Etusivu Ajankohtaista Blogi Mitä kaupunkien kestävyyssiirtymään tarvitaan? Mitä kaupunkien kestävyyssiirtymään tarvitaan? 30.5.2023 Kaisa Lähteenmäki-Smith Kirjoittajan muut artikkelit Pauliina Seppälä Kirjoittajan muut artikkelit Myös hyvinvointia, erityisesti nuorten hyvinvointia, pitää edistää. Kumppanuusperusteista kehittämistä valtion ja kaupunkien välillä on syytä jatkaa Kaupunkipolitiikalla ei ole kotipesää, mikä heikentää vaikuttavuutta ja politiikkajohdonmukaisuutta. Kaupunkipolitiikan rihmastomaisesta luonteesta johtuen ohjelmatyöhön tulisi saada vahvempaa sivustatukea useista ministeriöistä. On kiinnitettävä huomiota olemassaolevan rakennuskannan korjaamiseen ja käyttötarkoitusten muuttamiseen Kansallisia ilmastotavoitteita ei saavuteta pelkästään kehittämällä vähäpäästöisempää uudisrakentamista, vaan on painotettava olemassaolevan rakennuskannan korjaamista ja tilojen käyttötarkoitusten muuttamista. Maankäyttölain valmistelussa on priorisoitava kaupunkikehittämisen ympäristöhaittojen vähentäminen Kuntia pitää auttaa ymmärtämään rakentamisen päästöjen mittakaava ja niille pitää tarjota toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Hyvinvointitieto on otettava lähtökohdaksi kaupunkien kehittämisessä Asukastiedon yhdistäminen muuhun hyvinvoinnin seurantatietoihin on edellytys sosiaalisen kestävyyden vahvistamiselle. Ymmärrys asukkaiden arjen yhteisöistä, osallisuudesta ja toimintamahdollisuuksista auttaa yli toimialarajojen. Tietoa nuorten hyvinvoinnista ja sen haasteista on saatava paremmin päätöksenteon käyttöön Hyvinvointiin on investoitava enemmän Hyvinvointitalouden ytimessä olevat investoinnit toimiin, joilla tuetaan hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eri palvelujen tarvetta, on syytä asettaa korkeammalle hallitusohjelmalla. Teesit on luotu MDI:n, Demos Helsingin, THL:n ja SYKE:n asiantuntijoiden toimesta ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -haastekimpputyön pohjalta Kysy lisää Kaisa Lähteenmäki-Smith Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa
