Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Kestävän kasvun syyskylvö Blogi: Kestävän kasvun syyskylvö 11.11.2020 EU rakensi kesällä 750 miljardin euron elpymispaketin koronakriisin aiheuttaman talousalhon oikaisemiseen. Samalla päätettiin EU:n tulevien vuosien (2021–2027) rahoituskehyksestä. Elpymisvälineestä Suomi tulee saamaan vuosien 2021–2023 aikana noin 2,33 miljardia euroa, joilla maan talous yritetään kääntää kestävän kasvun tielle. Kun muiden välineiden kautta kanavoituva rahoitus lasketaan mukaan, potti kasvaa yli 3 miljardiin. Valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö organisoivat pikavauhdilla maakuntakiertueen, jonka aikana esiteltiin EU:n elpymispakettia ja sen elpymisväline RRF:ää (recovery and resilience facility) ja kerättiin alueilta ideoita rahoituksen järkevälle käytölle. Hallitus päätti budjettiriihessään 16.9. RRF:n painopisteistä ja ensimmäinen maakuntatilaisuus pidettiin jo maanantaina 21.9. Oulussa. Kiertue päättyi Uudenmaan tilaisuuteen Helsingissä 19.10. Meillä oli ilo olla mukana maakuntakiertueella keräämässä maakuntien ajatuksia rahoitusvälineen käytöstä. Koonti esiteltiin kansallisessa tilaisuudessa Helsingissä 28.10. Syyskylvön satoa puidaan varhain keväällä. Maakuntakiertue kävi myös Jyväskylässä. Kuva: Anssi Kumpula. Mihin maakunnat käyttäisivät elvytysrahan? Kuten arvata saattaa, elpymisvälineen kaltaiselle, ”ylimääräiselle”, rahalle on ottajia. Maakuntien elpymissuunnitelmissa RRF:lle kaavailtu osuus on yhteensä 9 miljardia euroa – siis lähes nelinkertainen käytettävissä olevaan rahoitukseen nähden. Suunnitelmissa pilkun paikkaa on haettu huolella, joskus jopa kieli poskessa. Maakuntien suunnitelmissa merkittävimpiä painopisteitä ovat vihreää siirtymää tukevat investoinnit (36 %) ja kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen (28 %). Koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminta (14 %) ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen (14 %) näkyvät maakuntien suunnitelmissa keskenään tasapainoisina. Sen sijaan työmarkkinoiden toimintaan, työttömille suunnattuihin palveluihin ja työelämän kehittämiseen tai sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen rahoitusta kohdennettaisiin vain noin 4 % molempiin. Suomen kestävän kasvun ohjelman lähtökohtana ovat komission Suomelle antamat maakohtaiset suositukset, jotka tulee huomioida ohjelman sisällöissä. Lisäksi rahoituksesta noin 37 % tulee käyttää toimenpiteisiin, jotka tukevat vihreää siirtymää ja 20 % digitalisaatiota edistäviin ratkaisuihin. Maakuntien suunnitelmissa alustava rahoitusjako mukaileekin varsin hyvin tätä lähtökohtaa. Erityisen ilahduttavaa oli huomata, että maakunnat näkevät vahvat kytkennät painopisteiden välillä, mikä luo erinomaisen pohjan laajojen ja vaikutuksiltaan merkittävien toimenpiteiden rakentamiselle. Tavoitteena pysyvät vaikutukset Juha Majasen johtama koordinaatioryhmä valmistelee elpymisvälineen käytöstä selontekoa, joka on määrä antaa eduskunnalle syysistuntokauden aikana, mahdollisesti vielä marraskuun aikana. Toivottavaa on, että koordinaatioryhmässä toimivat ministeriöt pystyvät hakemaan yhdessä sektorirajat ylittäviä ratkaisuja. Vaarana kuitenkin on, että painopisteet nähdään ministeriökohtaisina läänityksinä, jolloin osaoptimoinnin riskit kasvavat. Ministerit korostivat kiertueella vaikuttavuutta, yhdessä tekemistä ja korkeata kunnianhimoa. Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Toivon hartaasti, että ohjelman sisällöt ovat viisaasti ja kauaskatseisesti määriteltyjä ja tuottavat itsensä moninkertaisena takaisin kuluvan vuosikymmenen aikana. Kirjoittaja Tommi Ranta kiersi Suomea selvittämässä alueiden ajatuksia elpymisvälineen käytöstä. elvytysväline maakunnat maakuntakierros rrf Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Blogi: Osaammeko rakentaa, kun meillä menee hyvin? Blogi 9.5.2022 Eila Valtanen Tunnustaudun villiksi, toivon mukaan kuitenkin jaloksi villiksi, vaikken ole varma laadustani. Elän keskellä luontoa, metsän ja järven sylissä. En osaisi… Lue lisää Blogi: Osaammeko rakentaa, kun meillä menee hyvin?
Blogi: Tietotyön jäljillä maaseuduilla Blogi 3.5.2022 Henrika Ruokonen Rasmus Aro Sari Rannanpää Tietotalous on talousjärjestelmä, jossa tieto on merkittävä tuotannontekijä ja taloudellisen kasvun perusta. Se perustuu yksinkertaisimmillaan tiedon hankintaan, tuottamiseen, levittämiseen sekä… Lue lisää Blogi: Tietotyön jäljillä maaseuduilla
Blogi: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin Blogi 7.4.2022 Minna Mayer Työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen kehittämiseksi kaivataan lisää suunnitelmallisuutta, jonka avulla voidaan lisätä niiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Näin todetaan 7. huhtikuuta… Lue lisää Blogi: Suunnitelmallisuudella lisää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta TET-jaksoihin