Etusivu Ajankohtaista Blogi Vuorinen: Strategia puuttuu ja hyvin menee Vuorinen: Strategia puuttuu ja hyvin menee 16.12.2013 Nokialla ei ole strategiaa eikä toimitusjohtajaa joka sitä toteuttaisi. Siksi sillä menee paremmin kuin aikoihin. Ennen Nokialla oli hieno strateginen suunnitelma, joka vei sitä vauhdilla väärään suuntaan. Talvivaarallakin oli nerokas strategia. Harmi, että sade pilasi sen. Björn Wahlroos ei näe strategiaa kuten muut: Sampo-konserni pyrkii luomaan omistaja-arvoa. Arvoa luovat tehokkaat ja kannattavat liiketoiminnat ja sijoitukset tilanteissa, joissa tuottopotentiaalin arvioidaan korkeaksi ja riskit hallittaviksi. Visiot, missiot ja viisivuotissuunnitelmat loistavat poissaolollaan. Se, miten Sampo takoo rahaa, riippuu markkinoiden mahdollisuuksista ja uusista ideoista. Pitkien strategioiden mestari, sijoitusguru Warren Buffett, lyö useimmiten vertailuindeksinsä. Buffettiin luottamalla olisi tienannut 15 vuoden aikana vajaan 100 prosentin tuoton. Peesaamalla Nallea eli sijoittamalla Mandatumiin ja Sampoon, olisi tienannut samana ajanjaksona yli 600 prosenttia. Apple ei usko suunnitelmallisiin strategioihin. Kun Steven Jobsilta kysyttiin, millaisia markkinatutkimuksia teette, hän vastasi: tekikö Alexander Graham Bell markkinatutkimuksia kehitellessään puhelinta? Applen strategiatyön pääpaino ei ole toiminnan suunnittelussa, tehostamisessa ja ennustamisessa. Focus on uuden luomisessa. Menestyjiltä ei usein löydy strategiaa perinteisessä mielessä. Ne eivät työstä raportteja ja erehtymättömiä suunnitelmia. Strategiatyötä ne ovat tehneet yleensä ahkerammin ja monipuolisemmin kuin kilpailijansa. Voittajien strategia perustuu ennustamisen sijaan varautumiseen, suunnittelun sijaan kokeiluun ja kilpailija-analyysien sijaan oman osaamisen kehittämiseen. Strateginen johtaminen on työtä, joka mahdollistaa organisaation pitkän aikavälin menestyksen. Siihen voi kuulua toiminnan kehittämistä taylorismin hengessä, mutta se ei voi olla yksipuolista tehostamista ja näennäisen rationaalista suunnittelua tilanteissa, joissa markkinat, teknologia ja kuluttajan mieli muuttuvat vauhdilla. Usein yhden näkökulman ja kiveen hakattu strategia on nopein tie epäonnistumiseen. Kommunikaattori kehitettiin, iPhone luotiin. Lada tehtiin tarpeeseen, Porsche mielihaluun. Armeijaa ohjataan, Supercell ohjautuu. Menestystä ei voi pakottaa, menestyksen voi mahdollistaa. Strategia ei tuo onnea – siksi strategiatyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kolumni on julkaistu Kauppalehdessä 2.12.2013 Jaa hyvää Share to: facebook Share to: linkedin Share to: twitter
Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna Blogi 20.5.2026 Rasmus Aro Tilastokeskus julkaisi tällä viikolla merkittävän osan vuoden 2025 väestötiedoista. Väestotietoihin perehtynyt asiantuntijamme Rasmus Aro tutustui uusiin tietoihin ja kiinnitti huomiota kiinnostavaan seikkaan: syntyneiden määrä kasvoi aiempaan vuoteen verrattuna 2000 henkilöllä. Kasvua tapahtui etenkin yli 30-vuotiaiden naisten hedelmällisyysluvuissa. Vaikka syntyvyyden elpymistä ei ole syytä vielä juhlia, tuo tämä tieto pienen toivon pilkahduksen. Lue lisää Syntyneiden määrä elpyi hieman viime vuonna
Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä Blogi 9.3.2026 Kirsi Siltanen Hyvinvoinnin ja pitovoiman yhteys on kuulumisen ja kiinnittymisen kokemuksessa sekä elämäntavassa, jonka paikka tarjoaa. Viihtyminen paikassa syntyy kokemuksesta, että kuuluu joukkoon, kun taas vierauden kokemus ja yksinäisyys ruokkivat muuttohalukkuutta. Lue lisää Paikka, johon kuulua: hyvinvointi pitovoimatekijänä
Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa Blogi 13.1.2026 Samuli Manu Järjestöille ja säätiöille myönnetään kunnissa ja hyvinvointialueilla huomattavia summia julkista tukea. Silti kokonaiskuva tästä tuesta on yllättävän hajanainen. Eikä kyse ole vain ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta – usein kokonaisuutta on vaikea hahmottaa myös hallinnon sisällä. Näitä kysymyksiä tarkasteltiin MDI:n oikeusministeriölle toteuttamassa selvityksessä, jossa analysoitiin kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöavustusten kokonaiskuvaa ja siihen liittyviä tietoprosesseja. Lue lisää Järjestöavustuksissa kyse merkittävistä rahavirroista, mutta niistä on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa