Miten kunnissa arvioidaan nykyisten valtuustojen onnistumista? 

Kuva: Patrik Lindeberg / Unsplash.

MDI toteutti viime vuoden lopulla valtakunnallisen kuntakyselynsä, joka kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien johtaville viranhaltijoille ja valtuustojen jäsenille. Pyysimme vastaajia arvioimaan oman kuntansa valtuuston onnistumista päättymässä olevalla valtuustokaudella kokonaisuudessaan sekä eri teemoissa.  

Kyselyn vastauksissa on havaittavissa selkeitä eroavaisuuksia kuntakoon, maantieteellisen sijainnin ja poliittisen puolueen mukaan. Myös valtuutettujen ja viranhaltijoiden vastauksissa on eroavaisuuksia. Vastausten ohella mielenkiintoista on pohtia, mistä eroavaisuudet johtuvat. 

Vastaajat antoivat kuntiensa valtuustoille arvosanan 7,6 kouluarvosana-asteikolla. Ensimmäinen kiinnostava eroavaisuus on se, että luottamushenkilöt arvioivat valtuustojen onnistumista hivenen kriittisemmin kuin kuntien viranhaltijat. Selitys voi löytyä siitä, että viranhaltijoilla on työnsä puolesta kattavampi käsitys kunnan toiminnasta ja kaikista toimista, joita strategian tavoitteiden edistämiseksi on tehty. Toisaalta valtuustossa on monenlaisia näkemyksiä eivätkä enemmistöpäätökset aina vastaa kaikkien valtuutettujen ajatuksia, jolloin myös tyytymättömyys voi olla korkeampi. 

Maakunnista parhaimmat kouluarvosanat valtuustoille antoivat Satakunnan vastaajat: Satakunta ylsi ainoana maakuntana yli kahdeksan keskiarvoon. Valtuustoarvosanojen kärkikolmikkoon nousivat myös idän maakunnat Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo. Heikoimmaksi oman kunnan valtuuston onnistuminen työssään arvioitiin Keski-Suomessa.  

Taulukko 1. Maakunnittaiset keskiarvot kouluarvosanoista oman kunnan valtuustolle kuluvasta valtuustokaudesta kokonaisuudessaan MDI:n vuoden 2024 kuntakyselyssä. 

Valtuustot onnistuneet parhaiten taloudenhoidossa 

Kuntakyselyn vastaajat pääsivät myös arvioimaan oman kuntansa valtuustojen onnistumista seuraavissa teemoissa: strategian toteuttaminen ja seuranta, elinvoiman edistäminen, asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, taloudenhoito sekä viestintä kunnan asioista kuntalaisille. Korkeimmalle vastaajat arvioivat taloudenhoidon, jossa 61 % arvioi valtuuston onnistuneen erittäin tai melko hyvin, sekä strategian toteuttamisen ja seurannan, jossa 60 % katsoi valtuuston onnistuneen hyvin.  

Kuntien kanssa keskustellessa nousevat usein esille taloudelliset haasteet ja niiden kanssa kamppailu. Onkin mielenkiintoista, että tästä huolimatta taloudenhoito arvioidaan parhaiten toteutetuksi alueeksi. Voiko syynä olla se, että taloudenhoitoa on helpompi seurata ja sen toteutumisesta saa numeerista tietoa, kun esimerkiksi hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen ovat paljon hankalammin mitattavia?  

Kuvio 1. Arviot oman kunnan valtuuston onnistumiselle eri teemoissa MDI:n vuoden 2024 kuntakyselyssä.

Elinvoiman edistämiselle parhaat arviot suurista kaupungeista ja Satakunnasta 

Parhaiten kuntansa valtuuston onnistumisen elinvoiman edistämisessä arvioivat suurimpien, yli 100 000 asukkaan kuntien vastaajat ja heikoimmin pienimmissä, alle 4000 asukkaan kunnissa asuvat.  Ylipäätään vähintään 25 000 asukkaan kunnissa arvioitiin elinvoiman edistäminen myönteisemmin kuin sitä pienemmissä kunnissa. 

Pienten kuntien heikompien arvosanojen osalta herää kysymys, näkyykö vastauksissa enemmänkin kunnan edellytykset elinvoiman edistämiseen ja kasvuun, kuin valtuuston tai kunnan oma toiminta elinvoiman edistämisessä. 

Maakunnista jälleen kerran satakuntalaiset katsoivat kuntiensa valtuustojen onnistuneen selvästi parhaiten elinvoiman edistämisessä ja eteläkarjalaiset puolestaan antoivat valtuustoilleen selvästi heikoimmat arviot tässä suhteessa. Maantieteellisten erojen ymmärtämiseksi tarkastelimme maakuntien sijoittumista EVP-indeksin mukaan. Satakunta sijoittui maakuntien vertailussa sijalle 12 ja Etelä-Karjala sijalle 15. Vastaukset eivät ainakaan Satakunnan osalta ole yhteyksissä EVP-indeksin mukaiseen sijoitukseen.

Maakuntien välisten erojen syistä voimmekin esittää korkeintaan valistuneita arvauksia. Ehkä kyse on poliittisen päätöksenteon kulttuurista, paikallisista mielikuvista ja asenteista tai vahvasta alueellisesta identiteetistä. Yksi mahdollinen selitys on, että elinvoiman edistämiseksi tehdyt toimet realisoituvat viiveellä eivätkä vielä näy tilastoissa. 

Vuoden 2024 kuntakyselyyn vastasi yhteensä 1220 henkilöä 285 eri kunnasta. Voit tutustua MDI:n valtakunnalliseen kuntakyselyyn tarkemmin täällä.