AGDA-hankkeen tulos: Suomen innovaatiopolitiikkaan tarvitaan diversiteettiä

Hankkeen päätulos on se, että Suomessa innovaatiopolitiikka ei ota sukupuolta eikä moninaisuutta huomioon juuri lainkaan, mikä on ongelma sekä tuottavuuden, vihreän siirtymän vaatimien uudistusten että yhdenvertaisuuden kannalta. “Uudessa maaliskuun alussa valtioneuvoston julkaisemassa TKI-suunnitelmassa sukupuolta,moninaisuutta tai inklusiivisuutta ei myöskään käsitellä”, sanoo pohjoismaisen hankkeen johtaja Kaisa Lähteenmäki-Smith aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä.

Suomalainen TKI-rahoitus on kuin iso raskas laiva

Hankkeen menetelmiä ovat olleet mm. kirjallisuuskatsaus, olemassa olevien arviointi- ja seurantakehysten ja tasa-arvosuunnitelmien analyysi sekä työskentely yhdessä pohjoismaisten innovaatio- ja tutkimusrahoituselinten ja muiden sidosryhmien kesken. 

“Työmme perusteella päädyimme kuvaamaan suomalaista innovaatiorahoitusta isona laivana, joka menee aina samoja syvään uurrettuja reittejä samoihin satamiin. Näiden reittien ulkopuolella olevat mahdollisuudet, yritykset ja ihmiset jäävät ulkopuolelle. Nyt kun yhteiskunnassa pitäisi tehdä isoja vihreän siirtymän edellyttämiä muutoksia, myös innovaatiopolitiikan pitäisi uudistua”, sanoo Lähteenmäki-Smith. ”On havaittu, että tiimit, joissa on keskenään erilaisia ihmisiä ovat innovatiivisempia ja tuottavampia”, hän lisää. Mahdollinen

Mukana hankkeessa ovat olleet MDI:n lisäksi Vaasan yliopisto, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto, Business Finland, Länsi-Norjan yliopisto, Vinnova (Ruotsi) sekä Islannin yliopisto. 

Ns. tasa-arvoisissa pohjoismaissa innovaatiorahoitusta enemmän miehille

Yhteispohjoismainen ongelma on niin sanottu pohjoismainen sukupuoliparadoksi: “Olemme useimmilla mittareilla maailman tasa-arvoisimpia maita. Silti meillä on harvinaisen sukupuolittunut työmarkkina. Innovaatiorahoitus ei myöskään jakaudu lähellekään tasaisesti sukupuolten välillä. Yksityisestä innovaatiorahoituksesta menee Pohjoismaiden tasolla vain 1 % naistiimeille, 10,7 % sekatiimeille ja loput 88% miestiimeille. Vaikka julkisen rahoituksen jakautuminen on huomattavasti tasaisempaa, kohdentuu se melko samankaltaiselle joukolle. Ja sukupuoli on vain yksi moninaisuuden tekijä”, sanoo Lähteenmäki-Smith.

Osana hankkeen lopputuloksia tutkijat julkaisevat kolme politiikkasuositusta innovaatiopolitiikalle:

1. Kestävä vihreä siirtymä edellyttää paradigman muutosta, johon kuuluu myös inklusiivinen innovaatio. Tähän mennessä innovaatiopolitiikka on tukenut niitä ihmisiä ja aloja, joiden ääni tulee muutenkin kuulluksi ja niitä politikkatavoitteita, joita edistetään muutenkin.
   
2. Inklusiivinen innovaatio edellyttää näkökulmien, tieteenalojen, ammattiasemien ja ihmisten moninaisuutta, mikä edellyttää innovaatiopolitiikan normien uudelleen ajattelua ja koko yhteiskunnan potentiaalin hyödyntämistä.
   
3. Tarvitsemme käytännön politiikkaohjauksen ja päätöksenteon tasolla politiikkamuotoilua, joka paremmin huomioi verkostojen ja yhteisöjen roolin ja merkityksen. Innovaatiopolitiikka kapeana, jopa eliittivetoisena teknologiapolitiikka 2.0:na on aikansa elänyt. Inklusiivinen innovaatio on keino saada innovaatiopolitiikan voimavarat ja ideat koko yhteiskunnan käyttöön. 

Hanketta on rahoittanut Pohjoismaiden tasa-arvorahasto

Hankkeen kotisivut: https://www.mdi.fi/en/agda/