Visiotyö esittelee Mellunkylän kehittämisen mahdollisuuksia

MDI ja Uusi Kaupunki -kollektiivi laativat Mellunkylän visiotyön Helsingin kaupungille. Mellunkylä on yksi kaupungin nk. kaupunkiuudistusalueista yhdessä Malmin ja Malminkartanon kanssa. Kaupunkiuudistusalueilla pyritään vähentämään hyvinvointieroja, kehittämään turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä, sekä lisäämään alueiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Nyt laadittu visiotyö on jatkoa MDI:n ja kollektiivin Malmin kehittämisen skenaario- ja visiotyölle. Visiotyö ohjaa Mellunkylän alueen jatkosuunnittelua.

Mellunkylä koostuu Kontulan, Mellunmäen, Vesalan, Kurkimäen ja Kivikon osa-alueista. Noin 39 000 asukkaan kaupunginosa olisi väkilukunsa puolesta Suomen 28. suurin kunta. Mellunkylän väestörakenne on jokseenkin muuta Helsinkiä iäkkäämpi, matalammin koulutettu sekä tulotasoltaan ja työllisyysasteeltaan matalampi. Alueen väestöstä 31 % on vieraskielisiä, mikä tekee siitä yhden koko maan kansainvälisimmistä alueista.

Mellunkylän eri osa-alueet, kuten Kontula ja Mellunmäki profiloituvat hyvin eri tavoin. Visiotyön yhtenä tarkoituksena oli kehittää aluetta ja sen imagoa, sekä lisätä alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana ja yritysten toimipaikkana. Eriytymiskehityksen välttämiseksi aluetta on syytä kehittää siten, että se houkuttelee myös keskiluokkaa.  Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on luoda Mellunkylään 6200 uutta asuntoa vuoteen 2035 mennessä.

Visiotyössä alueen kehitystä tarkasteltiin neljän kohdealueen osalta. Mellunkylän Avenue -visio tarkasteli Kontulan ja Mellunmäen asemanseudut yhdistävän Kontulantien täydennysrakentamista. Puu-Kivikko -visiossa puolestaan tarkasteltiin Kivikon reunan ja Kontulankaaren täydennysrakentamista. Mellunmäen keskuksen sekä Kurkimäen teollisuusalueen osalta laadittiin kevyemmät periaatteelliset visiosuunnitelmat. Kunkin kohdealueen kehittämistä ja sen vaikutuksia analysoitiin sekä nopean että maltillisen kasvuskenaarion valossa. Lisäksi visiotyössä laadittiin toimenpiteitä eri skenaarioiden osalta, sekä teemakohtaisesti asumisen, työn, liikenteen ja vapaa-ajan osalta.

Lue lisää

Mellunkylän visiotyö sekä Kontulan, Mellunmäen ja Vesalan suunnitteluperiaatteet ohjaavat alueen jatkosuunnittelua

Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille

Juuri julkaistu selvitys tuottaa tietoa siitä, voisiko japanilaisen Furusato Nozein tyyppinen kotiseutulahjoitusjärjestelmä olla keino lisätä myös Suomen harvaan asuttujen alueiden elinvoimaa ja hyvinvointia. Mallia ei voi sellaisenaan replikoida, mutta se toimii oivana inspiraation lähteenä. Selvityksessä esitellään kolme mahdollista mallia, miten ideaa voisi lähteä toteuttamaan Suomessa. Ne rakentuvat jo aktiivisesti toimivien paikallisyhteisöjen, yhdistysten, rahastojen ja säätiöiden, ihmisten hyväntekeväisyyden motivaatioiden sekä myös kuntien osallistuvan budjetoinnin opeille.

Lue lisää Japanin kotiseutulahjoitusmalli toimii inspiraationa Suomen mallin kokeiluehdotuksille