Etusivu Ajankohtaista Blogi Blogi: Muuttovirta kääntyi – kaupungit kasvavat sisäänpäin Blogi: Muuttovirta kääntyi – kaupungit kasvavat sisäänpäin 20.11.2014 Eero Holstila Kirjoittajan muut artikkelit Nettomuutto kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin, kehyskuntiin ja maaseudulle 1952–2013. Kenellekään ei ole uutinen, että Suomen kaupungistuminen jatkuu joskin osin maahanmuuton siivittämänä. Vuonna 2008 alkaneen taloustaantuman aikana sen muuttoliikkeen suunta on kuitenkin kääntynyt. Suurten kaupunkien kehyskunnat olivat viime vuosikymmenellä kasvun kärjessä. Nyt voittajia ovat keskuskaupungit, etenkin Helsinki ja Tampere. Timo Aron laskelmien mukaan esimerkiksi Helsingin seudun kehyskuntien muuttovoitto oli 2000-luvun ensi kymmenellä 2340 henkeä vuodessa, tällä vuosikymmenellä enää alle 400 ja useana vuonna on tullut tappiota. Samansuuntainen kehitys on havaittavissa muidenkin suurten kaupunkiemme ympäristössä. Pientalojen hinnat ovat laskussa ja uusia omakotitaloja valmistuu Suomessa tänä vuonna vain noin 6000, kun luku oli ennen talouskriisiä lähes kolminkertainen. Onko kysymys suhdanneilmiöstä, vai todistammeko pysyvää käännettä kohti tiiviimpiä kaupunkeja? Kallistun jälkimmäiselle kannalle, sillä käynnissä näyttäisi olevan elämäntapojen sukupolvenvaihdos. Entistä suurempi osa suurten kaupunkien nuorista aikuisista ei ole edellisen sukupolven tapaan kiinnostunut lumen luomisesta ja pihan kuokkimisesta, vaikka enemmistö edelleen saattaa ollakin. Tulevan kehityksen arvioinnissa kannattaa lisäksi ottaa huomioon puhdas väestöfakta eli vanheneminen. Omakoti- ja rivitaloesikaupunkien suuret ikäluokat ovat pyrkimässä kohti keskuksien palveluita, ja viimeistään vuoteen 2050 mennessä ovat joka tapauksessa poistuneet henkikirjoista. Siksi lähivuosina tulee tarjolle runsaasti esikaupunkien pientaloja, mikä laskee hintatasoa. Uusia rakennetaan entistä vähemmän. Jo nyt on havaittavissa, että pankit ovat tulossa entistä varovaisemmiksi arvioidessaan asuntojen vakuusarvoja. Eräät asiantuntijat arvelevat, että jatkossa vakuusarvot vaihtelevat 40 – 70 prosentin haarukassa. Tämä tietysti nostaa asunnon oston kynnystä ja on omiaan tuomaan hintoja edelleen alaspäin. Vaikutukset näkyvät paitsi syrjäseuduilla myös esikaupunkien pientaloalueilla. Samaan aikaan vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Tähän suuntaan vaikuttaa myös tuo elämäntapojen sukupolvenvaihdos. Nuoret uraa luovat aikuiset haluavat säilyttää riippumattomuutensa kuluttamisen ja liikkuvuuden suhteen. Euroopan avoimet työmarkkinat houkuttelevat, eikä kuvaan sovi turpeeseen sidottu velkataakka. Suomessa viime vuosina vauhdilla kasvaneet asuntorahastot ovat havainneet tämän trendin ja sijoittavat vuokra-asuntoihin, mutta vain varmoissa kasvukeskuksissa. Olemme siirtymässä keskieurooppalaiseen malliin, jossa asunnon omistaminen ei ole itseisarvo. Tuloksena on kaupunkien kasvu sisäänpäin ja tukeutuminen joukkoliikenteeseen etenkin raiteilla. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi uudessa Tampereen seudun kaupunkirakennemallissa ja Helsingin yleiskaavaluonnoksessa. Nuorten kaupunkisuunnittelijoiden ryhmä julkaisi lokakuussa 2014 Helsingin ”varjoyleiskaavan”, jonka mukaan kehäykkösen sisäpuolelle mahtuu kevyesti miljoona asukasta! Ja silti ollaan vielä kaukana suosikkikaupunkimme Barcelonan tiiviydestä… Kysy lisää Eero Holstila Neuvonantaja VTM 050 567 2087 eero.holstila@mdi.fi Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa