Blogi: Metropolipolitiikkaa jatkettava – koko Suomen hyväksi

YM ja VM julkaisivat tänään MDI:llä teetätetyn metropolipolitiikan kehittämistarpeiden arviointiraportin. Keskeisiä pointteja seuraavassa hieman raporttia suoremmin sanottuna.

Valtioneuvoston harjoittama metropolipolitiikka on myötävaikuttanut metropolialueen kehittämiseen, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Hyvää kehittämistä on tehty jo 1990-luvulta lähtien ja 2007 lanseerattu metropolipolitiikka on pelittänyt, vaikka onkin tenhoaan hieman menettänyt viime vuosina. Tulevalla hallituskaudella tarvitaan jämptimpiä tavoitteita ja valintoja, välineitä ja organisoitumista. Metropolipolitiikka on jatkettava.

Sisältöä ei tarvitse radikaalisti rukata. Jatkossa ytimessä pitäisi olla MAL-kysymykset ja kasvu, johon liittyy olennaisesti kansainvälistyminen. MAL-politiikassa on lisättävä aiesopimuksen sitovuutta, ja toisaalta laajennettava teemaa palvelujen suuntaan, esimerkiksi liikkumisessa. Aiheellisesti Säätytalon keskustelussa neuvottelukunnan jäsenet painottivat myös sosiaalisen integraation kysymyksiä ja onnistumisten kautta etenemistä.

Metropolialue huutaa kokonaisvaltaista visiota kehittämiseen – nyt ongelmana on liian monta vahvaa visiota. Kasvuun liittyvät olennaisesti kilpailukyvyn vahvistaminen suhteessa muihin metropoleihin, sattumien mahdollisuuksien rakentaminen elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimijoille sekä kansainvälistyminen. Metropolialueen on oltava hauska – kysymys on miten saadaan siitä houkutteleva ja poreileva? Metropolialueella on vielä suurta potentiaalia ihmisten valjastamisessa kehittämisen voimaksi.

Kuntien keskinäiset välit ovat kiristyneet tai pahimmassa tapauksessa tulehtuneet erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sekä -tarkastelujen myötä. Metropolipolitiikan pöytä on sijaiskärsinyt suurista rakenteellisista uudistusprosesseista.

MAL-asioiden kehittäminen on ollut mallikasta. Aiesopimusmenettely on ollut toimiva kehittämismalli, joka sitouttanut toimijat oikeansuuntaisesti mukaan. Toinen maailmanluokan onnistumiseksi nostettava esimerkki on pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen ohjelma (PAAVO), jossa oli tarkasti rajattu kohde, kompetentti ja vain relevantti porukka asioita kehittämissä yhdistettynä oikeinmitoitettuun tavoitteiden asetantaan.

Kilpailukyvyn kehittäminen ja muiden toimijoiden, kuten korkeakoulujen ja yritysten kytkentä metropolialueen kehittämiseen ei ole onnistunut tavoitteiden mukaisesti. Metropolialue kärsii Brasilian jalkapallojoukkue –syndroomasta: huikeita yksilöitä, joiden joukkuepelaamisen ohjaus vaatii suurta taitoa ja johtajuutta. Tällä hetkellä ei ole sellaista tahoa, joka olisi tämän valmentajan paikan lunastanut.

Metropolipolitiikan yläorganisoituminen on ollut tehotonta ja metropoliasioita käsitellään liian monessa ryhmässä. Laaja neuvottelukunta on hyvä informaation solmukohta, mutta vain sellainen. Tällä hetkellä osallistujat eivät välttämättä tiedä, missä kokouksessa ovat ja mistä siellä päätetään – ja harvoissa kokouksissa edes päätetään mitään. Sitoutuminen on ollut heikkoa. Virkamiestasolla, eli metropolipolitiikan sihteeristössä yhteistyö ja informaation vaihto toimii. Metropolipolitiikka vaatii jatkossa tiiviimmän ytimen, korkeintaan 12 ihmistä, jossa on mukana korkein virkamies- ja poliittinen johto. Lisäksi teemoilla voi olla omat työryhmänsä, joissa on mukana myös asiantuntijoita. Kerran vuoteen on järjestettävä metropolifoorumi, johon kootaan laajempi joukko sekä saamaan informaatiota että työstämään sovittuja teemoja ja sopimaan jatkosta.

Metropolialue on kuin lievästi viettävällä jäisellä parkkipaikalla oleva takavetoinen auto. Se ei pääse yksin ylös, muu Suomi on etuveto. Eikä siitä parkkipaikalta pääse myöskään pelkällä etuvedolla ylös. Vain nelivedolla pärjää hankalissa tilanteissa. Analogia toimii myös metropolialueelle – pelkkä pääkaupunki tai kehyskunnat ei riitä, tarvitaan koko sakki mukaan. Tämä tarina on tosi: metropolipolitiikan haastattelukeikalla Sipoon kunnantalon pihalla paikoitin pienen takavetoisen autoni hieman kaltevalle jäiselle parkkipaikalle. Kun yritin päästä pois, sutivat pyörät vain tyhjää. Ennen kuin edes ehdin pyytää apua, tarjoutui eräs miehenköriläs painoksi takakonttiin ja ystävällinen koulupoikakoltiaisten porukka työntämään keulasta. En voinut vastustaa ajatusta, että siellä kontissa se Helsinki möllöttää ja KUUMA-kunnat keulasta työntävät. Yhteispelillä ylös, metropolialue ja koko Suomi.