Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Aluekehittämistä 12 vuotta eteenpäin – sanat samoja kuin ennenkin, verbit puuttuvat Blogi: Aluekehittämistä 12 vuotta eteenpäin – sanat samoja kuin ennenkin, verbit puuttuvat 14.9.2018 Janne Antikainen Kirjoittajan muut artikkelit TEMin uusi aluepolitiikka valtasi Vanhan Ylioppilastalon maanantaiaamuna, kun Keskustelunavauksia alueiden Suomeen julkistettiin. Katse oli 12 vuotta eteenpäin, vuodessa 2030. Kuunnellessa sanoja ei kyllä ihan tarkkaan erottanut, miten keskustelu olisi eronnut, jos olisi katsottu 12 vuotta taaksepäin. Tärkeimmät iskusanat ovat (edelleen) paikkaperusteinen kehittäminen, kehitysedellytysten luominen sekä vuorovaikutus ja verkostot. Hienoa, että nämä sanat ovat nyt valtavirtaa. Seuraavaksi tarvitaan tietoa, millä toimenpiteillä niitä viedään eteenpäin tulevilla hallituskausilla. Ajatuspaja e2:n selvitys suomalaisten aluekehittämistä koskevista näkemyksistä Aluepolitiikasta elinvoimapolitiikkaan julkistettiin samassa yhteydessä. Selvityksen mukaan 58 % suomalaisista haluaa vahvistaa (siis lisätä) toimia aluekehittämisen tasapainottamiseksi. Poliittisilla ryhmillä ei ollut näkemyseroja – kokoomuksen piirissä joka neljäs oli ajatusta vastaan, muissa puolueissa oli pienempi marginaali. Näillä tiedoilla voisi olettaa, että kaikkien puolueiden ohjelmissa sekä tulevassa hallitusohjelmassa aluekehittämiseen satsataan tulevaisuudessa enemmän kuin tällä hallituskaudella. Konsensusta näyttää myös löytyvän erikokoisten kaupunkien tarpeen tunnistamiseksi, metropolista pikkukaupunkeihin. Selvityksessä sama 58 % osuus vastaajista oli myös sitä mieltä, että asutusta pitäisi olla myös pienemmillä paikkakunnilla, ei vain suuremmilla kaupunkiseuduilla. Valtio on edelleen se ykköstoimija, jonka aluekehittämistoimia odotetaan. TEMin raportissa ne on tiivistetty hyvin. Valtiolla on rooli osaavan työvoiman tuottamisessa, infran rakentamisessa sekä innovaatioympäristöjen rakentamisessa. Systeemisempiä välineitä ovat talouden tasaamismekanismit erityisesti valtionosuusjärjestelmän kautta, hallintajärjestelmäpolitiikan kehittäminen ajankohtaisesti maakuntauudistuksen kautta sekä uusimpana yhteensovitteleva luonnonympäristön suojelu- ja hyödyntämistoimenpiteet. TEMin paperissa on kaksi skenaariota. Ensimmäinen on verkostomainen erikokoisten kaupunkiseutujen ja maaseutujen (huomioi monikko molemmissa) Suomi, toinen on vain suurten kaupunkiseutujen Suomi. Tulevaisuuden ykköshaaste on kaupunkiseutujen sisäiset kasvavat erot, niitä ei saa päästää kasvamaan. Ensimmäisessä skenaariossa on hienovaraisesti siloteltu aluekehittämisen raadollisuutta: kaikki alueet eivät voi olla voittajia aluekehittämisessä tulevina vuosikymmeninä – mutta ne ovat, jotka tarttuvat joukkueena tulevaisuuden tekemiseen tänään. MDI:n tulkinnan mukaan kehittymismahdollisuus ei ole kokokysymys, vaikka suuremmilla on enemmän kasvun edellytyksiä, mutta toisaalta myös rakenteellista raskautta. Pärjääjiä löytyy sekä suurilta kaupunkiseuduilta, mutta myös maaseutumaisilta alueilta. MDI pureutui näihin skenaarioihin tarkemmin kokoamalla Manner-Suomen kuntakehityksen pikaindeksin kahdella nopealla aluekehityksen muuttujalla heinäkuusta 2017 heinäkuuhun 2018. Indeksilistan kärkipäässä on vähemmän yllätyksellisesti suurempien kaupunkiseutujen kehyskuntia. Erityisesti Tampereen, Turun ja Oulun seudun sekä pääkaupunkiseutu keskuksineen ja lähimpine kehyskuntineen ovat pärjänneet hyvin. Lisäksi Pohjanmaan kasvukolmiossa Seinäjoki-Vaasa-Pietarsaari-Kokkola on säilynyt positiivinen kierre. Uusia lupaavia piirteitä on Turusta kasvun kuroutuminen rannikkoa pitkin pohjoiseen, sekä näissä kartoissa uusi plussan puolella oleva suoni Kymenlaaksosta Etelä-Savon kautta Pohjois-Savoon, joka jatkuu myös Kainuuseen ja Lappiin. Haastavimpien alueiden peitto kulkee Uudenmaan itäosien ja Päijät-Hämeen pohjoisosien kautta Keski-Suomeen ja siitä Suomenselälle sekä osin Kainuuseen ja Lapin laidoille. Itä-Suomen kuntien tilanne on säilynyt myös haastavana, vaikka Joensuu ja Liperi ovat plussan puolella. Jatkamme kuntien kehityksen seurantaa herkeämättä. Molemmissa muuttujissa on kaksi lukua, toinen tasoa ja toinen trendiä kuvaava luku. Laskukaavassa on käytetty 1) väkilukua sekä 2) maassamuuton nettomuuttoa heinäkuusta 2017 kesäkuun loppuun 2018 ennakkoväkilukujen mukaan. Maassanettomuutto on suhteutettu kunnan väkimäärään. Toinen muuttuja on 3) työttömyysaste TEMin työttömyystilaston mukaan heinäkuussa 2018, sekä 4) työttömyysasteen muutos viimeisen vuoden aikana (heinäkuusta 2017 heinäkuuhun 2018). Indeksissä kaikki Suomen kunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen näiden neljän luvun suhteen, eli paras kunta on saanut järjestysluvun 1 ja heikoin järjestysluvun 295. Keskiarvojärjestysluku oli 148. Tämän jälkeen jokaisen kunnan järjestyslukujen keskiarvoa verrattiin keskiarvojärjestyslukuun ja se muodostaa kartassa ilmoitetun indeksin. Sitten takaisin Ylioppilastalolle. Tilaisuudessa sivulauseessa särähti korvaan tutkijan huomautus, että kuntia pidetään vähän väsähtäneinä elinvoiman vahvistajina, ja odotukset suuntautuvat enemmän maakuntiin. Paikallisella tasolla kunnat ovat edelleen tärkeimpiä tekijöitä, aktivoimassa ja koordinoimassa kehittämistä. Uinumalla sammuu valot varmasti. Kysy lisää Janne Antikainen Kehitysjohtaja FL 040 764 1829 janne.antikainen@mdi.fi Profiili: Twitter LinkedIn Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan Blogi 8.4.2024 Nanna Nieminen Ajantasaisen, päivittyvän ja kattavan tiedon merkitys ja tarve on kasvanut, ja tuntuu kasvavan edelleen kuntien toimintaympäristön muuttuessa nopeaan tahtiin ja kuntien kohdatessa isoja muutoksia. Miten suunnistaa muutoksen, tiedon, tietolähteiden ja tiedolla johtamisen työkalujen viidakossa? Lue lisää Kuntakortin ja EVP-indeksin tarjoamat tiedot täydentävät toisiaan
Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata Blogi 18.3.2024 Kirsi Siltanen Laura Väliniemi Rasmus Aro Isyys ei ole itsestäänselvyys, totesimme isyyttä koskevan blogisarjan ensimmäisessä osassa, jossa pohdiskelimme syntyvyyttä ja ennen kaikkea miesten tahatonta lapsettomuutta alueellisena ilmiönä. Maantieteellisen ilmiön isyydestä tekee ennen kaikkea nuorten aikuisten muuttoliike. Lue lisää Blogi: Vanhemmaksi on vaikea tulla, jos naiset ja miehet asuvat eri puolilla maata
Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa Blogi 14.3.2024 Oletko koskaan miettinyt, mistä kunnan, maakunnan tai muun alueen kehityksen kannalta tärkeät ideat tulevat ja mikä niiden muotoutumiseen vaikuttaa? Tiedämme, että alueille on jaettu aluekehittämisen pelilaudalla erilaiset pelimerkit. Toisilla on paremmat lähtökohdat ja toisilla on heikommat kortit, mutta tästäkin huolimatta pelin lopputulos voi yllättää. Näemmekö ja havaitsemmeko ympärillämme olevat mahdollisuudet eri tavoin ja mistä se johtuu? Lue lisää Vierasblogi: Mitä alueenne kiikarissa näkyy? – Alueiden mahdollisuuksien tilat kehitystä suuntaamassa