Blogi: Korona muuttaa monen suomalaisen arkitodellisuuden toiseksi

Meilläkin on viimeisen viikon ajan sopeuduttu vauhdilla etätyöhön. Luomme uusia käytäntöjä työasioiden sujuvuuden varmistamiseksi poikkeustilanteessa.  Koronaviruksen leviämisen hillitseminen on johtanut siihen, että maassamme normaalisti vallitseva todellisuus on kääntynyt nopeasti päälaelleen. Moni suomalainen kokee nyt asioita, jotka ovat aiemmin olleet arkitodellisuutta vain pienelle osalle.

Suomen pinta-alasta on maaseutua noin 95 prosenttia, mutta suomalaisista noin 70 prosenttia asuu kaupungeissa. Suurin osa meistä on siten pakkaantunut maantieteellisesti vain noin 5 prosentin alueelle. Tällä hetkellä moni kaupungissa asuva kadehtii maaseutujen harvaan asuttujen alueiden asukkaita, joiden ei tarvitse pelätä naapurin kohtalokasta yskäisyä hississä. Kaupungeissa koronatilanne näkyy arjen totaalisena hiljentymisenä, mikä tuo samanlaista epänormaaliuden tunnetta kuin ruuhka ja tungos toisivat maaseudulla.

Arkikokemukset laajentuvat

Sosiaalinen eristäytyminen tässä tilanteessa voi olla monelle ensimmäinen kerta, kun joutuu kokemaan oikeasti yksinäisen tai syrjäytyneen ihmisen tavallista arkea. Ajoittaista yksinäisyyttä kokee kuitenkin viidennes suomalaisista, jatkuvasta ja pitkäaikaisesta yksinäisyydestä kärsii noin kymmenen henkilöä sadasta. Eristäytyminen kotioloihin mahdollistaa monelle perheelle laatuajan viettämisen yhdessä. Tilanne on erityisen hankala kuitenkin niille kymmenille tuhansille suomalaisille, jotka kokevat lähisuhdeväkivaltaa.

Alkoholin suurkuluttajia Suomessa on noin puoli miljoonaa, ja kymmenesosa väestöstä juo noin puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Alkoholinkulutuksen pelätäänkin lisääntyvän tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Aiemmin menestynyt yrittäjä tai työntekijä voi joutua ensimmäistä kertaa elämässään pelkäämään taloudellisen toimeentulonsa osalta. Tämän todellisuuden kanssa elää jatkuvasti iso määrä pitkäaikaistyöttömiä, joita maassamme oli tammikuussa noin 63 000. Maksuhäiriömerkintä löytyy noin 380 000 suomalaiselta.

Me tavallisesti virka-aikana työskentelevät joudumme nyt joustamaan entistä enemmän työajoista, koska päivällä aikaa menee myös lasten hoitamiseen. Saamme tätä kautta pilkistyksen vuorotyöläisen arkeen ja siihen, että jokainen työpäivä edellyttää suunnitelmallisuutta. Vuorotyöläisiä Suomessa onkin noin neljäsosa työssäkäyvistä. Muutama vuosi sitten Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa todettiin, että yötyötä teki vajaa 80 000 terveys- ja sosiaalipalveluiden ja vajaa 60 000 teollisuuden työntekijää. Yötyötä tekeviä on paljon myös kaupan-, majoitus- ja ravitsemusalalla.

Ruokahuollon toimivuus on ollut huolenaiheena ihmisten hamstratessa varastoja täyteen. Ruuan riittävyyteen liittyvän huolen jakaa normiarjessakin moni pienituloinen, oli hyllyssä tavaraa tai ei. Tuorein tilastotieto pienituloisten määrästä Suomessa on vuodelta 2018, jolloin heitä oli noin 640 000. Ruoka-apuun ainakin kerran vuoden aikana tukeutuu noin 300 000 suomalaista. Käsiä pestään ja tartuntaa varotaan erityisesti kauppakäynneillä – tämä on arkitodellisuutta kaikille pitkäaikaissairaille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi pelkästään syöpään Suomessa sairastuu vuosittain noin 30 000 henkilöä.

Turvaa oma ja läheisten hyvinvointi

Jos jotain hyvää tästä kaikesta voisi jo nyt irrottaa, niin ainakin sen, että yhä useampi meistä on tämän poikkeustilan kautta kokenut sellaisia asioita, jotka ovat tietyille vähemmistöille jokapäiväisiä. Näitä kokemuksia ei tule unohtaa, kun kriisi on ohi. Kokemuksiamme voidaan käyttää sujuvamman arjen rakentamiseen kaikille, huolimatta työtilanteesta tai terveydentilasta.

Omasta ja läheisten hyvinvoinnista voi pitää huolta monin eri tavoin. Luonto pysyy edelleen ”auki” kaikille, jotka eivät ole karanteenissa.

Luonto on auki kaikille. Kuva: Anssi Kumpula.

Luonnossa liikkumisen fyysiset terveysvaikutukset näkyvät niin sykkeen ja verenpaineen laskuna, vastustuskyvyn parantumisena kuin matalampana riskinä sairastua sydän- ja muistisairauksiin. Psyykkisiä terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi mielialan kohentuminen, stressitason aleneminen sekä virkistyminen ja rentoutuminen. Luonnossa liikkumisen on myös todettu vähentävän masentuneisuuden oireita.

Noin puolet suomalaisista pääseekin luontoon alle puolen kilometrin päästä kotoa. Luonto on Työn Liiton tutkimuksen mukaan suomalaisille suurin ylpeyden aihe, ja suomalaisten yleisin mielenmaisena on metsä. Silti monella kaupunkilaisella on etäisempi suhde luontoon.

Jos oma tilanne kriisin keskellä sallii muiden auttamisen, nyt on aika toimia. 

Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja kirkkohallituksen vuonna 2015 tekemästä tutkimuksesta ilmenee, että vapaaehtoistoiminnassa on mukana 1,4 miljoonaa suomalaista. Vielä useampi osallistuisi, jos heidät vain pyydettäisiin mukaan.

Vapaaehtoistoiminnan myönteisiä vaikutuksia ovat yhteisöön liittyminen, osallisuus ja sosiaalisen pääoman kasvu. Vapaaehtoistoiminta voi myös tuoda myönteisiä terveysvaikutuksia stressin ja ahdistuksen lieventymisen kautta. Auttaminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa, vahvistaa itsetuntoa, vähentää yksinäisyyttä ja lisää elämän merkityksellisyyden tuntemusta. Vapaaehtoistyö voi auttaa myös fyysisen kunnon ylläpidossa.

Kurkkaa täältä lähimmät luontokohteet.

Itsellesi sopivaa tapaa auttaa voit etsiä esimerkiksi täältä.

Kirjoittaja

Minna Mayer työskentelee MDI:ssä asiantuntijana ja vastaa työhyvinvoinnista.