Valtion ja kaupunkien ekosysteemisopimuksista uutta voimaa innovaatioiden yhteiskehittämiseen

– Kaupunkiseudut ovat koko Suomelle tärkeitä kasvun vetureita ja innovaatiokeskittymiä. Ekosysteemisopimukset ovat hyvä esimerkki siitä, miten näiden osaamiskeskittymien veturivoimaa voidaan vahvistaa: sopimusten räätälöinti kaupunkien tarpeista lähtien edistää vaikuttavaa kumppanuuskehittämistä ja vähähiilisyyttä, digitalisaatiota ja hyvinvointia tukevien ratkaisujen löytämistä. Kaupungit tekevät tärkeää yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa, ja tämän työn tukemisesta hyötyy koko Suomi, sanoo kaupunkipolitiikasta vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

– Innovaatiot syntyvät aina jossain paikassa, usein kaupungeissa. Siksi toimiva yhteys ja synergia kaupunkien toimenpiteiden ja kansallisen politiikan välillä on tärkeä. Arviointi osoittaa, että kansalliset politiikkatavoitteet tukevat hyvin kaupunkien innovaatiotoimintaa ja paikallisia vahvuuksia. Ekosysteemisopimukset edistävät vetovoimaisten innovaatioympäristöjen syntymistä, mikä lisää kaivattua T&K-investointien kasvua Suomessa, sanoo elinkeinoministeri Wille Rydman.

Sopimusten toteutus on edennyt pääosin suunnitellusti, vaikka hankerahoittamisen tapa on ollut monille kaupungeille uusi ja tietojärjestelmän haasteet viivästyttivät aluksi liikkeellelähtöä. Toteutukseen on löydetty toimivia malleja ja rahoitus on ollut monille kaupungeille olennaisen tärkeä apu TKI-yhteistyön käynnistämiseen, edistämiseen ja syventämiseen. Arvioinnin mukaan kaupunkien tulisi kiinnittää loppukaudella huomiota yritysvaikuttavuuteen, korkean tavoitetason hankekokonaisuuksiin ja toiminnan strategiseen johtamiseen hankeportfolion avulla.

Väliarviointi antaa perustaa kaupunkikohtaisille kehittämistarpeille ja toimii myös yhtenä pohjana sopimusten mahdollisille sisältökärkiä koskeville tarkistuksille siirryttäessä loppukaudelle 2025–2027. Kaupunkien ja valtion dialogissa vuonna 2021 valitut strategiset kärkiteemat ovat edelleen ajankohtaisia. Arviointi tuo kuitenkin esiin muutamassa kaupungissa tarpeen ajantasaistaa valittuja teemakärkiä ja ottaa sopimuksiin mukaan esimerkiksi energiasiirtymän uusimpia ratkaisuja, kuten vetyteknologiaa.

Arvioinnissa luonnehditaan sopimuksia yhteistyöverkostojen voiteluaineeksi ja avoimen yhteistyön vauhdittajaksi. Monille kaupungeille ne ovat myös tärkeä imagotekijä, joka antaa uskottavuuden toimittaessa kansainvälisillä areenoilla.

Suosituksiksi arvioinnissa annetaan yrityslähtöisyyden vahvistaminen yritysten TKI-panostusten kasvattamiseksi ja kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen edelläkävijyyden tukeminen. Tärkeää olisi yhä lisätä monen kaupungin hyödylliseksi kokemaa vuorovaikutusta sekä kirittämistä ministeriöiden ja kaupunkien välillä. Suosituksista merkittävä osa on jo toteutumassa.

Ekosysteemit ovat innovointia vauhdittavia yhteistyöverkostoja, jotka tuovat yhteen yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkisen hallinnon. Ekosysteemisopimuksilla voidaan vastaavasti suunnata yhteen innovaatiopolitiikan ja kaupunkipolitiikan toimenpiteitä. Toiminta on organisoitua ja pitkäjänteistä perustuen yhteiseen kunnianhimoiseen visioon ja tavoitteisiin. Yliopistokaupunkien ekosysteemisopimuksia on toteutettu vuodesta 2021 alkaen EU:n kestävän kaupunkikehityksen rahoituksella osana EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027.

Tutustu raporttiin

Raporttiin voit tutustua täällä.

Lisätiedot

Valtteri Laasonen, johtava asiantuntija, MDI, valtteri.laasonen@mdi.fi, 050 533 0604

Tämä juttu on julkaistu alun perin työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla 14.1.2025.