Vaikuttavuusmallit kirjastojen kehittämisen tukena 

Kuva: Jessica Ruscello / Unsplash.

Laatimamme mallin (alla) yhteiskunnallinen vaikuttavuus on hahmotettu kirjastolain yleisten tavoitteiden kautta. Tämä näkökulma tarjosi myös kiinnostavaa tietoa AKE-toiminnan itseymmärryksestä. Malli jakoi mielipiteitä siitä, onko tällainen ratkaisu osuva. Toisten näkemysten mukaan se hämärtää AKE-toiminnan lakisääteistä sisältöä eikä siten kuvaa sen vaikuttavuutta tarkasti. 

Vaikuttavuusmalleja laadittaessa sitoudutaan lähtökohtaisesti tarkastelemaan vaikutusten syntyä systeemisesti eli kokonaisvaltaisena ja moniulotteisena prosessina. Tämä tarkoittaa, että yksittäiset toimenpiteet eivät tuota vaikutuksia erillisinä, vaan ne kytkeytyvät laajempaan toimintaympäristöön ja muihin tekijöihin.  

Kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän ja yleisten kirjastojen toiminnan kokonaisuuden vaikutuksia kuvaava malli.

Miten AKE-toiminta vaikuttaa kirjastoalan kokonaisuuteen?   

Myös AKE-toiminnan vaikutuksia on hyödyllistä tarkastella kirjastoalan ekosysteemin näkökulmasta. Esimerkiksi AKE-kirjastojen tarjoama koulutus ja tuki voivat vaikuttaa suoraan alan ammattilaisten osaamiseen ja työskentelytapoihin, mutta vaikutukset eivät jää siihen – ne voivat ajan myötä heijastua laajemmin kirjastokentän käytäntöihin ja kehitykseen. Selvityksen ja laaditun mallin havaintojen mukaan merkittävimmät muutokset syntyvät juuri tällaisen dynamiikan kautta.  

Tällaisia malleja käytetään usein ulkoisissa arvioinneissa, joissa toimintaa tarkastellaan organisaation tai järjestelmän ulkopuolelta. Ulkoisten arviointien tavoitteena on tarjota uusia näkökulmia ja tunnistaa kehittämistarpeita, joita organisaation tai alan sisällä ei välttämättä havaita. Ne voivat auttaa toiminnan ohjauksessa ja tukevat päätöksentekoa eri tasoilla. 

Vaikuttavuuden ymmärtäminen tukee parempia päätöksiä 

Toivomme, että tässä työssä laadittu vaikutusmalli tuo oman lisänsä kirjastojen vaikuttavuudesta käytävään keskusteluun. Kirjastot ovat keskeinen osa sivistysyhteiskuntaa, ja niiden merkitys ulottuu tiedon saatavuudesta lukutaitoon, oppimiseen ja yhteisöllisyyteen. Koska ne ovat lakisääteisiä palveluja, niiden toiminnan vaikuttavuus ei ole vain organisaatiokohtaista kehittämistä, vaan sillä on laajempi yhteiskunnallinen ulottuvuus.  

Ymmärryksen lisääminen kirjastojen toiminnan vaikuttavuudesta ja lakisääteisyydestä on erityisen tärkeää – erityisesti nyt, kun elämme kuntavaalikevättä. Kuten selvityksen tulokset osoittavat, monet kirjastojen kannalta keskeiset päätökset tehdään kunnissa. Kirjastojen kehittäminen ja resurssit ovat pitkälti paikallisten päätöksentekijöiden käsissä, ja siksi on olennaista, että heillä on riittävä ymmärrys kirjastojen roolista ja vaikutuksista.  

Toivottavasti selvityksen tulokset tavoittavat myös nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät ja tukevat heitä tekemään päätöksiä, jotka vahvistavat kirjastojen vaikuttavuutta osana paikallisyhteisöä.  

Tutustu selvitykseen

Yleisten kirjastojen alueellinen kehittämistehtävä : Selvitys vaikutuksista ja kehittämistarpeista