva kertoo?

Kvartaaleittain päivittyvä aluekehityksen nopea tilannekuva kertoo neljä kertaa vuodessa kuntien väestö- ja työllisyyskehityksen suuntaa. Tietopalvelun avulla voidaan tarkastella kaikkia Suomen kuntia yhtenäisen viitekehyksen avulla sekä katsoa kuntien kehitystä kattavasti eri alueluokituksilla. Väestödynamiikka pitää sisällään kolme keskeistä väestönkehitystä kuvaavaa muuttujaa: luonnollinen väestönlisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto. Työllisyysdynamiikka koostuu työttömyysasteesta, pitkäaikaistyöttömyydestä, nuorisotyöttömyydestä ja aloittaneiden yritysten määrästä. Tilannekuvaindeksi muodostetaan antamalla kunnille pisteitä jokaisen muuttujan kohdalla sen perusteella, miten ne ovat pärjänneet suhteessa muihin kuntiin. Kokonaispisteet kaikista muuttujista muodostavat nopean tilannekuvaindeksin. Kaikki alueet on tehty vertailukelpoisiksi suhteuttamalla eri muuttujat joko alueen väkilukuun tai työvoiman määrään. Tämä mahdollistaa erilaisten ja eri kokoisten kuntien vertailun.

Ja voittaja on…

Huolimatta Suomen vahvasta kaupungistumisen trendistä, ja tästä seuraavasta suurten kaupunkien vahvasta kasvusta, tilannekuvaindeksin vahvimmat arvot eivät löydy suurista kaupungeista. Itse asiassa 10 parhaimman arvon listalla on vain yksi suuri kaupunki, Espoo. Suuret kaupungit ovat vahvoilla vetovoiman perusteella, mutta useimmissa suurissa kaupungeissa työllisyyden tila on heikompi. Tilannekuvaindeksillä parhaiten pärjäävätkin kunnat, joiden työllisyysdynamiikan tila on erinomainen, ja joissa väestönkehitys on osin tämän johdosta pysynyt vähintään kohtuullisena. Tilannekuvaindeksin top 10 kunnat koostuvatkin erityisesti Rannikko-Suomen pienistä ja keskisuurista kunnista, joiden joukossa erityisesti Pohjanmaan kunnat nousevat vahvasti esille.

Pohjanmaan pienistä, mutta vahvasti elinvoimaisista kunnista, viimeisimmällä kvartaalilla (Q2/2019) parhaiten sijoittui Pedersören kunta. Viimeisimmällä kvartaalilla Pedersöre sai tilannekuvaindeksistä toiseksi parhaan arvon kaikista Suomen kunnista, tämän edellä oli vain pieni Kustavin kunta Varsinais-Suomesta. Kun taas vertaillaan kuntia väestömäärään pohjautuvan kokoluokkansa perusteella, Pedersören kunta oli luokkansa ylivoimainen ykkönen (kuntaluokka: 10 000–24 999).

Kuva 1. Pedersören kunta kartalla.

Miksi?

Miksi pienehkö Pedersören kunta, jota varmastikaan suurin osa suomalaisista ei osaa edes sijoittaa kartalle, pärjää indeksillämme paremmin kuin vaikkapa vahvasti kasvava Tampere? On totta, että Tampereen suhteellinen väestönkehitys on vahvempaa kuin Pedersören kunnassa, määrällisestä kasvusta puhumattakaan, mutta myös Pedersören kunnan väestö kasvoi viime kvartaalilla. Selittävä tekijänä ovatkin kuntien eroavat työllisyysdynamiikat. Tampere, vahvasta kasvusta huolimatta, tai jopa osin siitä johtuen, ei pärjää erityisen hyvin työllisyyttä kuvaavilla indikaattoreilla. Esimerkiksi Tampereen työttömyysaste oli viimeisellä kvartaalilla 11,1 %, jolla ei päästä lähellekään kärkisijoja. Pedersören työttömyysasteella taas päästään kärkisijoille, itseasiassa toiselle sijalle koko maassa; kunnan työttömyysaste on vain 2,3 %. Vastaavasti erot pitkäaikaistyöttömyydessä ja nuorisotyöttömyydessä nostavat Pedersören kunnan yhdeksi Suomen “parhaimmista” kunnista.

Seuraavassa kuvassa on esitetty Pedersören kunnan ja Tampereen sijoittuminen nelikentällä väestö- ja työllisyysdynamiikan suhteen viimeisimmällä kvartaalilla (Q2/2019). Nelikentässä on kuvattu väestödynamiikan indeksi arvoilla 0–300 ja työllisyysdynamiikan indeksi arvoilla 0–300. Pallojen sijainti kertoo kunnan kokonaissijoituksen tilannekuvaindeksillä ja koko suhteellista väestömäärää.

Kuva 2. Kuntien väestö- ja työllisyysdynamiikka, kvartaali 2/2019.

On tärkeä huomioida, että nopean tilannekuvaindeksin luonteen vuoksi tarkasteltavat tiedot ovat aina tuoreimpia väestö- ja työllisyysdynamiikan tietoja, ja tämän takia kuntien sijoitukset saattavat vaihdella kvartaaleittain. Kvartaaleittaiset muutokset korostuvat etenkin hyvin pienten kuntien tilannekuvassa, joissa pienetkin muutokset näkyvät merkittävinä muutoksina kunnan positiossa muihin kuntiin nähden. Vähän suuremmissa kunnissa vaihtelu etenkin työllisyysdynamiikassa, muuttuu maltillisemmaksi (esimerkkinä Pedersören kunta alla olevassa nelikenttä-kuviossa), ja suurissa kunnissa sijoitusten vaihtelu on jo kohtuullisen vähäistä. Sijoitusten vaihtelu kertookin enemmän kunnan vahvistuneesta tai heikentyneestä tilanteesta vastaavan kokoisten kuntien ryhmässä. Tämän vuoksi, vaikka kaikki mittarien arvot on suhteutettu kuntien väkilukuun tai työvoiman määrään ja näin tehty vertailtaviksi keskenään, ei ole aina mielekästä vertailla eri kokoluokan kuntia keskenään. Parhaimman kuvan oman kuntansa sijoituksesta ja elinvoimaisuudesta saa siis vertailemalla sitä muihin samankokoisiin kuntiin. Vaikka Espoon ja Kustavin sijoitukset ovat tilannekuvassa lähellä toisiaan, ei näitä ole kovin järkevä verrata keskenään, johtuen hyvin erikokoisten kuntien hyvin erilaisista toimintaympäristöistä.

Kuva 3. Pedersören kunnan sijoitukset tilannekuvaindeksillä kvartaalien Q1/2013-Q2/2019 aikana.

Mikä merkitys kuntien tilannekuvan seurannalla on Suomelle?

Rinteen hallituksen Osallistava ja osaava Suomi -hallitusohjelmassa luvataan politiikan perustuvan tietopohjaiseen päätöksentekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa. Lisäksi Valtionvarainministeriö ilmoitti 1.10.2019 aloittavansa kuntien tilannekuvan valmistelun, johon halutaan koota tiedot kuntien palvelujen nykytilasta, väestönkehityksestä, elinvoimasta sekä kuntien taloudellisia ja muita edellytyksiä koskevat tiedot. Toivomme kovasti myötätuulta näille lupauksille hallituskauden koitoksissa.

MDI:ssä haluamme tukea tiedolla Suomea ja sen eri alueiden kehitystä. Lupaamme olla mukana kantamassa kortemme kekoon tuoden värisävyjä alukehityksen tilannekuvaan, ja tuoda tietoa mahdollisimman helposti saataville.

Tutustu uunituoreeseen MDI Tietopalveluun ja näe itse, miltä oman alueesi tieto näyttää. 

Myöhemmin syksyllä julkaisemme myös kattavamman vuosittain päivittyvistä tiedoista muodostetun aluekehitysindeksin, jossa on otettu huomioon enemmän indikaattoreita laajemman kokonaiskuvan saamiseksi. Indeksissä on huomioitu kuusi aluekehityksen kannalta oleellista osa-aluetta, joihin sisältyy yhteensä 18 indikaattoria. Jokaisesta osa-alueesta on kolme indikaattoria ja osa-alueet ovat: 1) Työllisyysdynamiikka, 2) Yritysdynamiikka, 3) Vetovoimadynamiikka, 4) Tulodynamiikka, 5) Koulutus- ja hyvinvointidynamiikka sekä 6) Muu elinvoimadynamiikka.