Valtiolle välineitä kirittämiseen ja kunnille tietopakettia kiritysvälineistä ilmasto- ja kiertotaloustoimiin

Kansallinen kaupunkistrategia 2020-2030 on valtioneuvoston ja kaupunkien yhteinen näkemys sosiaalisesti kestävien, ilmastoviisaiden ja elinvoimaisten kaupunkien merkityksestä. Yhtenä sen kärkitoimenpiteistä oli selvittää mahdollisia kiritysvälineitä kuntien ilmasto- ja kiertotaloustyölle.

Uusi ilmastolaki tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lisäksi lakiin on kirjattu ensimmäistä kertaa tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.Laissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, joissa määritellyillä toimilla Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan. (Valtioneuvosto 9.6.2022)

Kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että luonnonvarojen kotimainen kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, resurssituottavuus kaksinkertaistuu ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä. 

Sekä hiilineutraalisuustavoitteen että kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, että kaupungit ja kunnat ovat toteuttamassa vaikuttavia ilmasto- ja kiertotaloustoimia sekä investoimassa kestäviin ratkaisuihin ja infrastruktuuriin.

Kunnilla on merkittävä rooli mahdollistajana

Esiselvityksessä hahmoteltiin, millaiset uudet ohjauskeinot eli ”kiritysvälineet” voisivat tuoda lisäarvoa sekä kansallisten ilmastopolitiikan ja kiertotalouden tavoitteiden, että kaupunkien ja kuntien ilmasto- ja kiertotaloustoimien edistämiseen.

Esiselvityksen johtopäätöksissä nousi esille, että kunnissa on suuri motivaatio kiritykseen ja vaikuttavin tapa tuoda ilmasto- ja kiertotaloustoimet kunnan johtamisen ytimeen on niiden sitominen strategiaan ja kunnan talouden seurantaan.

Ilmasto- ja kiertotaloustyön käynnistysvaiheessa tunnistettiin suuri tukitarve ja useita mahdollisia lisäkirityssuosituksia. Lisäksi vahvistui näkemys siitä, että vaikuttavuutta lisäisivät kannusteet edelläkävijöille entistä kunnianhimoisempaan työhön. Esiselvityksen perusteella kunnalla on merkittävä rooli toimia mahdollistajana, koordinoijana ja yhdistäjänä muiden kunnan toimijoiden suuntaan saadakseen kunnan alueella ilmasto- ja kiertotalouskehityksen parempaan vauhtiin.

Esiselvityksessä tuotiin esille, että ilmasto- ja kiertotalousasioissa on katsottava ohjauskeinojen kokonaisuutta, eikä vain yksittäisiä ohjauskeinoja. Olemassa olevissa ohjauskeinoissa on paljon kehittämispotentiaalia. Lisäksi kiertotalous edellyttää omia räätälöityjä kirittämistoimia, mihin tukea tuo valmisteilla oleva Vähähiilinen kiertotaloussopimus eli “Kiertotalouden green deal”.

Esiselvitys on koottu laajassa yhteistyössä

MDI toteutti esiselvityksen yhteistyössä Tyrsky Konsultointi Oy:n sekä kestävän kehityksen ja energia-asioiden asiantuntijaorganisaation Valonian kanssa. Selvityksen toimeksiantajana toimi ympäristöministeriö.

Kevään aikana toteutettiin haastatteluja, joihin osallistui 18 kuntaa sekä asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Kuntaliitosta ja Kuntarahoitukselta. Lisäksi toteutettiin työpajojen sarja, joissa käytiin kohdennettuja keskusteluja kuntakoon ja -tyypin mukaan. Työpajat järjestettiin suurille kaupunkiseuduille (MAL-sopimusseudut), keskisuurille maakuntakeskuksille seutuineen, seutukaupungeille seutuineen sekä maaseutumaisille kunnille. Työpajoissa pohdittiin erityisesti mahdollisia “kiritysvälineitä”. Lisäksi käytiin aktiivista keskustelua sekä ohjausryhmän että laajennetun sidosryhmäjoukon kesken.

Esiselvityksen pohjalta ympäristöministeriö ja muu valtioneuvosto jatkaa välineiden pohdintaa ja keskustelua sidosryhmien kesken.

Materiaalit

Esiselvitys kuntien kiritysvälineistä ilmasto- ja kiertotaloustoimiin (linkki aukeaa uuteen välilehteen)

Lisätietoa

Niina Nousjärvi, Ympäristöministeriö, niina.nousjarvi@gov.fi, 029 525 0208