Etusivu Ajankohtaista Uutiset Mielen hyvinvointia edistävien toimintamallien arvioinnit tuottavat tietoa myös työhyvinvoinnin edistämiseksi Mielen hyvinvointia edistävien toimintamallien arvioinnit tuottavat tietoa myös työhyvinvoinnin edistämiseksi 13.10.2021 MDI on osallistunut useisiin kuntien hyvinvointia ja elinvoimaa edistävien palveluiden arviointeihin ja seurantamallien laatimiseen. Arviointien avulla kerrytetään tietoa mm. työelämään ja hyvinvointiin liittyvien hankkeiden vaikuttavuudesta. Hankkeissa kertyneitä oppeja voidaan hyödyntää sekä kunnissa, työyhteisöissä että arkielämän vuorovaikutuksessa. Hyvinvointi ja hyvä elämä kunnissa ovat ovat olleet kiinnostuksemme kohteina. Esimerkiksi HYVIS-hankkeen tuloksena syntyi hyvän elämän opaskirja sekä mittaristo kuntien hyvinvointityön tueksi. Hankkeessa laadittu päättäjille suunnattu huoneentaulu huomioi yhtenä osa-alueena työelämän ja osaamisen murroksesta nousevat tulevaisuuden teot ja niiden tekijät. Arvioinnit tuottavat tietoa työhyvinvoinnin edistämisestä ja mielenterveyden tukemisesta työelämässä Etenkin korona-aika on nostanut esille työhyvinvoinnin vähenemisen monilla aloilla ja myös julkisella sektorilla, jossa henkilöstö on kuormittunut etenkin koulutuksen ja sote-alan työtehtävissä. MDI on jo aiemmin ollut mukana arvioimassa hankkeita, joissa tarkasteltiin hyvinvointia työelämässä: Kunteko 2020 -ohjelman päämääränä oli edistää kuntatyön tuottavuutta, tuloksellisuutta sekä työelämän ja palveluiden laatua, ja Työelämä 2020 -hankkeen tehtävänä oli edistää vuonna 2012 valmistuneen työelämästrategian toteutumista. Parhaillaan MDI toteuttaa NHG:n koordinoiman vaikuttavuustutkimuksen yhdessä Tampereen yliopiston ja Vireä Mieli Oy:n kanssa. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten mielenterveyden tukemiseen liittyvien keinojen ja menetelmien tunnettuus ja käyttöönotto ovat lisääntyneet osahankkeen aikana. Arvioinnissa selvitetään, kuinka työpaikkojen ja työterveyshuoltojen osaaminen on vahvistunut mielenterveyden tuen keinojen ja menetelmien osalta. Syyskuussa julkistetun Mielenterveyden tuen työkalupakin avulla pyritään siihen, että työpaikkojen ja työterveyshuoltojen valmiudet ja keinot edistää mielenterveyttä paranevat, kyvykkyydet vahvistuvat ja työyhteisöt saavat ennaltaehkäisevää tukea mielenterveyteen. Toiminnan tavoitteena on, että työpaikoilla tapahtuu mielenterveyttä edistävän toimintakulttuurin muutoksia. Tästä onkin jo saatu hyviä kokemuksia (YLE). Arvostavan kohtaamisen taitoja edistetään järjestömaailmaan suuntautuvassa hankkeessa, mutta niitä voi hyödyntää sekä arkielämässä että työyhteisöjen tukena Myös järjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Sekä järjestöjen keskinäinen että kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö vaikuttaa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen. MDI arvioi vuosien 2021–2022 aikana Rakentava vuorovaikutus mielenterveyden tukena -hanketta (RVMT-hanke), joka on on STEAn rahoittama koulutus- ja kehityshanke. Hanke tuo vuorovaikutus- ja tunnetaitoja mielenterveyskentän eri toimijoille järjestömaailmassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää arvostavaa kohtaamista, johon liittyvää tietoisuutta ja taitoja voi oppia kuka tahansa. Arvostava kohtaaminen on tärkeä taito, jota voidaan hyödyntää ja toteuttaa niin työyhteisöissä kuin kaikissa muissakin arkielämän vuorovaikutustilanteissa. Arvostavalla kohtaamisella voidaan lisätä sekä omaa, toisten ihmisten että yhteisöjen hyvinvointia. arviointi hyvinvointi mielenterveys Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa Uutiset 18.3.2026 Suomen väestö ikääntyy ja työikäisen väestön määrä vähenee. Ainoastaan maahanmuutto on ylläpitänyt Suomen työikäisen väestön kasvua, ja ilman maahanmuuttoa sekä vieraskielisten määrän kehitystä työikäisten määrien ennakoidaankin laskevan yli viidenneksellä vuoteen 2050 mennessä. Suomen tulevaisuuden tekijät -projektissa laaja kumppanijoukko etsii yhdessä ratkaisuja maahanmuuttopolitiikan uudistamiseen ja pitovoiman vahvistamiseen. Lue lisää Suomen tulevaisuuden tekijät haluaa uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa
Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Keskuskaupungeista Kajaani ja kehyskunnista Vesilahti ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?
Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä? Uutiset 11.3.2026 Julkaisimme helmikuun alussa päivitetyn EVP-indeksin. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti alueiden elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa. Tänä vuonna tarkastelimme tarkemmin alueita, jotka ovat parantaneet sijoitustaan EVP-indeksillä 2020-luvulla. Seutukunnista Kauhava ja maaseutumaisista kunnista Muonio ovat sijoitustaan parantaneiden joukossa. Kuntien edustajat kertoivat meille, mitä hyvän kehityksen taustalla on ja millaisia toimia kehityksen eteen on tehty. Lue lisää Miten seutukunnat ja maaseutumaiset kunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?