Miten keskuskaupungit ja kehyskunnat voivat parantaa sijoitustaan EVP-indeksissä?  

EVP-indeksissä korkeimpaan sijoitukseen yltäneet alueet keskittyvät keskuskaupunkeihin, mutta erot niiden välillä ovat suuria. Elinvoima on näissä kaupungeissa usein vahva, mutta veto- ja pitovoima vaihtelevat selvästi kaupunkien välillä.

Keskuskaupunkien jarruna ovat olleet asuminen ja rakentaminen, jotka ovat olleet sekä matalalla tasolla että selvästi heikentyneet vuosien 2020–2025 välisenä aikana. Rakentamisen ja asuntomarkkinoiden kehityksellä on merkittävä vaikutus myös veto- ja pitovoimaan.

Vain neljä kaupunkia onnistui parantamaan kokonaisindeksiään 2020-luvulla: Espoo, Kajaani, Mikkeli ja Rovaniemi.

Kajaanissa kärkitoimialat vahvistuneet samanaikaisesti

Keskuskaupungeista sijoitustaan indeksissä paransi eniten Kajaani. Hyvän kehityksen taustalla oli erityisesti talouden ja yritystoiminnan vahva kehitys. Lisäksi Kajaanissa väestön väheneminen oli maltillisempaa kuin monissa vertailukunnissa, ja ulkomaalaistaustaisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä kasvoi.

– Kajaanin myönteistä kehitystä selittää ennen kaikkea maakunnan kärkitoimialojen samanaikainen vahvistuminen, erityisesti kaivannaisalan, ICT:n ja metalliteollisuuden kasvu vuodesta 2022 alkaen, kertoo Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen.

Kajaani on myös maakunnan erikoiskaupan ja palvelujen keskus. Ketjumyymälät ovat luoneet paljon uusia työpaikkoja, ja palvelualalla Kajaanissa toimii useita palvelukeskuksia talous- ja henkilöstöhallinnossa.

– Kajaanin elinvoiman perusta on ennen kaikkea vahvassa koulutus- ja TKI-kokonaisuudessa, jossa ammattiopisto, ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus tukevat suoraan työelämän ja yritysten tarpeita, painottaa Hämäläinen.

Kehyskuntien menestys perustuu hyvään veto- ja pitovoimaan

Kehyskunnat ovat EVP-indeksillä keskimäärin vahvoja menestyjiä. Kärkeen sijoittuvat kehyskunnat ovat lähes poikkeuksetta suurten kaupunkien välittömässä vaikutusalueessa, ja menestys perustuu erityisesti hyvään veto- ja pitovoimaan.

Kaikki kehyskunnat eivät kuitenkaan hyödy sijainnista: etäisyys ja kytkeytyneisyys läheiseen kaupunkiin ja asumis- ja elinkeinoprofiili ratkaisevat.

Kehyskunnat ovat edelleen demografisesti ja veto- ja pitovoiman osalta vahvoilla, mutta kasvu on tasaantunut. Väestökehitys ja yritystoiminta ovat heikentyneet korona-ajan jälkeen, vaikka asuminen ja kansainvälisyys ovat hieman vahvistuneet.

Vesilahden parantuneen sijoituksen taustalla suotuisa työllisyyskehitys

Kehyskunnista sijoitustaan paransi eniten Vesilahti. Parantunutta sijoitusta selittää suotuisa työllisyyskehitys ja vahvistunut yritystoiminta. Myös Vesilahden väestönkehitys vahvistui ja muuttovoitto alueelle kasvoi.

Tampereen seudun vahva kasvu ja tiivis yhteistyö toimivat Vesilahden vetovoiman keskeisenä moottorina.

– Olemme tunnistaneet roolimme Tampereen kaupunkiseudun osana ja tehneet määrätietoista työtä kunnan tunnettuuden, vetovoiman ja viihtyisän elinympäristön kehittämiseksi, kertoo Vesilahden kunnan kehitysjohtaja Timo Haapaniemi.

– Vesilahden myönteinen kehitys perustuu strategiseen panostukseen perheiden palveluihin, mikä on heijastunut väestönkasvuun ja vilkastuneeseen rakentamiseen.

Rakentaminen on puolestaan tarjonnut paikallisille yrittäjille mahdollisuuksia yritystoiminnan kasvuun ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

– Laadukkaat arjen palvelut yhdistettynä rohkeaan markkinointiin ovat tuottaneet tulosta, Haapaniemi kiteyttää.

Lue lisää

EVP-indeksistä voit lukea lisää täältä.