Maakuntakiertue 2020

Suomen kestävän kasvun ohjelma kohdentaa rahoitusta kuuteen nopeavaikutteiseen painopisteeseen koronapandemian kansallisen ja alueellisen tason mittavien taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten elvyttämiseksi.

  1. Koulutus, tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla Suomi takaisin kestävän kasvun uralle
  2. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta
  3. Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen
  4. Kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistaminen
  5. Työmarkkinoiden toiminta, työttömille suunnatut palvelut ja työelämän kehittäminen
  6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden
    lisääminen.

Alueelliset tilaisuudet

Oulu 21.9.

Tilaisuuden tallenne
Screen.io-materiaali Pohjois-Pohjanmaan tilaisuudesta

Seinäjoki 26.9.

Mistä kestävää kasvua E-P:lle? Asko Peltola, maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Screen.io-materiaali Etelä-Pohjanmaan tilaisuudesta

Rovaniemi 30.9.

Ministeripuheenvuoro, Maria Kaisa Aula, Valtiosihteeri, VM
Lappi-Sopimus – Aluekehittämisen kokonaisuus, Mervi Nikander, vt. yhteysjohtaja, Lapin liitto
Kommenttipuheenvuoro, Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, Rovaniemi
Screen.io-materiaali Lapin tilaisuudesta

Lappeenranta 3.10.

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne on koottu Etelä-Karjalan liiton sivuille
Screen.io-materiaali Etelä-Karjalan tilaisuudesta

Mikkeli 5.10.

Kestävän kasvun maakuntakiertue Etelä-Savo, Pentti Mäkinen, maakuntajohtaja
Screen.io-materiaali Etelä-Savon tilaisuudesta

Kuopio 5.10.

Pohjois-Savon nykytila ja koronan vaikutukset, Marko Korhonen, maakuntajohtaja
Koronapandemian vaikutukset liiketoimintaan ja tarvittavat tukitoimet, Kari Hämäläinen, MD Normet Oy
Pohjois-Savon esitykset Suomen kestävän kasvun ohjelmaan, Paula Aikio-Tallgren, Savon yrittäjät ry
Screen.io-materiaali Pohjois-Savon tilaisuudesta

Joensuu 6.10.

Ministeripuheenvuoro, Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri
Pohjois-Karjalan selviytymissuunnitelman vihreät investoinnit
GTK Mintec: Mineraali- ja kiertotalousalan digitaalinen koetehdaskokonaisuus Outokummussa
VN-aluekierroksen kalvot
Screen.io-materiaali Pohjois-Karjalan tilaisuudesta

Jyväskylä 8.10.

Tilaisuuden materiaalit ja tallenne on koottu Keski-Suomen liiton sivuille
Maakunnallinen selviytymissuunnitelma: Uudistuvan kasvun Keski-Suomi
Screen.io-materiaali Keski-Suomen tilaisuudesta

Kouvola 9.10.

Tilaisuuden materiaalit on koottu Kymenlaakson liiton sivuille
Tallenne
Screen.io-materiaali Kymenlaakson tilaisuudesta

Lahti 12.10.

Tilaisuuden materiaalit on koottu Päijät-Hämeen liiton sivuille
Screen.io-materiaali Päijät-Hämeen tilaisuudesta

Vaasa 13.10.

EnergySampo
EnergyVaasa: Manufacture your future sustainable solutions in Vaasa
Sustainable and circular Ostrobothnia
Yritystoiminnan elvytys & rahoitus, Stefan Råback
Landskapet Österbotten, Pohjanmaan maakunta, elpymissuunnitelma
Jakobstadsregionen: Resultat och synlighet i stimulansplan för Österbotten
Screen.io-materiaali Pohjanmaan tilaisuudesta

Kokkola 13.10.

Johdantokalvot Keski-Pohjanmaa
Kaustisen seutukunnan hankeohjelmaesitys
Ministeripuheenvuoro, Matti Vanhanen, valtiovarainministeri
Keliber 2020–2024
KASE Smart Countryside – Accessible Broadband Region
Screen.io-materiaali Keski-Pohjanmaan tilaisuudesta

Kajaani 14.10.

Johdanto
Aluekierroksen kalvot, Päivi Nerg, alivaltiosihteeri
Kainuusta kestävää kasvua Suomelle, Pentti Malinen, maakuntajohtaja
Ministeripuheenvuoro, Matti Vanhanen, valtiovarainministeri
Kainuun tilanne, Jouni Ponnikas, aluekehitysjohtaja
KaisaNet, Jani Moilanen, toimitusjohtaja
Kainuun Metsäbioalan kehittäminen – Case KaiCell Fibers Oy, suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen
CSC:n näkökulma Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, Kimmo Koski, toimitusjohtaja
Screen.io-materiaali Kainuun tilaisuudesta

Turku 15.10.

Tilaisuuden materiaalit on koottu Varsinais-Suomen liiton sivuille
Screen.io-materiaali Varsinais-Suomen tilaisuudesta

Pori 16.10.

Johdanto
Screen.io-materiaali Satakunnan tilaisuudesta

Hämeenlinna 19.10.

Johdanto
Suomi kasvuun Kanta-Hämeessä, Matti Lipsanen, Hämeen liitto
Selviytymissuunnitelman valmistelu ja toteutus, Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät
Suomi kasvuun, Heidi Ahokallio-Leppälä, HAMK
Screen.io-materiaali Kanta-Hämeen tilaisuudesta

Tampere 19.10.

Johdanto
Elpymisen ulottuvuuksia, Esa Halme, Pirkanmaan liitto
Suomen Kestävän Kasvun Ohjelma, valtiovarainministeri Matti Vanhanen
EU:n elpymispaketti ja elpymis- ja palautumisväline RRF, Markus Sovala, VM
Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä – esitykset elpymistoimiksi, Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto
Näkemyksiä elpymiseen, Pauli Kuosmanen, Tampereen yliopisto
Raideliikenteen edistäminen – Tampereen henkilöratapiha, Mikko Nurminen, Tampereen kaupunki
Screen.io-materiaali Pirkanmaan tilaisuudesta

Helsinki 19.10.

Tallenne (katsottavissa 4.11. saakka)
Esittelykalvot, Uusimaa (Huom! Sisältää kaikkien päivän esitysten diat.)
Screen.io-materiaali Uudenmaan tilaisuudesta
Tiedote: Uudenmaan eväät Suomen elpymiseen ja kasvuun – Hallituksen maakuntakierros päättyi Helsinkiin
Meddelanden: Nylands vägkost till Finlands återhämtning och tillväxt – Regeringens landskapsturné avslutades i Helsingfors

Kansallinen päätöstilaisuus, Helsinki 28.10.

Inbjudan: Landskapsturné för Finlands program för hållbar tillväxt. Avslutande tillställning.

Kiertueaikataulu

Pohjois-Pohjanmaa, Oulu (ma 21.9. klo 15.30–17.30)
Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki (la 26.9. klo 12.30–14.30)
Lappi, Rovaniemi (ke 30.9. klo 9–11)
Etelä-Karjala, Lappeenranta (la 3.10. klo 10–12)
Etelä-Savo, Mikkeli (ma 5.10. klo 9–11)
Pohjois-Savo, Kuopio (ma 5.10. klo 14–16)
Pohjois-Karjala, Joensuu (ti 6.10. klo 10–12 tai 10.30–12.30)
Keski-Suomi, Jyväskylä (to 8.10. klo 11–13)
Kymenlaakso, Kouvola (pe 9.10. klo 10–12)
Päijät-Häme, Lahti (ma 12.10. klo 12.30–14.30)
Pohjanmaa, Vaasa, etänä (ti 13.10. klo 8–10)
Keski-Pohjanmaa, Kokkola, etänä (ti 13.10. klo 12–14)
Kainuu, Kajaani, etänä (ke 14.10. klo 13–15)
Varsinais-Suomi, Turku (to 15.10. klo 14.30–16.30)
Satakunta, Pori (pe 16.10. klo 10–12 )
Kanta-Häme, Hämeenlinna (ma 19.10. klo 9–11)
Pirkanmaa, Tampere (ma 19.10. klo 12.30–14.30)
Uusimaa, Helsinki (ma 19.10.  klo 17–19)
Kansallinen päätöstilaisuus, Helsinki, etänä (ke 28.10. klo 15.30–18)

20.–26.10. tehdään maakunnille kysely, jossa kartoitetaan alueelliset päivittyneet ideat ja aihiot elpymissuunnitelmaan.

Kysymykset ja vastaukset

Päivitetty 5.10.2020

Mihin perustuu hallituksen esityksessä oleva allokaatio eri painopisteille?

Painopisteet perustuvat pitkälti Suomen saamiin maakohtaisiin suosituksiin. Allokaatio on poliittinen linjaus. Siinä halutaan panostaa vihreään siirtymään, jossa nähdään myös olevan potentiaalia laajoille investointikokonaisuuksille. Yksi keskeinen osa-alue investointien osalta on myös koulutus ja T&K&I.

Onko odotus, että maakunnan liittojen kautta koordinoidaan tavoitteet teemoille 1–6?

Valmistelua varten on asetettu koordinaatioryhmä, joka koordinoi valmistelua. Ehdotuksia voi lähettää koordinaatioryhmän sihteeristölle tai niitä voi koota koordinoidusti esimerkiksi maakuntaliittojen kautta.

Jakaako valtioneuvosto vai VM elpymis- ja palautumisvälineen rahat? Jääkö RRF:n varojen päätöksenteko ministeriöihin vai tuleeko jotakin maakuntien / ELY-keskusten päätösvallan alle?

Elpymis- ja palautumisvälineen rahoitus kanavoidaan useamman välineen ja rahoitusinstrumentin kautta. Näitä voivat olla kansallisessa lainsäädännössä jo olemassa olevat tukimuodot. Toistaiseksi konkreettisista toimista ei ole vielä päätetty. VM tekee koordinaatioryhmän työn perusteella ehdotuksen rahoituksen kohdentamisesta eri toimiin ja välineisiin.

Käytetäänkö RRF-rahanjaossa jotakin alueellista jakoperiaatetta? Resurssien kohdentuminen alueiden tarpeiden mukaan tulisi varmistaa niin, että alueiden viranomaiset hoitavat myös maksatuksen.

Valmistelu on vielä kesken kansallisten maksatusasioiden osalta. Maksatukset tulevat kuitenkin riippumaan tukimuodosta.

Komission puheenjohtaja kertoi aikanaan keväällä, että elpymisrahaston rahat hallinnoitaisiin samalla menettelyllä kuin rakennerahasto-ohjelmat, koska silloin on käytössä valmis hallinnointimalli. Pitääkö tämä enää paikkaansa? 

Elpymisväline on laaja kokonaisuus, ja siihen sisältyy erilaisia EU-ohjelmia, joten hallintomallit ovat erilaisia. Elpymis- ja palautumistukiväline on uusi instrumentti ja poikkeaa kriteereiltään ja hallinnoltaan rakennerahastoista.

Miten varmistetaan, että elvytysraha tulee tuottavina kokonaisuuksina käyttöön, eivätkä yritysten tarpeet tukehdu hallinnon eri sektoreihin ja tasoihin? Tuleeko koordinaatiota?

Valmistelusta vastaa horisontaalinen koordinaatioryhmä, joka pyrkii koordinoimaan toimia.

Mikä on toivottava suhde täysin uusien ideoiden ja jo valmisteltujen esitysten välillä? RRF:ssä on yleviä tavoitteita, mutta tässä aikaikkunassa ei pystytä uusia innovaatioita tyhjästä kehittämään. Aikaikkuna hankkeiden aloittamiseen/toteuttamiseen on lyhyt. Liikenneinfran osalta pystytään RRF-välineestä rahoittamaan vain jo suunniteltuja hankkeita. Suurten ratahankkeiden suunnittelutilanne on huono, eikä suunnittelua saada valmiiksi 2023 mennessä.

Investointien ja uudistusten tulisi olla sellaisia, että ne olisivat toteutettavissa vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteena on tukea talouden rakenteita uudistavia hankkeita.

Miten yritykset voivat hyödyntää rahoitusta? Yritysten merkitys on keskeinen, yrityksillekin selkeät speksit, miten näitä rahoja voisi hyödyntää – ei ehkä muuten tule ideoita.

Elpymis- ja palautumistukivälineellä ei voida suoraan tukea yksityisiä investointeja, vaan rahoitus kanavoituu esim. eri tukimuotojen tai julkisten hankintojen kautta.

Ovatko suorat yritystuet käytössä rahojen jakamisessa? Voiko instrumentilla luoda sijoitusrahastoa pk-sektorin tukemiseksi?

Alustavien tietojen mukaan elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta voidaan kanavoida erilaisten rahoitusinstrumenttien kautta. Komission kanssa tullaan syksyn aikana käymään keskustelua ja pyritään tarkentamaan, minkälaisia instrumentteja voidaan käyttää.

Voiko yksittäinen yritys tehdä esitystä vai pitääkö olla vähintään yritysrypäs? Kenen puoleen voi ministeriössä kääntyä, jos yritys haluaa lisätietoa? Yksittäisenkin yrityksenkin hanke voi olla laajemmin vaikuttava ja iso.

Esityksiä voi tehdä koordinaatioryhmälle/sihteeristölle. Elpymis- ja palautumistukivälineestä ei voida suoraan jakaa tukea yksityisille yrityksille vaan rahoitus kanavoituu esim. eri välineiden tai julkisten hankintojen kautta.

Esillä on ollut, että komission näkemyksen mukaan RRF keskittyy julkisiin investointeihin. Ovatko yksityiset investoinnit mahdollisia? 

Yksityisiä investointeja voidaan tukea mm. eri välineiden ja julkisten hankintojen kautta.

Jos tukien maksatus on EU:lta jälkikäteen, onko valtion sisällä mahdollisuus puskuroida? Riskipitoisten uuden etsiminen ottamalla huomattavaa riskiä saamalla mahdollisesti rahoitusta jälkikäteen, ei edistä etenkään pk-yritysten riskinottokykyä ja rahoitusjärjestelyt eivät taivu.

Todennäköisesti valtio tulee tässä ottamaan etunojaa, jotta investointi- ja uudistuskokonaisuudet saadaan käyntiin nopeasti.

Maksaako Suomi toisen 2,33 mrd EU-tuen päälle?

On todennäköistä, ettei elpymis- ja palautumistukivälineeseen tulla liittämään kansallista omarahoitusosuutta.

Edellytetäänkö elpymisvälineen kautta rahoitettavilta hankkeilta omarahoitusosuutta, ja jos, niin minkä verran?

Valmistelu on vielä kesken, mutta hankkeiden omarahoitusosuuden tarve riippuu tukivälineestä.

Nyt pitäisi olla rohkeutta käynnistää myös erilaisia kokeiluja ja pilotointeja. Onko tämä mahdollista RRF:n kautta?

Tästä ei ole vielä tietoa, mutta jos ne nähdään investointeina, voisi tämä olla mahdollista. Komission kanssa tullaan syksyn aikana käymään keskustelua ja pyritään selvittämään, voisivatko pilotit tulla rahoituksen piiriin.

Miten huomioidaan yliopistopaikkakuntien ekosysteemisopimukset? Yliopistokaupunkien ekosysteemisopimukset Suomen kestävän kasvun ohjelman pohjaksi eli teemat sieltä.

Koordinaatioryhmä kuulee laajasti eri tahoja ja ryhmän sihteeristölle voi lähettää ehdotuksia.

Voisiko vihreän siirtymän sisältöä avata hieman enemmän energian tuotantomuotojen kautta? Mitä tuotantomuotoja paketti pitää sisällään?

Elpymis- ja palautumistukivälineen alla mahdollisesti tuettavia tuotantomuotoja ei ole toistaiseksi täsmennetty, mutta komission ohjeistuksessa on viitattu esim. uusiutuvan energiantuotannon kehittämiseen (ml. infrastruktuuri) ja puhtaiden energiateknologioiden käyttöönottoon. Investointien ja uudistusten johdonmukaisuus suhteessa kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan tulee osoittaa.

Mahdollistaako RRF laajakaistainvestoinnit? Laki laajakaistarakentamisen tuesta (LVM043:00/2019) olisi pienin muutoksin helpoin tapa kohdistaa elpymisrahoitusta. Lakiesitys on tulossa hallituksessa esittelyyn viikolla 41/2020.

Kyllä.