Etusivu Ajankohtaista Tiedotteet Väestön ikääntyminen ja keskittyminen isoihin kaupunkeihin muuttavat asumisen tarpeita Väestön ikääntyminen ja keskittyminen isoihin kaupunkeihin muuttavat asumisen tarpeita 15.9.2026 MDI:n vuoden 2026 väestöennuste tarkastelee väestönkehityksen vaikutusta tulevaan asumiseen. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen suurille kaupunkiseuduille jatkuvat ja muuttavat olennaisesti myös asumiseen liittyviä tarpeita. Myös tyhjenevien asuntojen kohtalo maaseuduilla ja seutukaupungeissa vaatii ratkaisuja. MDI:n vuoden 2026 väestöennuste päivittää aiemman ennusteen tuoreimmilla tiedoilla. Ennusteessa keskitytään kahteen skenaarioon: perusura-skenaarioon ja korkeamman maahanmuuton -skenaarioon. Perusura-skenaariossa maahanmuuton taso vastaa 2020-luvun keskitasoa, sen sijaan korkeamman maahanmuuton -skenaariossa taso on vuosien 2023–2025 huipputasoa. Ukrainalaisten pakolaisten vaikutus on poistettu mallinnuksesta. Tuoreessa väestöennusteessa on huomioitu vuosien 2025–2026 aikana kasvanut syntyvyys ja vähentynyt maahanmuutto. – Molempiin muutoksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta siitä, onko kyseessä vain väliaikainen vai pysyvämpi muutos, sanoo ennusteen laatinut MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro. Erot isojen kaupunkien väestönkehityksessä kasvussa Väestön keskittyminen suurille kaupunkiseuduille jatkuu, eikä väestönkehityksen isossa kuvassa ole tapahtunut merkittäviä käänteitä. Maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa väestö uhkaa yhä vähentyä merkittävästi, vaikka syntyvyyden kasvu on hieman vahvistanut maaseutukuntien tulevaisuuskuvia. Ennusteen perusteella ero Etelä-Suomen suurten kasvukeskusten ja muiden suurten kaupunkien välillä on kasvussa. Etelä-Suomen suuret kaupunkiseudut saavat muuttovoittoja ulkomailta ja muualta Suomesta. Sen sijaan muissa suurissa kaupungeissa väestönkehitys uhkaa heikentyä, koska lähialueilta ei enää muuta uusia asukkaita entiseen tahtiin väestön kutistumisen vuoksi. Iäkkäiden asuminen keskeinen kysymys tulevaisuudessa Tuoreen väestöennusteen perusteella mallinnettiin asuntokuntien kehitystä. Asuntokunta tarkoittaa samassa asunnossa asuvia henkilöitä. Asuntokuntien määrän ennakoidaan kasvavan koko maassa noin 140 000 kappaleella vuoteen 2050 mennessä. Kasvu keskittyy suurille kaupunkiseuduille, joissa maahanmuuttajataustaisten kasvava määrä lisää vuokra-asumisen ja kohtuuhintaisen perheasumisen tarvetta. Iäkkään väestön asumisen tarpeet korostuvat kaikkialla maassa. Vuonna 2040 Suomessa yli 74-vuotiaiden asuntokuntia olisi 663 000 kappaletta. Kasvu on erityisen suurta yli 84-vuotiaiden asuntokunnissa, joiden määrä kasvaa 112 000 asuntokunnalla vuoteen 2040 mennessä. Etenkin yli 84-vuotiaiden ryhmässä korostuvat yksinasuvat naiset. – Hyvin iäkkäiden ihmisten asuntokuntien merkittävä kasvu pakottaa kuntia ja alueita pohtimaan, miten ne voivat tarjota saavutettavaa asumista lähellä palveluita, Aro toteaa. Ratkaisuja kaivataan tyhjeneville asunnoille Ennusteen toteutuessa maaseudulla ja seutukaupungeissa olisi noin 100 000 asuntokuntaa nykyistä vähemmän vuonna 2050. Tämä heikentää asuntomarkkinoiden toimivuutta näillä alueilla asuntojen tarjonnan lisääntyessä kysyntää nopeammin. Lisäksi asuntojen myyminen ja lainoituksen saaminen vaikeutuu. – Kysymys siitä, mitä tapahtuu tyhjiksi jääville asunnoille, on kiperä niin peri- kuin muille kunnille. Tarvitsemme keskustelua siitä, onko riski jokaisen omalla kontolla, vai pitäisikö taakkaa jakaa jotenkin muuten, pohtii MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen. MDI on laatinut väestöennusteen omana työnään. Lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen aineistoja. Tutustu raporttiin Tutustu tuoreeseen raporttiin, jossa on esitelty väestöennusteen keskeisimmät tulokset. Lataa raportti täältä. asuminen Väestö väestöennuste väestönkehitys Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan Tiedotteet 25.8.2026 MDI on kehittänyt kansainvälisen indeksin, joka tarkastelee eri OECD-maiden menestystekijöitä poikkeuksellisen laajasti. Suomi sijoittuu indeksissä kuudenneksi 38 OECD-maan joukossa. Suomen vahvuutena on yhteiskunnallinen kestävyys, mutta elinvoiman osalta sijoitus on heikentynyt dramaattisesti vuodesta 2014 lähtien. Indeksin kärkikolmikossa ovat Islanti, Sveitsi ja Norja. Lue lisää Uusi indeksi osoittaa: 15 OECD-maata kiilannut ohi, kun Suomen elinvoima on polkenut paikoillaan
MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia Tiedotteet 21.5.2026 MDI toteutti opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräaikaisen korotuksen vaikutuksista. Kolmivuotisessa kokeilussa työnantajille maksettiin korotettua korvausta alle 20-vuotiaista oppisopimusopiskelijoista. Selvityksestä ilmenee, että kokeilu tuki nuorten oppisopimusten lisääntymistä ja vahvisti oppisopimuksen tunnettuutta ja käyttöä. Lue lisää MDI selvitti oppisopimuskoulutuksen korotetun koulutuskorvauksen vaikutuksia
Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista Tiedotteet 21.4.2026 MDI toteutti tänä keväänä selvityksen, jossa koottiin tietoa maahanmuuttaneiden muutoista maan sisällä. Selvityksen tilastollinen tarkastelu osoittaa, että Uusimaa on muuttokohteena maahanmuuttajille keskeinen kaikkialla Suomessa. Kyselyyn vastanneista selvä enemmistö haluaisi jäädä Suomeen, mutta ilman pysyvää oleskelulupaa oma asema koetaan epävarmaksi. Lue lisää Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista
